Siirry pääsisältöön

Sotatarinoita

Miten nykynuorisomme näkee maamme sota-ajan? Otsikko oli jo siinä määrin provokatiivinen, että se suorastaan kehoitti ja houkutteli yo-kirjoituksissa valitsemaan aiheen. Iiris Vartiainen on varmasti ansainnut palkkionsa. Mutta hänen kirjoituksensa herätti ajatuksia, sillä kaikkiin kysymyksiin hänkään ei vastannut. Eikä sellainen tarkkuus liene ollutkaan aiheitten laatijan tarkoitus. Iiris Vartiainen lähtee alkuun siitä, että sotamenestyksiä pidetään ikäänkuin itseisarvoina ja "Talvisodan henkeä" pidetään yhä elossa. Sitä voidaan sitten yhdistellä ihan mihin tahansa.Taustastaan  hän vaikeni.

Ajatuksia kirjoitus todellakin herätti, itse tuon pelkoa ja kauhua herättäneen ajan kokeneena. Ensin 10-vuotiaana sotapakolaisena lähellä armeijamme päämajakaupunkia Mikkeliä viholliskoneitten pommitusreittejä seuraten ja desantteja peläten. Sittemmin Kouvolan rautatieristeyksen pommituksessa äitini ja sisareni kanssa metsään paeten ja pyörtyen. Sinä helmikuisena päivänä kaksitasohävittäjillä modernimpaa lentokalustoa vastaan taistelleet lentäjämme kärsivät pahoja tappioita. Emme jaksaneet tuntea ylpeyttä verisen sodan keskellä.

Kirjoitus herätti ajattelemaan miehiä, sotilaita kaikissa armeijamme aselajeissa. Vuosikausia asuminen korsuissa, maan alla, rottien ja täiden ainoana seurana aiheutti ihmetystämme. Miten nuoret miehet jaksoivat sitä elämää? Niin ajattelivat silloiset lapset, vanhemmista puhumattakaan. Miesten teot liityivät henkilökohtaisiin uhrauksiin, niin me silloin sotapropagandamme tukemana halusimme uskoa. Sotatarinoita syntyi. Niistä kirjoitettiin ja niitä luettiin. Myönnetään, että sota-ajoissa vellominen saattaa nuorissa  aiheuttaa vääristäviä, vanhanaikaisia arvoja.

Mutta Iiris Vartiaistakin rupeaa vanhana kolottamaan. Harvemmin keskustellaan siitä, olisimmeko me Pietarin alaisena saavuttaneet saman hyvinvoinnin tason. Monet pienet valtiot tuntuvat sitä meiltä kadehtivan. Ei tarvitse mennä kauas, kun osutaan henkilöön, joka on taistellut Suomen sodissa. Tapaamme siellä naiset, lotat ja kaikki kotirintamallamme työskennelleet. Yhteinen oli asiamme. Siltä ei sen sijaan enää tunnu, kun katselee tv:sta lakiemme laatijoiden riitelyä. Vain puolueen etu merkisee jotain. Eduskuntapaikka, vaikka kuinka kaveria kumoon kammeten, täytyy voittaa.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla.

Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena.

Naisten rangaistusleiri Karhula…

Uutinen

Viides kierros ei tuonut ratkaisua sekavana jatkuvaan vyyhteen. Englannissa kyllä vakuutettiin, että neuvottelut olivat askel hyvään suuntaan. Pääministeri Teresa May näytti kuitenkin joutuneen sitä- vastoin aikamoiseen sekasotkuun. Se oli ainakin SK:n no 41:ssa tulkittu mielipide. Hänen asemansa oli konsrvatiivipuolueen johdossa alkanut todella horjua. Yritykset kohentaa puolueen mainetta olivat varsin kolhiintuneet.

Kaikkinainen tyytymättömyys brexitiä kohtaan kohosi huippuunsa. Siellä osa saman aatteen edustajista alkoi avoimen kapinan pääministeriä vastaan. Sama kokous oli Teresa Mayn kannalta täysi pannukakku. Linjapuhe epäonnistui ja se keskeytettiin tahattomin yskänkohtauksin. Hänelle ojennettiin jopa lomake, jolla tarjoudutaan eristäytymään koko brexit-tavoitteesta. Ja kapinaliike sen kuin vain lisääntyi. Jo 30 kansanedustajaa alkoi epäillä.

Konservatiivien äänisaalis kutistui ennenaikaisissa vaaleissa 13 paikan verran. Vastaavasti labour-puolue sai ääniosuudekseen noin 40 pro…

Molemminpuolista uhoa

Presidentti Putin pani maailman hätkähtämään Krimi-operatiollaan. Alkoiko uusi kylmä sota Euroopassa? Varmaa on, ettei kukaan sellaista toivo juuri kun Eurooppa on toipumassa viimeisestä taantumakaudestaan. Putin on saanut hyväksyviä hurraahuutoja omiltaan, mutta pääseekö tilanne vielä eskaloitumaan?  Sisältääkö lännen hyssyttely sittenkin toimia, joita Venäjän olisi odotustensa vastaisesti pakko kuunnella? Ottiko presidentti Putin huomioon, ettei vastustaja kaikkea huutamalla sano? Kyllä, sen Moskova tajusi varmasti. Kremlillä on hyvät tulkit.
Kansalaiset ovat panneet merkille USA:n presidentti Obaman puheenvuoron. Pinnallisesti se vaikutti hyttysten läpsyttelyltä. Tosiasiassa kannatti kiinnittää huomio hänen sanomansa sisimpään ytimeen. Sen mukaan - Yhdysvallat ja Eurooppa yhdessä - eivät tule antamaan noin vain anteeksi tämänkaltaisia Krimi-operaatioita. Vastavetona Amerikka alkaa aivan varmasti varautua muun muassa oman liuskekaasunsa nopeutettuihin toimituksiin Eurooppaan. Tätä …