Siirry pääsisältöön

Sopeutus

Siitä lähtien, kun poliitikot ottivat vaalipuheissaan - sopeutua - teonsanan (verbi) käyttöön, otsikkoa on tarkoituksella vaihdeltu. Joku päälle nimittänyt lisävelan myrkyksi tulevalle nuorisolle, Toinen taas kuvittelee ammentavansa lisävelalla työpaikkoja. Kaikki ovat tietyllä tavalla oikeassa. Tosiasia lienee nähdä, ettei kukaan tiedä tarkalleen mihin kehitys meitä johtaa. Nyt sopeudutaan.

Monet ovat haukkuneet puoluekantansa mukaisesti pääministeri Stubb'in viaksi koko nykytilan, vaikka useita ministereitä ja ​​puoluetoimistoa on ollut vaikuttamassa ratkaisuihin. Harva on kuitenkin arvostanut elämänlaatua, jonka ylivelkaantuminen on meille tarjonnut. Jos puheenjohtaja kaikessa pääasiallisin vastuun kantaja, Eiko kehukin silloin kuulu hänelle?

Niin kutsutuista virheistä on saanut jopa nauttia. Ainakin hallintoväki on saanut palkkavoittoa. Eivätkö ylläpidetyt etuudet ovat antaneet meidän muun muassa säilyttää nimikkeen - hyvinvointivaltio? Muistuuko menneisyytemme,  kun edessä ovat "sopeutukset". Eivät ne tule jokaista miellyttämään? Eläkkeet jäädytetään. Kiinteistötalous, Siinä vanhukset ovat jo saaneet omat sopeutuksensa.

Palkkakehityksestä tiedämme, etteivät ne tule käynnistymään SAK: n toiveitten mukaisesti. Kansalaisten omaehtoisella varain käytöllä tullaan monta kuoppaa peittämään, oli tuleva hallitus millainen tahansa. Koulutuksesta joudutaan nirhaisemaan. Terveydenhoito ja sosiaalitoimi saavat varautua suuriin muutoksiin. Kauppa jatkaa nilkuttamistaan.

Mitkä muut toiminnat eniten kärsivät tulevasta sopeuttamisesta?  Matkustaminen ja ​​nimenomaan taiteen kysyntä ovat suuressa vaarassa matkata alas päin. Kulttuurista kokonaisuudessaan tullaan todennäköisesti riipaisemaan. Velkakello kalkattaa myös urheilukatsomoissa. Joudummeko tulevaisuudessa vähentämään valtion tukemia urheilulajeja? Onko jääkiekko suuri urheilulaji?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sota

Järkyttävän pitkä ja monivaiheinen oli JR 1:n taistelutaival Kannaksella 1941, kunnes rykmentti aikanaan Lempaalassa ja Valkeasaaressa saavutti hiekkaiset asemansa. Sain loistavasti palvelevan Karhulan kirjaston kautta käsiini teoksen, joka vavahdutti. Olin itse saanut reserviupseerin kovan koulutuksen ja kurssin (68) aikana kuunnellut Ev. T.V.  Viljasen, läpimurron aikaan  JR 1:n komentajan, esitelmän taistelun raivokkaimmista, räjähtävimmistä ja murhaavimmista kohdista.

Asemasota vuosina 1942-43 yllätti kaikki. Alkoi kansan jatkuva nälkä, armeijalla ja suurimmalla osalla siviilissä.  Se ei kuulunut alupitäen sodan suunnitelmiin. Taistelut rintamilla kyllä rauhoittuivat, mutta armeijan olosuhteet eivät. Kuravesi, täit, luteet ja rotat vierailivat vuosikausia korsuissa nukkuvien luona, jopa ruoassakin. Pimeänhämärää joka paikassa. Kynttilöitä ei ollut koko aikana riittävästi. Ei tuikkinut joukottain öljylamppuja korsuissa. Radioita oli jos oli. Kansanhuollolle tehtiin halkoja, kerätti…

Polku

Uusi kaupunginjohtaja on nyt valittu. Kaikki haluavat onnitella, me mukana. Nyt pian on valittava se polku, jota koko kaupunkia aiotaan kuljettaa. Ikivanhana numeromiehenä teen ehdotuksen: Kaikki uusiksi! Olemme turhan kauan kiemurrelleet kivuliaassa rahapulassa.  On etsitty vain velansaannin mahdollisuuksia. Vaaleanpunaista tapaa on käytetty, jotta saataisiin edes näennäisesti onnistumisia.  Uusi avaus näyttäisi todellista rohkeutta. Oikeitten neuvonantajien vuoro on nyt - valtiokonttorin mustatakkisten - eikä  minkäänlaista kippurointia.

Taistelun väistäminen ei merkitse heikkoutta. Jos voimat on tuhlattu loppuun ja jatkuvasti tehdään vääriä päätöksiä, on syytä etsiä uusi polku. Kaikki tilastot, joita nyt kannattaa uskoa, julkaisevat vain tietoja huonoista tuloksista. Ne eivät osoita, että kaikki päättäjät olisivat heikkoja. Eivät  vain kyenneet vastustamaan poliittisesti reheviä lupauksia.  Terveille raiteille vievää polkua, ei siitä syystä ole löydetty. Kuunneltiin liian kauan vää…

Pelisäännöt

Kanavassa no 1/2028 (HJ) pohtii muuttaako some demokratian pelisäännöt. Ajatus sulkee näin presidenttivaalien esi-iltana monet tärkeät aiheet kultaisen sijansa. Taas kerran, kaikkien suhteiden keskiössä, näyttää olevan se mahtivoima, joka kykenee lähes kaikkeen. Valta. Tätä voimaa on tutkittu paljon. Yleisesti on tultu toteamukseen, etää valtaa käyttää se, joka kykenee saamaan asiat edistymään. Sitä on nopeasti muuttuvissa tilanteissa aina sillä, joka kykenee muutoksen suunnan havaitsemaan.

Se sääntö on tietenkin pätevä jo vanhastaan. Miten tätä periaatetta voidaan hyödyntää? Vaikeus alkaa tästä. Muutoksen sunntia on niin monen monta. Oikean valitseminen tuottaa tuskaa. Johtajille koko kenttä avautuu lottona. Agoritmitkään ole täsmällisiä, nekin voivat erehtyä. Ajatukseni suuntautuu silloin ymmärrettävästi juuri valittuun kaupunginjohtajaan. Hänen ensimmäiset linjavetonsa, joko ovat oikeita tai sitten vääriä. Tietäjiä tarvittaisiin, jos niita löytyisi. Pikaiset korjausviennit kyllä ho…