Siirry pääsisältöön

Tiede

Onko kaikki muuten totta? Miten kaikki voi yhtäaikaa olla totta? Niin vain on, jos pelkästään lehtiä lukee. Sitä vaikeaselkoisuutta pohtii SK 2 (SH). Samaan pähkäilyyn yhtyy mm. Turku yliopistossaan, monet muut sen lisäksi. Antaako lämpöä siis tuore saunapuu paremmin, kuin kuiva? Yleispätevät totuudet joko rapsahtavat kokonaan rikki tai sumuun hukkuu entinen, totuutena pidetty
käsitys. Muun muassa Gallup yrittää onkia vastauksia mittaamalla lukuisia kohteita. Muinoin hyväksytyt neuvot käyvät jo vähiin?

Vaalit ovat edessä, saavatko kaikki paasata vain omia käsityksiään, jotka näyttävät vallan kannalta parhailta? Mielestäni se tulee kieltää. Mutta vallasta luopuminen tekee kipeää. Sittenkin ei, sillä siinä  juuri mitataan demokratian kestävyys. Eikö muinainen totuus enää pysy voimassa? Heittääkö nykyaikainen tiede vanhat uskomukset romukoppaan? Demokratiaa sinänsä ei voi syöstä
syrjään, koska sille ei toistaiseksi löydy vaihtoehtoa. Diktatuuria ovat monet jo kokeilleet, huonoin tuloksin. Stalin ja Hitler!

Kysymyksiä on niin paljon. Onko vanhuksen, jo onnistuneesti vallasta jo luopuneen, tyydyttvä vain tukitsemaan nykytiedettä? Onko otettava vain yksi totuus kerrallaan ja pyrittävä sen selitykseen? Pystytkö jo nyt löytämään tieteenaloja, jotka vilkuttavat täysin uutta tulevaisuutta? Tuleeko vanha taas kunniaansa niinkuin muodissa näyttää tapahtuvan. Tiukkaan pohkeisiin pingoitetut lahkeet tulevat levenemään. Muuttuuko lainanotto normaalitavaksi, kun vain väitetään, että pieniä on suojeltava?

Onko esimerkkinä ekologia, josta 1800-luvun alussa ei aavistustakaan vielä näkynyt. Lapsia hakattiin tai lähetettiin rangaistukseksi Töölön lastenkotiin. Se hyväksyttiin tavaksi. Vähempiarvoisia orjuutettiin, koska arvoja ei juuri kyselty. Elämmekö jonkinlaisessa murroksessa, kyllä kaikki tästä vielä selkiintyy? Pidetäänkö auton vaihde liikennevaloissa päällä vai vapaalla. Onko vain niin, että ikuisuuskysymyksetkin sotkeutuvat tieteen historiaan? Noin vain, ihan kevyesti. Kyllä vanhuksen on nykyisin vaikea olla.









Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Carean nykytilanne on muuttumassa hallitsemattomaksi

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean