Siirry pääsisältöön

Tesla

Sanomalehteen oli tänän painettu ruuduin Tesla-hanke. Ministeri Mika Lintilä, jonka poliitikoksi kohottama maakunta tiedetään, väitti, että nimenomaan Vaasaan perustettava jättiakkutehdas olisi koko Suomea hyödyttävä hanke, ikäänkuin maajoukkueleiri. Aieajatuksenakin projekti on aiheuttanut kiivaan vastustuksen kaakkois-Suomessa. Sekä kaakkois-Suomen kauppakamarit että Cursor ovat Kotkassa pohdiskelleet vastineen.

Pohdintaa olisi pitänyt jatkaa. Liiketoiminnassa on nimittäin aina otettava onnistumisen tekijänä hankkeen tuotteille ostopotentiaali. Se on Vaasassa erilainen kuin kaakkois-Suomessa. Vaasa on olemukseltaan varsin tavanomainen suomalainen yliopistokaupunki, kaksikielinen tosin,  mutta oma ostopotentiaali ei poikkea isosti muista. Teknologiassa kaakkois-Suomella on LUT.

Kotkasta on tullut omien vastoinkäymistensä seurauksena pelokas. Sawyer seikkaili kaupungissa liian kauan suunnitelmiensa kanssa. Kotka unohtaa oman ainutlaatuisen vahvuutensa. Ympäristöineen Pietari muodostaa 10 miljoonasta asukkaasta kertyvän ostopotentiaalin! Tärkeää on, että Pietarin ostopotentiaali on jo olemassa, Vaasaan sitä vasta suunnitellaan eikä laivayhteys Umeåån siinä paljon paina. Maailma ehtii paljon muuttua siinä, kun Telsa tekee lopullisen sijoituspäätöksen.

Jotkut ovat jakaneet lihoja kuin karhu olisi jo kaadettu. Tätä Mika Lintilän huomautusta on pidettävä siinä mielessä hämäävänä, että ministeri jatkaa omia ruutujaan maton alla. Totuuttahan voidaan muotoilla. Ei tietysti ole samantekevää onko Tesla lainkaan tulossa Suomeen. Sen sijaan täytyy muistaa että elinkeinoministeri ei ole vain vaasalaisten, vaan koko maan hallituksessa. Kotka tulee tekemään voitavansa, jotta ostopotentiaali nostetaan taas tuloksen kärkimenestystekijäksi.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa. Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana...

Kiina

Tavallisen kadunpolkijan tiedot Kiinasta ovat ihan liian hatarat. Aasialaiset silmät eivät vielä kohdista ajatusta oikeaan paikkaan. Kansoja on suuressa maanosassa monta: kiinalaiset, etelä-korelaiset, japanilaiset, taiwanilaiset ja sitten vielä pohjois-korealaiset. Kaikkien silmänluomet poikeavat Euroopassa totutusta. Jo kauppakumpppanuus kuitenkin edellyttää, että maakohtaisia tilastoja tulisi edes kohtuullisesti tietää. Entä se korkea sivistystaso, jota suomalaisilla väitetään olevan? Kyllä mahtavan, nopeasti kasvavan suurvallan olisi saatava sille kuuluva paikkansa kansakuntien vertailussa. Elämisen taso ei vielä ole keskiarvoisesti Pohjolan luokkaa, eikä EU:n. Maan suuri maaseutu-pinta-ala laskee arvioita laajalti. Kasvava väkiluku,joka nyt nyt on yli 1,4 miljardia, pysyy jatkuvasti kovassa vauhdissa. Kiina on jo ohittanut mm. USA:n lihasta saatavan keskimäärän. Tiedot ovat National Geographic-julkaisusta no 2, joka vastaaa niiden oikeudesta. Myös kaupungistuminen on ripeää. K...

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri ...