Siirry pääsisältöön

Hyvä - Jorma Haapanen!

Vilpitön hyväksymisen kohahdus kävi kaupungissa, kun kansalaisille annettiin tietoa terveydenhoidon uusista suuntaviivoista. Vihdoinkin joku päättää! Suurempien päätösten mukaan on nyt tullut muun muassa palveluseteli, jota on kyllä jo aikaisemminkin tarjottu ratkaisuksi moneen ongelmaan. Nyt se kelpaa avaamaan solmuja ja tulee käytössä näyttämään oman voimansa tasa-arvon mittana. Kansalaiset kiittävät asioiden selkiinnyttämisestä. On helpompi niellä karvaskin lääke, kun tietää, että pitkä suunnittelu todentaa monessa ratkaisun  jo löytyneen.

Oikaistavaa riittää. Ilonaihe on, ettei Kotkan terveysjohtajan enää tarvitse loppuvuodesta sovitella sanojaan, onko Kymenlaakson keskussairaalalla laskuttamattomia saatavia. Carean talousarvio lausunnon mukaan loppuvuodelle siis pitää. Kävikö todella niin? Edistyminen näkyy myös niissä   päätöksissä, joissa kerrotaan, missä eri laitoksissa erilaiset sairaudet vastaisuudessa hoidetaan. (KySa 06.10.13). Mutta terveysjohtaja Hiiri erosi yllättäen Kotkan palveluksesta.

Miksi terveysjohtja erosi? Nyt me tiedämme syyn. Kaupungilla olikin saatavia. Carea ei vain saanut lupaa niitä laskuttaa! Hiiri siis antoi tietoisesti väärää tietoa. Kannustava ilmaisu syntyy myös siitä, että päätöksiin, lukuun ottamatta kouluriepottelua, ja johtamiseen on tullut tutkittua määrätietoisuutta. Siinä suhteessa selvä tiedottaminen sanomalehdessä saa kelpo arvosanan. Vaikka järjestelyissä vielä näkyisikin lievää ylioptimismia, jo valinta antaa ratkaisuille voimaa.

Näin selkeää toimintaa nykyjohdolta on odotettu liian pitkään. Loputon pohtiminen on vihdoinkin johtanut toimintaan. Jos jotain terveystoimessa selkiintyy, kulttuurin puolella sumeus jatkuu. Veronmaksajain pitäisi vihdoinkin tietää tarkkaan, millainen tulo Museokeskuksessa pääsymaksuista ja omatoimisista tuloista kertyy. Valehdellaan siis edelleen. Tiettävästi pian julki tuleva laskelma Vellamon taloudesta perustuu virallisiin Museoviraston tietoihin. Jo ennakko siitä viittaa, että kaupungille vuosittain kasautuva tappio on jatkuvaa, sietämätöntä tuskaa. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sota

Järkyttävän pitkä ja monivaiheinen oli JR 1:n taistelutaival Kannaksella 1941, kunnes rykmentti aikanaan Lempaalassa ja Valkeasaaressa saavutti hiekkaiset asemansa. Sain loistavasti palvelevan Karhulan kirjaston kautta käsiini teoksen, joka vavahdutti. Olin itse saanut reserviupseerin kovan koulutuksen ja kurssin (68) aikana kuunnellut Ev. T.V.  Viljasen, läpimurron aikaan  JR 1:n komentajan, esitelmän taistelun raivokkaimmista, räjähtävimmistä ja murhaavimmista kohdista.

Asemasota vuosina 1942-43 yllätti kaikki. Alkoi kansan jatkuva nälkä, armeijalla ja suurimmalla osalla siviilissä.  Se ei kuulunut alupitäen sodan suunnitelmiin. Taistelut rintamilla kyllä rauhoittuivat, mutta armeijan olosuhteet eivät. Kuravesi, täit, luteet ja rotat vierailivat vuosikausia korsuissa nukkuvien luona, jopa ruoassakin. Pimeänhämärää joka paikassa. Kynttilöitä ei ollut koko aikana riittävästi. Ei tuikkinut joukottain öljylamppuja korsuissa. Radioita oli jos oli. Kansanhuollolle tehtiin halkoja, kerätti…

Polku

Uusi kaupunginjohtaja on nyt valittu. Kaikki haluavat onnitella, me mukana. Nyt pian on valittava se polku, jota koko kaupunkia aiotaan kuljettaa. Ikivanhana numeromiehenä teen ehdotuksen: Kaikki uusiksi! Olemme turhan kauan kiemurrelleet kivuliaassa rahapulassa.  On etsitty vain velansaannin mahdollisuuksia. Vaaleanpunaista tapaa on käytetty, jotta saataisiin edes näennäisesti onnistumisia.  Uusi avaus näyttäisi todellista rohkeutta. Oikeitten neuvonantajien vuoro on nyt - valtiokonttorin mustatakkisten - eikä  minkäänlaista kippurointia.

Taistelun väistäminen ei merkitse heikkoutta. Jos voimat on tuhlattu loppuun ja jatkuvasti tehdään vääriä päätöksiä, on syytä etsiä uusi polku. Kaikki tilastot, joita nyt kannattaa uskoa, julkaisevat vain tietoja huonoista tuloksista. Ne eivät osoita, että kaikki päättäjät olisivat heikkoja. Eivät  vain kyenneet vastustamaan poliittisesti reheviä lupauksia.  Terveille raiteille vievää polkua, ei siitä syystä ole löydetty. Kuunneltiin liian kauan vää…

Pelisäännöt

Kanavassa no 1/2028 (HJ) pohtii muuttaako some demokratian pelisäännöt. Ajatus sulkee näin presidenttivaalien esi-iltana monet tärkeät aiheet kultaisen sijansa. Taas kerran, kaikkien suhteiden keskiössä, näyttää olevan se mahtivoima, joka kykenee lähes kaikkeen. Valta. Tätä voimaa on tutkittu paljon. Yleisesti on tultu toteamukseen, etää valtaa käyttää se, joka kykenee saamaan asiat edistymään. Sitä on nopeasti muuttuvissa tilanteissa aina sillä, joka kykenee muutoksen suunnan havaitsemaan.

Se sääntö on tietenkin pätevä jo vanhastaan. Miten tätä periaatetta voidaan hyödyntää? Vaikeus alkaa tästä. Muutoksen sunntia on niin monen monta. Oikean valitseminen tuottaa tuskaa. Johtajille koko kenttä avautuu lottona. Agoritmitkään ole täsmällisiä, nekin voivat erehtyä. Ajatukseni suuntautuu silloin ymmärrettävästi juuri valittuun kaupunginjohtajaan. Hänen ensimmäiset linjavetonsa, joko ovat oikeita tai sitten vääriä. Tietäjiä tarvittaisiin, jos niita löytyisi. Pikaiset korjausviennit kyllä ho…