Siirry pääsisältöön

Itäisen Suomenlahden saaret



Puhutaan paljon saarista matkailukohteina. Ahvenanmaata ja lounaissaaristoa lukuun ottamatta vain harvaa saarta on pystytty kehittämään varsinaiseksi matkailusaareksi. Itäisellä Suomenlahdella ei yhtään. Uhoileviä tai muuten matkailuun uskovia lausuntoja silloin tällöin näkee ja kuulee. Kaikki kuitenkin, jotka ovat yrittäneet, manaavat toivottoman pitkää talvea. Tynnyrkari viimeisimpänä myyntiesimerkkinä.

Kirkonmaalla ja Rankilla on vahva sotilaallinen historia. Osanotto talvisodassa vihollisen torjuntaan muistetaan ja molemmilta saarilta on monen mielessä muistoja myöhäisemmiltä varusmieskoulutuksen ajoilta. Tämä saa aikaan luonnollisista syistä tunteisiin vetoavia muistoja ja syntymään ajatuksen siitä, että pitäisi pojanpojalle tai jälkipolville yleensä päästä saarta näyttämään.

Kesäisin matkailusuunnitelma tällaiselle saarelle on monen mielessä käynyt ja käy varmaan edelleen, mutta syystä tai toisesta ajatus siirtyy pian jonnekin muualle kuin itäiselle Suomenlahdelle. Sulkeutunut Suomi kävi aikanaan kesäisin vilkkaasti rentoutumassa Suursaaren Kasinolla. Talvella saarella vain kalastettiin ja asuttiin. Haapasaaressa ja Pyhtään Kaunissaaressa käydään edelleen, mutta kaupallista niukkuutta siellä kärsitään jopa lämpimimpänä aikana.

Senaattikiinteistön aikeita myydä varuskuntasaaria mihin suuntaan tahansa on syytä kyllä tarkkailla. Ei sen tähden, että niitä tarvittaisiin puolustusvoimien koulutuspaikkoina. Kyllä rannikkojääkäreiden ja saaristotiedustelijoiden koulutus käy Upinniemessä siinä kuin jossain vanhoilla varuskuntasaarilla. Yhtä päteviä sotilaita syntyy. Eikä tulevaisuuden sodankäynti ole enää prikaatien liikuttelua, eikä edes rannikkotykistön vaan ohjusten aikaa. Paljon muusta on siis tulevaisuudessa kysymys.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa.

Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana …

Kiina

Tavallisen kadunpolkijan tiedot Kiinasta ovat ihan liian hatarat. Aasialaiset silmät eivät vielä kohdista ajatusta oikeaan paikkaan. Kansoja on suuressa maanosassa monta: kiinalaiset, etelä-korelaiset, japanilaiset, taiwanilaiset ja sitten vielä pohjois-korealaiset. Kaikkien silmänluomet poikeavat Euroopassa totutusta. Jo kauppakumpppanuus kuitenkin edellyttää, että maakohtaisia tilastoja tulisi edes kohtuullisesti tietää. Entä se korkea sivistystaso, jota suomalaisilla väitetään olevan? Kyllä mahtavan, nopeasti kasvavan suurvallan olisi saatava sille kuuluva paikkansa kansakuntien vertailussa.

Elämisen taso ei vielä ole keskiarvoisesti Pohjolan luokkaa, eikä EU:n. Maan suuri maaseutu-pinta-ala laskee arvioita laajalti. Kasvava väkiluku,joka nyt nyt on yli 1,4 miljardia, pysyy jatkuvasti kovassa vauhdissa. Kiina on jo ohittanut mm. USA:n lihasta saatavan keskimäärän. Tiedot ovat National Geographic-julkaisusta no 2, joka vastaaa niiden oikeudesta. Myös kaupungistuminen on ripeää. K…

Vuokraus voi olla hyväkin vaihtoehto

Talouskäsitteisiin liittyy tänään yhä useammin alkuperäisesti amerikkalais-englanninkielinen sana leasing - vuokrausluotto. Jotain lainataan, mutta lainauksesta halutaan sitova sopimus. Suomalaisessa merkityksessä sana sisälsi sitoumuksen jonkin koneen tai laitteen käytöstä kausivuokraa vastaan. Vuokrauksen kohdetta ei siis asiakkaan tarvitse omistaa, eikä  kiinnittää siihen pääomaa. Tällä saadaan aikaan säästöä ja jopa tarkkuutta oman talouden arviointiin. Markkinaehtoisessa maailmassa se synnytti joukon erikoisyrityksiä, jotka omalla aktiiviteetillaan keräsivät yhteen asiakkaden tarvepiikkejä, sijoittivat näihin pääomaansa ja saivat aikaan edullista käyttöä lyhytaikaisten tarvitsijoiden keskuudessa. 
Alkuperäinen leasing käsitteenä (lend/lease US sotalainat) on tästä pitäen laajentunut moneen suuntaan. Hyvin yksinkertainen tapahtuma sai pian pankkien mielenkiinnon heräämään. Perustettiin vuokrausluottoyrityksiä. Koska ketjun viimeiset lenkit olivat ennen pitkää rahalaitoksia, synt…