Siirry pääsisältöön

Kriisikunta

Ottaen mukaan kaikki tappion pysyvät lähteet oikeanmääräisinä, Kotkan kaupunki ansaitsee jo nyt
nimityksen kriisikunta. Se edellyttää siis kaikkien velkaerien näkyvän oikeaoppisessa päivänvalossa. Eikä tämä vielä riitä. Kriisikunnalta vaaditaan lisäksi rehellinen näkemys siitä, onko tulevaisuus nykyisyyttä armahtavampi. Luotan, että kaikki suunnitelmat, joita nyt tehdään, joutuvat joka tapauksessa ennen toteutustaan kaupunginhallituksen ja -valtuuston syvälliseen harkintaan, .

Kaupungin hallinto laskee tietenkin, mitä tappiota merkitsee oma maapohja kaupungin osuutena perustettaville yrityksille. Luovuttaminen merkitsee saanniksi epävarmoja osakkeita ja toiminnasta mahdollisesti kirjattavaa tappiota. Maapohjan vuokraaminen yrittäjälle tuntuu varmemmlta. Ankkuria tuskin kukaan ryhtyy omaan piikkiinsä kunnostamaan. Taiteen ja talouden liittoa  sopii aina epäillä.

Muodostuuko sitten tuleva suunnitelma, mihin kaupunkia vastuulliseksi halutaan, pitkässä juoksussa kannattavaksi, se realisoituu vasta tulevaisuudessa. Kielteisessä kehityksessä tappiollinen yritystoiminta merkitsee paljon putoamista kaupungin syliin. Myönteisessä kaikki on ok.  Schumpterilaista luovan tuhon merkitystä ei sovi kuitenkaan näin suuressa operaatiossa unohtaa.

Mikäli suuroperaatioon lähdetään, merkitsee se ainakin sadoille kotkalaisille ammatin tai työpaikan vaihtoa. Sinänsä uuden oppiminen ei ole paha ilmiö, mutta notkeutta kehittämistyössä se kyllä vaatii. Kiinteistöjen purkamisoperaatioon tai niiden sovittamista uuteen muottiin joka tapauksessa joudutaan. Ulkoisen kaupunkikuvan on pakko nopeasti ja arkkitehtoonisesti uudistua.  Kaupungin meno joutuu muutamiksi vuosiksi täysin sekaisin,

Muutosjohtajan työ ei ole helppoa. Ennen kaikkea se vaatii paljon tulevaisuuden tietoa, ei ainoastaan uskoa. Työpaikkoja ja veronmaksajia tällainen suuroperaatio kyllä synnyttää.. Kyse on vain siitä, kuka uudenlaisten työpaikkojen perustamisen suostuu maksamaan. Kaupunki itse ei jaksa, sen sanoo uusin konsernitase. Avun täytyy siis tulla ulkopuolelta. Kriisikunnaksi ilmoittautuminen saattaisi keksiä uuden rahoitusratkaisun. Valtionapua näin suurellinen suunnitelma joka tapauksessa tarvitsee.





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Carean nykytilanne on muuttumassa hallitsemattomaksi

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean