Siirry pääsisältöön

Talousarvion tuskaa

Kotka on taistellut talousarvionsa kokoon todella raskaan taakan alla. Aikaansaannos, vertailua vuosien 2013 ja 2014 välillä, aiheuttaa kuitenkin joukon lisäkysymyksiä. Loppuratkaisut niin kuntaliitoksen pakkotilassa, kurjasti päättyneessä tuulimyllytoimessa ja vaikkappa Carean pysyvässä alijäämässä herättävät ajatuksia, joita ei lainkaan esiinny riveillä sanomalehdessä. Arviota Kotka-konsernin nykytilasta ja odotettavissa olevasta velkataakasta ei ole vielä julkisuudessa esitetty.

Henkilökohtaisen käsitykseni mukaan kuntaliitoksessa puheet kahdesta eri kaupungista, Haminasta ja Kotkasta, ovat vailla todellisuutta. Silloin kun eteläisen Kymenlaakson viisi kuntaa aikanaan yhtyy, kaikkien yhdistyvien kuntien taseiden tulee muuttua kaikille yhteiseksi vastuuksi. Kuntien liitoksen aikaiset velat ja varat laitetaan kuin suureen kattilaan, ja siitä sopasta jokainen saa asukaskohtaisen osansa. Esimerkiksi Haminan ei siis käsitykseni mukaan kannata kiirehtiä mitään selvityksiä.

Jos ja kun kuntaliitos näin toteutetaan, Kotka saa oman osansa selvityksen jälkeisen osansa tuulimyllyteollisuuden konkurssista. Muut harmit, kuten Carean (Kymenlaakson keskussairaalan) pysyvä alijäämä, tarkastulautakunnan viimeisen lausunnon mukaan noin 30 miljoonaa, on myös vailla lopullista jakoa. Sekin on kuitenkin jaettava, viimeistään Valviran käskystä, omistajakuntien kesken. Viime aikoina muun muassa lääkärikunnan lausunnot viittaavat  siihen, että potilaiden todellinen  etäisyys hoitopaikasta ei enää jäisi laskelmien ulkopuolelle ja asteelle..

Velkaa kerättiin Karhulassakin kun pakkoliitos aikanaan Kotkan kanssa varmistui. Velkaa tehtiin enemmän kuin arkitarpeeksi. Rakennettiin uimahalli, asfaltoitiin tienpätkiä, katuja ja kerättiin oman alueen kaunistukseksi rutosti vierasta pääomaa. Kerättiin, koska velat ja varat pakkoliitoksessa kuitenkin menivät yhteiseen kattilaan. Kerättiin, koska meillä oli vielä omaa valtaa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa.

Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana …

Pelisäännöt

Kanavassa no 1/2028 (HJ) pohtii muuttaako some demokratian pelisäännöt. Ajatus sulkee näin presidenttivaalien esi-iltana monet tärkeät aiheet kultaisen sijansa. Taas kerran, kaikkien suhteiden keskiössä, näyttää olevan se mahtivoima, joka kykenee lähes kaikkeen. Valta. Tätä voimaa on tutkittu paljon. Yleisesti on tultu toteamukseen, etää valtaa käyttää se, joka kykenee saamaan asiat edistymään. Sitä on nopeasti muuttuvissa tilanteissa aina sillä, joka kykenee muutoksen suunnan havaitsemaan.

Se sääntö on tietenkin pätevä jo vanhastaan. Miten tätä periaatetta voidaan hyödyntää? Vaikeus alkaa tästä. Muutoksen sunntia on niin monen monta. Oikean valitseminen tuottaa tuskaa. Johtajille koko kenttä avautuu lottona. Agoritmitkään ole täsmällisiä, nekin voivat erehtyä. Ajatukseni suuntautuu silloin ymmärrettävästi juuri valittuun kaupunginjohtajaan. Hänen ensimmäiset linjavetonsa, joko ovat oikeita tai sitten vääriä. Tietäjiä tarvittaisiin, jos niita löytyisi. Pikaiset korjausviennit kyllä ho…

Valheellista

Miltä maailma näyttäisi, jos kaikki puhuisivat vain totta? Voidaanko tilanne kokea todellisena ilman koetta - ei? Siis mennään kokeiluun. Aamulla heti unien loputtua ei kuviteltaisi kaikkea jäsenten kolotusta todellisuutena, vaan tyydyttäisiin valkeaan valheeseen. Toisin sanoen sievistellään eli valehdellaan. Avoin toteamus aviopuolisolle päivän aluksi on unohtaa vanhentuneet piirteet. Miten näytät pirteältä? Valhettako eikä niin valkoista. Näin eteenpäin.

Elämmekö - pelkästään - valkoisen valheen maailmassa? Eivät poliitikot ole ainoita, jotka valehtelevat. Mekin teemme sitä, kun kaikki tekevät! Toiset valkoisen, toiset hieman siitä poikkeavana. Emmekö enää kunnioita suoraan sanojia, kuten Hertta Kuusista, kommunistia? Kai niitä, omassa totuudessaan pitäytyviä, rehvastelee molemmissa vastapuolissa? Rehellistä totuutta siis ei ole olemassakaan? Kaikki valehtelevat. Alan lähestyä tavoitetta.

Kinastelu ei katso aikaa, se jatkuu aina. Porukka, johon kuuluu löytyy sen mukaan, miten sopiva…