Siirry pääsisältöön

Siili pistää kipeästi

Suomalaisia kummastuttaa itänaapurimme viimeaikainen käyttäytyminen. Kaikille pitäisi olla selvää, myös Venäjälle, ettei naapurivaltioiden rajoja enää voi kynän vedoilla muuttaa. Totta kai pienessä valtiossa tunnetaan lähihistoriasta johtuen levottomuutta, Varsinkin, kun vielä lentokoneiden rajaloukkaukset sattuvat samaan aikaan. Puolustuslaitoksemme valmius on syystä kansalaistensa erikoistarkkailussa.

Mikä saa valtion, jossa demokratia ymmärretään täysin eri tavalla kuin läntisissä maissa, muita uhkaamaan? Hyväksyn vain yhden mielipiteen ja pidän sitä luonnollisimpana: Venäjä ja Putin ovat levottomia omasta taloudestaan. Maa on luonnorikkauksiaan säästämättä elänyt vain päävientituotteittensa varassa, öljystä ja kaasusta. Monipuolisempi tuotanto ei ole samana aikana päässyt läheskään samassa mitassa käyntiin. Korruptio syö suunnattomia varoja.

Venäjällä on kuviteltu pysyvästi pärjäiltävän edullisella öljyllä ja sen jalosteilla. Mutta helpot hedelmät on jo poimittu. Siinä maassa ovat talousihmiset jo pitkään varoitelleet, että öljyä ja maakaasua jo nyt rasittavat, ja yhä lisäävät, pumppaamisen kustannukset. Arktinen ilma ja jäätynyt maa eivät helpolla luovuta luonnorikkauksien pitkiin vientiputkiin. Niukkenevat ja kallistuvat luonnonvarat tulevat jatkossa määräämään maailmanpolitiikkaa.

Samaan hengenvetoon voi vain viitata, että tulevaisuuden sodankuvaan kuuluu paljon muita elementtejä kuin aseilla paukutteleminen. Sotatalous määrää lopulta aseistuksen määrän ja laadun. Tätä tosiasiaa korostaa muun muassa modernin kybersodan tuntemukseen erikoistunut sotatieteen tohtori Limnell omissa esityksisään. Omana ongelmana tieto, että pääosa öljystämme tulee perinteisesti Venäjältä. Pääesikunnan suunnittelussa tämä on varmasti jo otettu huomioon.

Suunnittelussa korostuvat varmaan myös Itämeren kapeus kulkureittinä ja  öljyteollisuutemme muukin kriisialttius. Puolustusvoimiemme rooliin ei kuulu ainoastaan taistelijoiden huolto, vaan koko kansakuntamme pysyminen hengissä. Monin yksityiskohtiin on siis varauduttava. Samalla mahdollisille hyökkääjille on sopivin välein muistutettava, että ei siiliä koskaan kannata panna taskuun. Siili osaa pistää kipeästi; sen piikeillä voidaan vastustaja jopa tappaa.

Koko Euroopassa raskaat panssarit ja muut vastaavat sota-aseet ovat olleet uhkaavan öljypulan takia vähennyslistalla. Tähän asti ylipainotettu maataistelu on edelleen tärkeä sodan elementti, mutta sodan voimainkoetus näyttää liukuvan yhä enemmän maasta ilmaan ja ilmasta kohteeseen, täsmällisesti osuvien ohjusten väliseksi taisteluksi. Sodankuva muuttuu koko ajan ja tuskin sen koko olemusta on mahdollista kaikessa laajuudessaan edes yhden tavallisen ihmisen tajuta. Kybersota viimeisenä uutuutena mitätöi vanhan näkemyksen armeijan uudessa johtajakoulutuksessa.    




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa. Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana...

Nautiskellen

Venäjän suuret kaupungit ehtivät nauttia jo pitkähkön aikaa korkean öljyn hinnan luomasta elintasosta. Täälläkin alkuhankaluuksien jälkeen venäläiset matkailijat nähtiin jonkinlaisina onnen haltijoina. Tulevaisuutta kohensivat kylpyläinvestoinnit. Viereen rakentuivat hotellit ja avarat, kielitaitoa tarjoavat myymälät ja moninaiset muut palvelut. Venäläisten naapuruus nähtiin jo kansallisena rikkautena. Hallinto siinä tunnelmassa pääsi kehittymään pullukaksi. Niin vahva oli usko tulevaisuuteen, että suomalaistenkin suuryritysten tekemät suurmokat voitiin antaa anteeksi. Ei edes tarkkaan tiedetty, miten suuria pääoma-arvojen menetyksiä ikään kuin unohdettiin . Kieltäydyttiin lisäksi uskomasta, että joukko paperikoneita joudutaan tuotteen menekin puuttuessa ajamaan alas. Kuka arvasi matkapuhelitekniikan hakevan aivan uusia kehityssuuntia? Kaikesta kuitenkin selvittiin kunhan otettiin vain ronskisti velkaa. Kun nyt seisomme kuntavaaliemme edessä ja olemme käytöksessämme ottaneet kunnon...

Kiina

Tavallisen kadunpolkijan tiedot Kiinasta ovat ihan liian hatarat. Aasialaiset silmät eivät vielä kohdista ajatusta oikeaan paikkaan. Kansoja on suuressa maanosassa monta: kiinalaiset, etelä-korelaiset, japanilaiset, taiwanilaiset ja sitten vielä pohjois-korealaiset. Kaikkien silmänluomet poikeavat Euroopassa totutusta. Jo kauppakumpppanuus kuitenkin edellyttää, että maakohtaisia tilastoja tulisi edes kohtuullisesti tietää. Entä se korkea sivistystaso, jota suomalaisilla väitetään olevan? Kyllä mahtavan, nopeasti kasvavan suurvallan olisi saatava sille kuuluva paikkansa kansakuntien vertailussa. Elämisen taso ei vielä ole keskiarvoisesti Pohjolan luokkaa, eikä EU:n. Maan suuri maaseutu-pinta-ala laskee arvioita laajalti. Kasvava väkiluku,joka nyt nyt on yli 1,4 miljardia, pysyy jatkuvasti kovassa vauhdissa. Kiina on jo ohittanut mm. USA:n lihasta saatavan keskimäärän. Tiedot ovat National Geographic-julkaisusta no 2, joka vastaaa niiden oikeudesta. Myös kaupungistuminen on ripeää. K...