Siirry pääsisältöön

Häpeä

Autolla on helpompi ajaa eteen päin kuin pakittaa. Sama totuus käy, kun verrataan kuntaa ja sen taloutta. Tuntuu häpeälliseltä lukea paikallisen sanomalehden pitkiä rivejä, jotka käsittelevät kaupunkimme talouden tulevaisuutta. Velaksi elämisen valhemaailma muuttuu hetkessä toiseksi. Kauniit tulevaisuuden värivalot etääntyvät ja paikkakunnalle vakiona kuuluvat yt:t ulottuvat nyt myös, uutisten mukaan, kunnalliselle alalle. Vihdoinkin. Köyhyys kattaa nyt lähes kaiken.

Tietyllä tapaa kunnallispoliitikkomme ovat esiintyneet laidastaan robinhoodeina. Pieni ihminen on saanut kaupungin eduilta elämäntarpeensa, mutta kiehtovaa komeuttakaan ei ole kierretty. Valheellisen suurena valtakunnan kesätapahtumana myydyt Meripäivät, paikkakunnan tyyliin sopimaton museorakentaminen, kaikenlaiset konsulttiselvitykset, kulut ja -sopimukset, ja nyt ylhäiseen, kansainväliseen tasoon ulottuva suunnitelma itsensä nostamisella tukasta rikkauteen.

Missä maailmassa kaupunginvaltuutetut ovat oikein eläneet?  Siirryytäänkö lukiokäynnissä toisen maailmansodan jälkeiseen, vaneriseinäisen bussin rämistelevään aikaan? Siirtyvätkö kirjastot ja koulut osittaiseen lakkauttamiseen? Luovutaanko opettajien palkkauksessa vuosikymmenien perinteestä? Lakkautaanko päiväkodinjohtajien ja kirjastonhoitajien virkoja? Arvioidaanko joukkoliikenteen reitit uudelleen? Kokevatko kansalaisten itsensä tekemät ehdotukset näin kyseenlaisen kunnian?

Syy kaikkeen on vain se, että tulot eivät ole kattaneet menoja. On tehty värikkäitä suunnitelmia ja ennen kaikkea, kunnallisia velkayhtiöitä rakennellen, eletty valhein velaksi. Lähes kaikki riskit ovat sitten pahimmillaan toteutuneet. Onnettomia tässä tilanteessa olemme - me. Onnettomia siksi, ettemme kuunnelleet varoituksia, joita on taatusti vuosien mittaan tarpeeksi ollut. Mutta kyllä me tästäkin selviämme. Henkilövaihdoksia kokien. Niin aina tuppaa demokratiassa käymään.


















Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tehtävä

Iso on tehtävä, se vain pitää saada valmiiksi: kaupunkistrategia. Maailma muuttuu eri kohdista nykyisin niin arvaamattomilla tavoilla. Lopulta se on kuin lottoamista. Joku onnistuu, joku ei. Onnistujalle nousevat portaat ja sen mukana palkat kuin itsestään. Comeron Sawyer ei onnistunut, eikä edellinen kaupunginjohtaja. Jos nyt menisi paremmin, kun kysytään peräti kansalta. Epäilen. Koska kansa äänestää lähes aina sitä, joka eniten antaa. Vaikka velaksi. Kaupunkistrategia ei synny itsestään, mutta sen on valmistuttuva. Ei auta, että kokoomuspuolueen kokouksessa, nyt väliaikaisesti, puheenjohtajan ja hänen haastajansa välit ovat oikeaan suuntaan kääntymässä. Taistelu taukoaa vain hetkeksi. Suhteet pääkaupunkilaisen ja nykyisen puoluejohdon välillä vaativat ainakin vielä yhden yhteenoton. On se loukkaantuminen edellisen kokouksen päättäneistä vaaleista niin syvällä. Ounastelen - vastakosto tulee. Kokoomuspuolueessa siis ainakin sauhuaa. Juha Sipilä selvitti kyllä, mitkä keskustan vaat...

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan? Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se str...

Leasing

Nykykieleen juurtunut leasing-sana on ilmeisesti peräisin sota-ajalta. Silloin nimittäin lainaaminen oli suurta ja talousarviot tuppasivat unohtumaan. Pääasiassa sitä käytettiin sotilastarvikkeiden siirtelyssä maasta toiseen. Paljon käytettyä sanaa on yritetty suomentaa vuokrausluotoksi, mutta se ei oikein ole kipinöinyt. Eräs epävirallinen selitys on, että sitä ei ole tarpeellistakaan niin syvällisesti ymmärtää. Vuokrausluotto sanoo kuitenkin mitä selvimmin, että kyse on luotosta - siis velasta. Vuokrausluottoa käytetään usein auton hankinnan yhteydessä, kenenkään kuvittelematta että omistaa vuokrauksen kohteen. Velkaa kyllä syntyy. Rakentamisessa tapaa tällaisen sopimuksen. Telineet ja suhteellisen pienet tuotteet ovat joskus kannattavampia vuokrata nopeaan käyttöön, kuin omistaa pitkäaikaisesti. Vuokrausluotto - tosin leasing-nimisenä - on vanhentuneesta lakitekstistä johtuen kuntien talouden nykykäytössä. Leasing onkin kuntatalouksissa saanut varsin keskeisen käytön. Laki ei ni...