Siirry pääsisältöön

Putin

Tsaariksi nimitetty, alueeltaan laajan Venäjän hallintovallan käyttäjänä, presidentti Vladimir Putin on toiminut itäisen naapurivaltion keulamiehenä jo 17 vuotta. Boris Jeltsin hänet siihen valitsi ja nimitti. Pienen valtion näkökulmasta, hänellä on vahvasti valtaa. Kuitenkin muistettava, että hänkin on vain ihminen. Yhdet vaalit on vielä voitettava. Lähtö tulee joskus. Kuka on seuraaja, sitä maailma kyselee. Moskovan Kremlissä valmistaudutaan jo Putinin jälkeiseen aikaan.

Ei ole Venäjän presdentin elämä helppoa. Vain KGB:n everstin koulutuksella ja vaatimattomalla siviiliviralla Pietarissa presidentin hyppäys tunnetuksi valtiomieheksi ei varmaan ole käynyt leppoisasti. Monta uutta asiaa on yön pimeinä hetkinä tullut opetelleeksi. Parlamentti, duuma on kuin pikkupoika, tottelee jos kovasti käskee. Seuraavat presidentinvaalit järjestetään maaliskuussa. Samana päivänä tulee jo neljä vuotta, kun vallattu Krimin niemimaa ja osa Ukrainaa liitettiin Venäjään.

Putin on suosittu Venäjällä. Presidentin kannatus on todella korkealla, vaikka ensi päivistä prosentit ovat laskeneet. Ne tavoittelevat vieläkin taivaita. On turhaa kainostelua, ettei nyt 100 vuotias Suomi odottaisi jonkilaista lahjaa myös Venäjän presidentiltä. Mutta Putinin on vallannut pelko. Vaikka kiihkein nationalismin aalto on hiipunut, opposition papereissa vilahtelee syytös. Liian moni ajattelee, että maan talouden vaikeudet johtuvat pelkästään presidentin vääristä käskyistä.

Putinin missiona on rakentaa Venäjä suureksi, aina alueensa mittaiseksi. Syyrian sotaretki ei ole tuottanut tulosta, ei liioin Ukrainan valloitus. Englatilaiset asiantuntijalähteet väittävät, että opposition johtajana tunnettu Aleksei Navalny kykenee jopa vankilasta horjuttamaan Putinin valtaa. Kampajaverkosto, jonka SK 48 mainitsee nyt jo vahvaksi, tähtää oikeastaan vasta 2024 vaaleihin. Tietäisi kovaa vaalitaistelua ja presidentti Putin alkaa silloin lähestyä vanhuusikää.

Suomen itsenäisyys vaatii vain muodollisen sinettinsä. Venäjä voi antaa sellaisen. Olisiko puolustusministeri Sergei Soigu seuraaja, sen ojentaja? Suomalaiset ovat itsenäisiä ja Pohjolan valtiot tulevat yhdessä puolustamaan asemaansa. Vlatimir Putinilla on nyt mahdollisuus olla vahva maansa vaikuttaja. Talous on helpottunut ja raakaöljyn hinta noussut. Presidentti Putin, nyt tarvitaan ripeätä toimintaa. Ollaan kavereita. Päättäkää Tekin se!


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa.

Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana …

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan?

Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se stra…

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana.

Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyistä…