Kotkassa väestö jakautuu kahteen eri tavalla kohdeltuun osaan, maassamme ehkä kaikkein selvimmin. Kotkansaarelaiset, joita tällä hetkellä on vain n. 10 500 henkeä, pitävät täysin luonnollisena, että pääosa kaupungin kassasta irtoavista varoista kuuluu heille. Ottaessaan vastaan valtakunnallisen palkinnon "Elävä kaupunkikeskusta" kaupunginjohtaja värikkäin, mutta samalla hallintonsa karkeimpia virheitä unohtavin sanoin, todisti pääosan Kotkan kehittämisvaroista menneen nimenomaan tälle pienelle asukasalueelle. Lisää seuraa suunnitelmissa, kunhan rahaa vain löytyy.
Parhaillaan odottavat suuret kunnalliset ratkaisut täällä vuoroaan. Voidaanko myydä sähkö ja miten kyetään rahoittamaan muutoksen myllerryksessä painiva sosiaali- ja terveystoimi. Asiat ovat pahasti auki, muuten olisi vuoden 2013 tilinpäätöksistä jo tihkunut tärkeää tietoa veronmaksajille. Kymenlaakson Sähkö Oy:n osakkeista saattaisi tätä nykyä kyllä saada paljonkin tuhlattavaa, jos vain koko laaksokunta yhteisen edun nimessä olisi valmis yhtiöjärjestystään muuttamaan sallivammaksi.
Kun todella suuria ratkaisuja tehdään, tapahtuvatko ne Kotkassa edes suunnilleen tasapuolisesti eri maksajaryhmien kesken? Elokuva käy pienestä, mutta sopivasta esimerkistä. Se on tietenkin vain osa kunnissa syntyvää ydinkulttuuria ja kansainvälistymistä edistävää kehitystä. Miksi Kotkassa muualla asuvien n 45000 asukkaan täytyy elokuviin päästäkseen kärsiä autoilun lisäkustannukset ja ahtautua vähille parkkipaikoille, kun esimerkiksi Jumalniemessä kaupungin jo rahoittama parkkialue odottaa valmiina ja vapaana suuren osan vuorokaudesta?
Nyt kun tavaratalo Anttilaa, tai samalla alueella jotain muuta yritystä, venäläisiä matkailijoita vetävien tieratkaisujen myötä, suunnataan uudelleen, uusi suunnittelu voi avata siellä mahdollisuuden laatuelokuvien esittämiseen. Samalla se poistaa tarpeen elokuvissa kävijöiden paljon pidemmästä automatkasta. Olisiko jo aika antaa meille muilllekin, n. 45 000 kotkalaiselle yhdenvertainen oikeus tällaiseen elokuvakulttuuriin ja sen aikaansaamaan kehitykseen kuin jo pitkään hemmotelluille ns. kantakaupunkilaisille? Mutta rahan löytymiseen saakka, meidän on pakko soputua talouden realiteetteihin. Miten olisi neuvottelu Keskon johdon ja Parmaco Oy:n tj. Ahlapuron kanssa?
Kommentit