Siirry pääsisältöön

Kaavoitetaan, mutta mistä ihmiset?

Vain ylioptimisti uskoo, että kaupungissamme perheille jatkossa kaivataan yhtä suuria asuntoja niin kuin nykyisin. Syitä suurten asuntojen heikentyneeseen kysyntään löytyy: elintasomme laskee yleisesti heikentyneen taloustilanteen johdosta. Veropohja muuttuu hyvin ansainneiden sukupolvien väistyessä. Palveluiden keskittyminen johtaa väestön muuttoon keskustojen suuntaan. Korot nousevat. Jos eivät heti, niin kohta.

Taloudellisesti huonoina aikoina avioerot vähenevät. Euro on kova konsultti tunteidenkin maailmassa. Sovitellaan, eikä heti kopsauteta kantapäitä vastakkain. Sen sijaan tunteet vaikuttavat enemmän yhteiskunnan yleisessä kehittymisessä. Tätä voidaan odottaa, kun miehiä yleisesti tunteikkaammat naiset ottavat käsiinsä yhä useammat virat, paremman koulutuksensa kautta. Tunne-elämän pehmeys ulottuu jo lainsäätämiseen.

Myös mm. koulujen arkipäivässä se näkyy. Mitä enemmän yksilöt saavat valtaa elää niin kuin haluavat, yhteisöllisyys katoaa. Myssyt ruokailussa pysyvät päässä ja uusia, ennen kokeilemattomia rintamalinjoja syntyy opettajien ja tunne-elämän vapautta vaativien kokeilijoiden välille. Lisääntyvissä oikeustapauksissa, oikeudenjakajien harmiksi, molempien osapuolten mappeihin lisääntyy kameratekniikka. Aika on muuttunut.

Kaavoitus elää omissa pulmissaan. Kehitys ei enää ole suora viiva. Se poikkeaa totutusta oikeaan ja vasempaan, ylös ja alas Demografinen kehitys ja moni muu muutos yhteiskunnassa pakottavat kuntia ja sen kaavoitusta etsimään uusia polkuja. Myönteistä ja toivottua kehitystä yritetään pitää yllä median otsikoissa, mutta toteutuuko se? Ja jos osa toteutuu, mikä osa? Kaavoituksen pitäisi omalta osaltaan kyetä ratkaisemaan kehitysongelmia. Kun elintaso alenee, kaiken koetaan muuttuvan vaikeaksi. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa. Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana...

Kiina

Tavallisen kadunpolkijan tiedot Kiinasta ovat ihan liian hatarat. Aasialaiset silmät eivät vielä kohdista ajatusta oikeaan paikkaan. Kansoja on suuressa maanosassa monta: kiinalaiset, etelä-korelaiset, japanilaiset, taiwanilaiset ja sitten vielä pohjois-korealaiset. Kaikkien silmänluomet poikeavat Euroopassa totutusta. Jo kauppakumpppanuus kuitenkin edellyttää, että maakohtaisia tilastoja tulisi edes kohtuullisesti tietää. Entä se korkea sivistystaso, jota suomalaisilla väitetään olevan? Kyllä mahtavan, nopeasti kasvavan suurvallan olisi saatava sille kuuluva paikkansa kansakuntien vertailussa. Elämisen taso ei vielä ole keskiarvoisesti Pohjolan luokkaa, eikä EU:n. Maan suuri maaseutu-pinta-ala laskee arvioita laajalti. Kasvava väkiluku,joka nyt nyt on yli 1,4 miljardia, pysyy jatkuvasti kovassa vauhdissa. Kiina on jo ohittanut mm. USA:n lihasta saatavan keskimäärän. Tiedot ovat National Geographic-julkaisusta no 2, joka vastaaa niiden oikeudesta. Myös kaupungistuminen on ripeää. K...

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri ...