Siirry pääsisältöön

Hyvä - Jorma Haapanen!

Vilpitön hyväksymisen kohahdus kävi kaupungissa, kun kansalaisille annettiin tietoa terveydenhoidon uusista suuntaviivoista. Vihdoinkin joku päättää! Suurempien päätösten mukaan on nyt tullut muun muassa palveluseteli, jota on kyllä jo aikaisemminkin tarjottu ratkaisuksi moneen ongelmaan. Nyt se kelpaa avaamaan solmuja ja tulee käytössä näyttämään oman voimansa tasa-arvon mittana. Kansalaiset kiittävät asioiden selkiinnyttämisestä. On helpompi niellä karvaskin lääke, kun tietää, että pitkä suunnittelu todentaa monessa ratkaisun  jo löytyneen.

Oikaistavaa riittää. Ilonaihe on, ettei Kotkan terveysjohtajan enää tarvitse loppuvuodesta sovitella sanojaan, onko Kymenlaakson keskussairaalalla laskuttamattomia saatavia. Carean talousarvio lausunnon mukaan loppuvuodelle siis pitää. Kävikö todella niin? Edistyminen näkyy myös niissä   päätöksissä, joissa kerrotaan, missä eri laitoksissa erilaiset sairaudet vastaisuudessa hoidetaan. (KySa 06.10.13). Mutta terveysjohtaja Hiiri erosi yllättäen Kotkan palveluksesta.

Miksi terveysjohtja erosi? Nyt me tiedämme syyn. Kaupungilla olikin saatavia. Carea ei vain saanut lupaa niitä laskuttaa! Hiiri siis antoi tietoisesti väärää tietoa. Kannustava ilmaisu syntyy myös siitä, että päätöksiin, lukuun ottamatta kouluriepottelua, ja johtamiseen on tullut tutkittua määrätietoisuutta. Siinä suhteessa selvä tiedottaminen sanomalehdessä saa kelpo arvosanan. Vaikka järjestelyissä vielä näkyisikin lievää ylioptimismia, jo valinta antaa ratkaisuille voimaa.

Näin selkeää toimintaa nykyjohdolta on odotettu liian pitkään. Loputon pohtiminen on vihdoinkin johtanut toimintaan. Jos jotain terveystoimessa selkiintyy, kulttuurin puolella sumeus jatkuu. Veronmaksajain pitäisi vihdoinkin tietää tarkkaan, millainen tulo Museokeskuksessa pääsymaksuista ja omatoimisista tuloista kertyy. Valehdellaan siis edelleen. Tiettävästi pian julki tuleva laskelma Vellamon taloudesta perustuu virallisiin Museoviraston tietoihin. Jo ennakko siitä viittaa, että kaupungille vuosittain kasautuva tappio on jatkuvaa, sietämätöntä tuskaa. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Carean nykytilanne on muuttumassa hallitsemattomaksi

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean