Siirry pääsisältöön

Tesla

Sanomalehteen oli tänän painettu ruuduin Tesla-hanke. Ministeri Mika Lintilä, jonka poliitikoksi kohottama maakunta tiedetään, väitti, että nimenomaan Vaasaan perustettava jättiakkutehdas olisi koko Suomea hyödyttävä hanke, ikäänkuin maajoukkueleiri. Aieajatuksenakin projekti on aiheuttanut kiivaan vastustuksen kaakkois-Suomessa. Sekä kaakkois-Suomen kauppakamarit että Cursor ovat Kotkassa pohdiskelleet vastineen.

Pohdintaa olisi pitänyt jatkaa. Liiketoiminnassa on nimittäin aina otettava onnistumisen tekijänä hankkeen tuotteille ostopotentiaali. Se on Vaasassa erilainen kuin kaakkois-Suomessa. Vaasa on olemukseltaan varsin tavanomainen suomalainen yliopistokaupunki, kaksikielinen tosin,  mutta oma ostopotentiaali ei poikkea isosti muista. Teknologiassa kaakkois-Suomella on LUT.

Kotkasta on tullut omien vastoinkäymistensä seurauksena pelokas. Sawyer seikkaili kaupungissa liian kauan suunnitelmiensa kanssa. Kotka unohtaa oman ainutlaatuisen vahvuutensa. Ympäristöineen Pietari muodostaa 10 miljoonasta asukkaasta kertyvän ostopotentiaalin! Tärkeää on, että Pietarin ostopotentiaali on jo olemassa, Vaasaan sitä vasta suunnitellaan eikä laivayhteys Umeåån siinä paljon paina. Maailma ehtii paljon muuttua siinä, kun Telsa tekee lopullisen sijoituspäätöksen.

Jotkut ovat jakaneet lihoja kuin karhu olisi jo kaadettu. Tätä Mika Lintilän huomautusta on pidettävä siinä mielessä hämäävänä, että ministeri jatkaa omia ruutujaan maton alla. Totuuttahan voidaan muotoilla. Ei tietysti ole samantekevää onko Tesla lainkaan tulossa Suomeen. Sen sijaan täytyy muistaa että elinkeinoministeri ei ole vain vaasalaisten, vaan koko maan hallituksessa. Kotka tulee tekemään voitavansa, jotta ostopotentiaali nostetaan taas tuloksen kärkimenestystekijäksi.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Carean nykytilanne on muuttumassa hallitsemattomaksi

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean