Siirry pääsisältöön

Onko kaupunginhallitus tai -valtuusto vaivautunut miettimään?

Venäläisten turistien sanotaan jättävän tänne 200 euroa. Tosiasiallisesti turisti ostaa tavaroita tai palveluja keskimäärin sillä summalla. Onko kukaan vaivautunut laskemaan niitä kustannuksia, joita kauppiaalle, hotellille tai kylpylälle on siihen mennessä ehtinyt jo aiheutua, suunnittelusta, rakentamisesta, sähköstä, lämmöstä, palkoista sivukuluineen, tavaran hankinnasta, varastoinnista, kalustosta, kylmäkoneistosta, näytteillepanosta, mainonnasta, alv:sta ynnä ynnä muusta.

Lisäksi koko turismia vastaanottavan ympäristön on joka suhteessa oltava hyvännäköinen, vieraanvarainen, kielitaitoinen, palvelualtis ja nykyaikainen. Miten tärkeä, rajalla veroista vielä hyvitystä saava, venäläinen turismi lopulta kunnan kassalle on? Tiestön kunnosta ei tässä yhteydessä kannata puhua.

Tiedetään, että jo valmistautuminen ja uskominen turismiin synnyttävät työpaikkoja ja kunnalle verorahoja. Vastavuoroisesti kunnan on pakko kiinnittää verorahaa kunnalliseen tekniikkaan, tonttiin, hoitaa kunnallista mainontaa, houkuttella turisteja paikalle erilaisilla pyydyksillä, pitää henkilöstössään ammattiväkeä, kehitysorganisaatioita. On investoitava paikoitusalueisiin ja antaa tukea monella tavoin koko turismille.

Mitä tämän ketjun lopputulos kunnan kassan kannalta tulee olemaan? Kuka kykenee valtuustoissa tähän matematiikkaan" Ollaanko tekemisissä uskon vai uhkapelin kanssa? Tietääkö Kotkan oma kustannuslaskenta enemmän kuin kaikki muut? Oletan, että päätöksiä täällä ovat tehneet muut kuin yritystoimintaa ymmärtävät.

Voiko kaikki olla vain uskon varassa? Kuinka paljon uskon ympärille mahtuu epäuskoa ja väärää todistelua? Toisten mielestä paljon, toisten - ei sellaisesta kannata välittää. Liiketaloudelliselta kannalta väestön tulisi esittää kysymys aikaisemmalle kaunginhallitukselle ja konsernijohdolle. Onko tällaista strategiaa tässä laajuudessa koskaan tutkittu, päätetty tai vain päästetty hiiviskelemään sisään?

Onko tarpeeksi syvällisesti mietitty ja nimenomaan laskettu, mitä kunnan hallussa olevalla, yhteisellä rahalla ja toimilla on saatu aikaan? Onko turismista tullut niin ajoissa tuottoa, ettei peruspalveluiden ole tarvinnut kuuluttaa hätäänsä puuttuvasta rahasta. Olisiko kunnalle häpeä joutua valtion tiukkaan valvontaan? On selvä, että tällaiseen tilanteeseen jouduttaessa kunta aina menettää itsenäisyytensä. 

Jos näin kuitenkin käy, häpeää kaupunginhallitukselle ja koko kuntaorganisaatiolle ei pystytä kiistämään. Kenen maine eniten kärsii? Tietysti visionäärien, jotka kuntaa täälle tielle ovat johtaneet. Siinä eivät silloin enää auta myöhästyneet markkinointitoimet. Silloin on vain oltava yhtä niiden "mustatakkisten" valtionkonttorin miesten kanssa, joiden on pakko väestön elämää turvata ja hoitaa. Meidän osaksemme jää se kaikki - maksaa.







Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tehtävä

Iso on tehtävä, se vain pitää saada valmiiksi: kaupunkistrategia. Maailma muuttuu eri kohdista nykyisin niin arvaamattomilla tavoilla. Lopulta se on kuin lottoamista. Joku onnistuu, joku ei. Onnistujalle nousevat portaat ja sen mukana palkat kuin itsestään. Comeron Sawyer ei onnistunut, eikä edellinen kaupunginjohtaja. Jos nyt menisi paremmin, kun kysytään peräti kansalta. Epäilen. Koska kansa äänestää lähes aina sitä, joka eniten antaa. Vaikka velaksi. Kaupunkistrategia ei synny itsestään, mutta sen on valmistuttuva. Ei auta, että kokoomuspuolueen kokouksessa, nyt väliaikaisesti, puheenjohtajan ja hänen haastajansa välit ovat oikeaan suuntaan kääntymässä. Taistelu taukoaa vain hetkeksi. Suhteet pääkaupunkilaisen ja nykyisen puoluejohdon välillä vaativat ainakin vielä yhden yhteenoton. On se loukkaantuminen edellisen kokouksen päättäneistä vaaleista niin syvällä. Ounastelen - vastakosto tulee. Kokoomuspuolueessa siis ainakin sauhuaa. Juha Sipilä selvitti kyllä, mitkä keskustan vaat...

Vain oikeiden arvojen kanssa voi elää

Itsenäisyyden ja kansallisuuden arvot perustuvat kansamme vapaaseen, omaan tahtoon. Haluamme elää niin kuin me olemme lakimme laatineet. Näitä kalleimpia arvoja puolustamaan tarvitsemme puolustusvoimiamme. Armeija kuuluu kansamme arvoasteikossa korkeaan ja keskeiseen asemaan. Saadakseen aikaan keskustelua joku voi väittää, että armeijamme on esimerkiksi väärillä hankinnoilla tuhottu. Kyseessä on kova väite. Siihen on pakko ottaa kantaa. On vaikea ymmärtää, että korkeimman sotilaallisen koulutuksen tulokseksi olisi saatu vain strategian tyhmyreitä tai peräti vääriin hankintoihin syyllistyneitä maanpettureita. Uskomme on päinvastainen. Maamme puolustuslaitoksessa palvelee tänään historiamme parhaiten koulutettu, isänmaallinen ammattiupseerikunta.  Jo toisen maailmansodan johtavassa panssarikoulutuksessa tähdennettiin, että panssarivoimien arimmin haavoittuva kohta on sen huolto. Mikäli panssariyhtymän ammus- ja polttoainehuolto saatiin tuhottua, pelkkien vaunujen taistelutaival ...

Nautiskellen

Venäjän suuret kaupungit ehtivät nauttia jo pitkähkön aikaa korkean öljyn hinnan luomasta elintasosta. Täälläkin alkuhankaluuksien jälkeen venäläiset matkailijat nähtiin jonkinlaisina onnen haltijoina. Tulevaisuutta kohensivat kylpyläinvestoinnit. Viereen rakentuivat hotellit ja avarat, kielitaitoa tarjoavat myymälät ja moninaiset muut palvelut. Venäläisten naapuruus nähtiin jo kansallisena rikkautena. Hallinto siinä tunnelmassa pääsi kehittymään pullukaksi. Niin vahva oli usko tulevaisuuteen, että suomalaistenkin suuryritysten tekemät suurmokat voitiin antaa anteeksi. Ei edes tarkkaan tiedetty, miten suuria pääoma-arvojen menetyksiä ikään kuin unohdettiin . Kieltäydyttiin lisäksi uskomasta, että joukko paperikoneita joudutaan tuotteen menekin puuttuessa ajamaan alas. Kuka arvasi matkapuhelitekniikan hakevan aivan uusia kehityssuuntia? Kaikesta kuitenkin selvittiin kunhan otettiin vain ronskisti velkaa. Kun nyt seisomme kuntavaaliemme edessä ja olemme käytöksessämme ottaneet kunnon...