Siirry pääsisältöön

Soitto on suruista tehty

Paikallisen sanomalehden lukeminen - Kotka jatkaa karsimista - oli surullista. Vaikka niin sanottu kehitys oli kyllä ennalta tiedossa, lukujen ikään kuin virallistuminen oli lukijalle vaikea paikka. Kotkassa on tehty konsulttien kehoituksesta niin monta tyhmää päätöstä, ettei sanomalehden tiedoanto enää tyrmistyttänyt. Vain se, että jokainen velkaeuro tulee tulevien sukupolvien maksettavaksi, se suretti. Vasta ensi vuonna näkyvät nimittäin valtakunnan jo sovitut kehyspäätökset. Mitä sitten tapahtuu?

Talousarvion perusteet vuodeksi 2015 on nyt laitettu pureksittaviksi paperille. Niihin tuskin sisältyi se korjausvelka, joka meillä vain sumuisesti hallussa. Siellä jossain se on, tulkoon silloin kun tulee. Tarkoitan tässä myös kaupungin koko huoltoa rasittavaa viemäri/vesijohto- putkivelkaa, joka ennalta aavistamattomasti vaanii talouttamme. Käsittääkseni sitä myrkky-ilmiötäkään, joka nyt Keskuskoulun remontissa pulpahti esiin, ei ole alun perin tutkittu riittävästi. Täytyy kai se myrkky ainakin kapseloida, ja sekin maksaa.

Niin kauan kuin kansalaiselta kielletään edes osa virallisesta tiedosta, demokratiasta tässä kaupungissa on turha puhua. Viimeinen uutinen kertoo, että Kotka odottaa merkittävien toimijoiden päätöksiä paikkakunnalle sijoittumisesta. Niiden antamaa tuottoa talousarvioon sisältynee 3,5 miljoonaa euroa. Otetaanko täällä lainkaan huomioon laskelmia kadonneesta ostovoimasta, josta kauppiaskunta on parhaillaan tekemässä krittisiä arvioita? Minne se ostovoima oikein katoaa, kun venäläisiäkin pitäisi tulla? Avoimuutta ja demokratiaa tämä kaupunki kaipaa.

Laskentataito Kotkassa näyttää heikosta menestyksestä huolimatta kehittyneen. Palvelutaso tästä syystä alenee, kun on pakko kutistua. Jotkut investoinnit vähenevät ja henkilöstösuunnitelmakin tiukkenee. Velanottoa pyritään jarruttamaan. Nämä kaikki lienevät samalla oletuksia taloustilanteemme tulevasta kehityksestä. Siitä huolimatta siellä täällä paistaa kuitenkin harhatoive, ettei kunnallinen hallintomme vielä kokonaan joutuisi valtiovallan käsiin. Se toive tuskin toteutuu. Valtiokonttori puhuu vielä tuomionsa ja silloin nauhakaupungista tulee totinen tosi.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Carean nykytilanne on muuttumassa hallitsemattomaksi

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean