Elämäntie

Kuntajohtajien mielipiteet vahvistavat niitä odotuksia, joita kansalaisilla on pitkään ollut uudesta väylästä Pietari - Helsinki - Tukholma - Oslo. Kuntajohtajien mielipiteissä näkyvät luonnollisimmin vain omaan kuntaan kohdistuvat odotukset, ei niinkään tieyhteyteen kokonaisuudessaan. Valtiovallan vastuulle ja näkemykselle jäävät sitten muun muassa kuntien tulevat suunnitelmat. Kuten sairaanhoito keskussairaaloissa ja -  myös potilaiden kansainvälisyys.

Kahden erikoissairaanhoitoa tarjoavan laitoksen rakentaminen köyhtyneeseen Kymenlaaksoon vaikuttaa kustannuksiltaan mahdottomalta. Tie kyllä valmistuu aikanaan, suunnitelmia voidaan siis vaikka näennäisesti tehdä. Niitä voidaan myös muuttaa. Lopullisen ratkaisun tulevat kuitenkin tekemään ne pääomien haltijat, joilla todellisuudessa on kahisevaa käytössään. He viime kädessä määräävät keskussairaalat ja niiden paikat.

Eniten näissä ratkaisuissa tulee jännittämään erikoissairaanhoidon sijoittuminen. Jos Kotkan nykyisen keskussairaalan remontointi huonekorkeuksineen, putkien lahoamisineen, henkilökunnan puuttumisineen ynnä muine ominaisuuksineen vihdoinkin lasketaan ylivoimaiseksi, pulpahtaa esiin sairaaloiden suunnittelijoiden vaatimus kuntien, jopa valtioitten (Venäjä!) yhteispäätöksestä.  

Kuntajohtajat eri puolilla Kymenlaaksoa ovat varmoja, että kuvattu tieyhteys valmistuu ja palveluineen synnyttää täysin uutta, kenties jopa kansainvälistä tarjontaa. Mihin mittaan kanssakäyminen ja yhteistyö lähivuosina ylettyy, riippuu eniten siitä, miten itäisen naapurimme toiminta kehittyy. Aktiivisten seteleiden puuttuminen suo Kotkalle vain yhden roolin, odottamisen ja oloonsa sopeutumisen. Sellainen yhteiskunta on syntymässä, minkä muu Suomi tahtoo ja tekee.