Siirry pääsisältöön

Itäisen Suomenlahden saaret



Puhutaan paljon saarista matkailukohteina. Ahvenanmaata ja lounaissaaristoa lukuun ottamatta vain harvaa saarta on pystytty kehittämään varsinaiseksi matkailusaareksi. Itäisellä Suomenlahdella ei yhtään. Uhoileviä tai muuten matkailuun uskovia lausuntoja silloin tällöin näkee ja kuulee. Kaikki kuitenkin, jotka ovat yrittäneet, manaavat toivottoman pitkää talvea. Tynnyrkari viimeisimpänä myyntiesimerkkinä.

Kirkonmaalla ja Rankilla on vahva sotilaallinen historia. Osanotto talvisodassa vihollisen torjuntaan muistetaan ja molemmilta saarilta on monen mielessä muistoja myöhäisemmiltä varusmieskoulutuksen ajoilta. Tämä saa aikaan luonnollisista syistä tunteisiin vetoavia muistoja ja syntymään ajatuksen siitä, että pitäisi pojanpojalle tai jälkipolville yleensä päästä saarta näyttämään.

Kesäisin matkailusuunnitelma tällaiselle saarelle on monen mielessä käynyt ja käy varmaan edelleen, mutta syystä tai toisesta ajatus siirtyy pian jonnekin muualle kuin itäiselle Suomenlahdelle. Sulkeutunut Suomi kävi aikanaan kesäisin vilkkaasti rentoutumassa Suursaaren Kasinolla. Talvella saarella vain kalastettiin ja asuttiin. Haapasaaressa ja Pyhtään Kaunissaaressa käydään edelleen, mutta kaupallista niukkuutta siellä kärsitään jopa lämpimimpänä aikana.

Senaattikiinteistön aikeita myydä varuskuntasaaria mihin suuntaan tahansa on syytä kyllä tarkkailla. Ei sen tähden, että niitä tarvittaisiin puolustusvoimien koulutuspaikkoina. Kyllä rannikkojääkäreiden ja saaristotiedustelijoiden koulutus käy Upinniemessä siinä kuin jossain vanhoilla varuskuntasaarilla. Yhtä päteviä sotilaita syntyy. Eikä tulevaisuuden sodankäynti ole enää prikaatien liikuttelua, eikä edes rannikkotykistön vaan ohjusten aikaa. Paljon muusta on siis tulevaisuudessa kysymys.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Uutinen

Viides kierros ei tuonut ratkaisua sekavana jatkuvaan vyyhteen. Englannissa kyllä vakuutettiin, että neuvottelut olivat askel hyvään suuntaan. Pääministeri Teresa May näytti kuitenkin joutuneen sitä- vastoin aikamoiseen sekasotkuun. Se oli ainakin SK:n no 41:ssa tulkittu mielipide. Hänen asemansa oli konsrvatiivipuolueen johdossa alkanut todella horjua. Yritykset kohentaa puolueen mainetta olivat varsin kolhiintuneet.

Kaikkinainen tyytymättömyys brexitiä kohtaan kohosi huippuunsa. Siellä osa saman aatteen edustajista alkoi avoimen kapinan pääministeriä vastaan. Sama kokous oli Teresa Mayn kannalta täysi pannukakku. Linjapuhe epäonnistui ja se keskeytettiin tahattomin yskänkohtauksin. Hänelle ojennettiin jopa lomake, jolla tarjoudutaan eristäytymään koko brexit-tavoitteesta. Ja kapinaliike sen kuin vain lisääntyi. Jo 30 kansanedustajaa alkoi epäillä.

Konservatiivien äänisaalis kutistui ennenaikaisissa vaaleissa 13 paikan verran. Vastaavasti labour-puolue sai ääniosuudekseen noin 40 pro…

Molemminpuolista uhoa

Presidentti Putin pani maailman hätkähtämään Krimi-operatiollaan. Alkoiko uusi kylmä sota Euroopassa? Varmaa on, ettei kukaan sellaista toivo juuri kun Eurooppa on toipumassa viimeisestä taantumakaudestaan. Putin on saanut hyväksyviä hurraahuutoja omiltaan, mutta pääseekö tilanne vielä eskaloitumaan?  Sisältääkö lännen hyssyttely sittenkin toimia, joita Venäjän olisi odotustensa vastaisesti pakko kuunnella? Ottiko presidentti Putin huomioon, ettei vastustaja kaikkea huutamalla sano? Kyllä, sen Moskova tajusi varmasti. Kremlillä on hyvät tulkit.
Kansalaiset ovat panneet merkille USA:n presidentti Obaman puheenvuoron. Pinnallisesti se vaikutti hyttysten läpsyttelyltä. Tosiasiassa kannatti kiinnittää huomio hänen sanomansa sisimpään ytimeen. Sen mukaan - Yhdysvallat ja Eurooppa yhdessä - eivät tule antamaan noin vain anteeksi tämänkaltaisia Krimi-operaatioita. Vastavetona Amerikka alkaa aivan varmasti varautua muun muassa oman liuskekaasunsa nopeutettuihin toimituksiin Eurooppaan. Tätä …

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla.

Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena.

Naisten rangaistusleiri Karhula…