Siirry pääsisältöön

Miten nyt käy Kantasataman?

Usko siitä, että Kantasatamasta, kotkalaisin voimin, voidaan rakentaa joku turistirysä, alkaa murtua. Se on johtunut siitä, ettei kaupungilla ole taloudellista kykyä rakentaa sitä houkuttelevaa tarjontaa, minkä kasvava ja nimenomaan vaativa turismi suurten mittojen vetonaulaksi tarvitsee. On tapahtunut suuren luokan arviointivirhe. Ei ole osattu ennalta arvioida sitä tasoa, mitä kannattava turismi arvostaa ja toisaalta sitä, mihin Kotka parhaimmillaan kykenee.

Kyllä ”isossa pussissa” rahaa riittää, kuului vallassaolijoiden jatkuva vastaus, kun jostakin vasemmiston ideasta tuli kyse. Ei mitään ennakkoon tutkimista, tarvitaan vain päätös. Silloin ei tajuttu, että suurteollisuuden hiipuminen ja väestön rakenteellinen muutos paikkakunnalta tuli asettamaan kaupungin taloudelle uusia painopisteitä ja sen myötä toisenlaisia vaatimuksia hallita muutosta. Ei tajuttu ainakaan sitä, että hupenevalla toimintakatteella ei enää voi turvallisesti käyttää sen suuruista velkarahoitusta, kuin joskus ennen.

Rahoitusriskien ottaminen ylitti hallinnon operatiivisen taidon johtaa kuntaa. Jos otetaan huomioon Vellamon korskea rakentaminen, oman suunnittelun palkkakulut, projektin aiheuttamat laiturivauriot, päälle syöksyvä jokapäiväinen tappio, kylpyläsuunnitelmat, monitoimihallit, elokuvakeskukset, muut konsulttityöt rakennepiirroksineen, infran muutokset, erikieliset esitteet,  ulkomaiset palkat, yhteistyöhaaveet, rennonoloinen matkustelu, näin Kantasatamaan on luotettavan laskelman mukaan saatu uppoamaan jo rutkasti yli 100 miljoonaa euroa! Mihin sijoittaisit se saman rahan tänään?

Sitä rahaa me tarvitsimme nyt jossakin muualla ja sen tulevasta puuttumisesta todistettavasti kyllä aikanaan varoitettiin. Kuinka usein pitääkään paikkansa se ikivanha totuus, että kun yritys rakentaa itselleen komean pääkonttorin, sen valmistuttua alkavat taloudelliset vaikeudet. Kun kannattamaton investointi näin pääsee kärkitavoitteeksi, kaupungin johdon ja tässä tapauksessa konsernin valvonnan kriteereissä on paljon mätää.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa. Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana...

Kiina

Tavallisen kadunpolkijan tiedot Kiinasta ovat ihan liian hatarat. Aasialaiset silmät eivät vielä kohdista ajatusta oikeaan paikkaan. Kansoja on suuressa maanosassa monta: kiinalaiset, etelä-korelaiset, japanilaiset, taiwanilaiset ja sitten vielä pohjois-korealaiset. Kaikkien silmänluomet poikeavat Euroopassa totutusta. Jo kauppakumpppanuus kuitenkin edellyttää, että maakohtaisia tilastoja tulisi edes kohtuullisesti tietää. Entä se korkea sivistystaso, jota suomalaisilla väitetään olevan? Kyllä mahtavan, nopeasti kasvavan suurvallan olisi saatava sille kuuluva paikkansa kansakuntien vertailussa. Elämisen taso ei vielä ole keskiarvoisesti Pohjolan luokkaa, eikä EU:n. Maan suuri maaseutu-pinta-ala laskee arvioita laajalti. Kasvava väkiluku,joka nyt nyt on yli 1,4 miljardia, pysyy jatkuvasti kovassa vauhdissa. Kiina on jo ohittanut mm. USA:n lihasta saatavan keskimäärän. Tiedot ovat National Geographic-julkaisusta no 2, joka vastaaa niiden oikeudesta. Myös kaupungistuminen on ripeää. K...

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri ...