Siirry pääsisältöön

Elokuvia, tasapuolisesti

Kotkassa väestö jakautuu kahteen eri tavalla kohdeltuun osaan, maassamme ehkä kaikkein selvimmin. Kotkansaarelaiset, joita tällä hetkellä on vain n. 10 500 henkeä, pitävät täysin luonnollisena, että pääosa kaupungin kassasta irtoavista varoista kuuluu heille. Ottaessaan vastaan valtakunnallisen palkinnon "Elävä kaupunkikeskusta" kaupunginjohtaja värikkäin, mutta samalla hallintonsa karkeimpia virheitä unohtavin sanoin, todisti pääosan Kotkan kehittämisvaroista menneen nimenomaan tälle pienelle asukasalueelle. Lisää seuraa suunnitelmissa, kunhan rahaa vain löytyy.

Parhaillaan odottavat suuret kunnalliset ratkaisut täällä vuoroaan. Voidaanko myydä sähkö ja miten kyetään rahoittamaan muutoksen myllerryksessä painiva sosiaali- ja terveystoimi. Asiat ovat pahasti auki, muuten olisi vuoden 2013 tilinpäätöksistä jo tihkunut tärkeää tietoa veronmaksajille. Kymenlaakson Sähkö Oy:n osakkeista saattaisi tätä nykyä kyllä saada paljonkin tuhlattavaa, jos vain koko laaksokunta yhteisen edun nimessä olisi valmis yhtiöjärjestystään muuttamaan sallivammaksi.

Kun todella suuria ratkaisuja tehdään, tapahtuvatko ne Kotkassa edes suunnilleen tasapuolisesti eri maksajaryhmien kesken? Elokuva käy pienestä, mutta sopivasta esimerkistä. Se on tietenkin vain osa kunnissa syntyvää ydinkulttuuria ja kansainvälistymistä edistävää kehitystä. Miksi Kotkassa muualla asuvien n 45000 asukkaan täytyy elokuviin päästäkseen kärsiä autoilun lisäkustannukset ja ahtautua vähille parkkipaikoille, kun esimerkiksi Jumalniemessä kaupungin jo rahoittama parkkialue odottaa valmiina ja vapaana suuren osan vuorokaudesta?

Nyt kun tavaratalo Anttilaa, tai samalla alueella jotain muuta yritystä, venäläisiä matkailijoita vetävien tieratkaisujen myötä, suunnataan uudelleen, uusi suunnittelu voi avata siellä mahdollisuuden  laatuelokuvien esittämiseen. Samalla se poistaa tarpeen elokuvissa kävijöiden paljon pidemmästä automatkasta. Olisiko jo aika antaa meille muilllekin, n. 45 000 kotkalaiselle yhdenvertainen oikeus tällaiseen elokuvakulttuuriin ja sen aikaansaamaan kehitykseen kuin jo pitkään hemmotelluille ns. kantakaupunkilaisille? Mutta rahan löytymiseen saakka, meidän on pakko soputua talouden realiteetteihin. Miten olisi neuvottelu Keskon johdon ja Parmaco Oy:n tj. Ahlapuron kanssa?


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa.

Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana …

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan?

Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se stra…

Tehtävä

Iso on tehtävä, se vain pitää saada valmiiksi: kaupunkistrategia. Maailma muuttuu eri kohdista nykyisin niin arvaamattomilla tavoilla. Lopulta se on kuin lottoamista. Joku onnistuu, joku ei. Onnistujalle nousevat portaat ja sen mukana palkat kuin itsestään. Comeron Sawyer ei onnistunut, eikä edellinen kaupunginjohtaja. Jos nyt menisi paremmin, kun kysytään peräti kansalta. Epäilen. Koska kansa äänestää lähes aina sitä, joka eniten antaa. Vaikka velaksi.

Kaupunkistrategia ei synny itsestään, mutta sen on valmistuttuva. Ei auta, että kokoomuspuolueen kokouksessa, nyt väliaikaisesti, puheenjohtajan ja hänen haastajansa välit ovat oikeaan suuntaan kääntymässä. Taistelu taukoaa vain hetkeksi. Suhteet pääkaupunkilaisen ja nykyisen puoluejohdon välillä vaativat ainakin vielä yhden yhteenoton. On se loukkaantuminen edellisen kokouksen päättäneistä vaaleista niin syvällä. Ounastelen - vastakosto tulee.

Kokoomuspuolueessa siis ainakin sauhuaa. Juha Sipilä selvitti kyllä, mitkä keskustan vaatimu…