Siirry pääsisältöön

Maamme puolustaminen

Eversti evp. Arto Nokkala on käyttänyt Reserviläinen numerossa 3/2014 puheenvuoron sotilaallisesta maanpuolustuksesta. Kirjoitus ilmestyi samaan aikaan, kun yleinen keskustelu Krimin tapahtumista ja siihen liittyen Suomen maanpuolustuksesta käynnistyi vauhtiin. Ev.evp.Nokkala tunnetaan luonteeltaan isänmaallisena, mutta samalla maltillisena alan ammattihenkilönä. Hänen periaatteitaan kuullaan niin maanpuolustuksen suunnittelussa kuin aktiivisesti toimivissa reserviupseeripiireissä.

Ammattipiireissä ev. Nokkala luokitellaan enemmän sotilaallisen valmiuden varaajaksi kuin kansainvälisen rauhanturvaamisen hohtoa kiillottavaksi. Hän siis kannattaa ensisijaisesti ja enemmän omaa kypärää ja maastopukua sotilaan ulkoasuna kuin töyhtöhattua ja paraativaatteita. Tähän ei sisälly vähääkään Suomen rauhanturvatoiminnan väheksymistä. Puolustusvoimat voidaan symbolisesti hetkessä kyllä lopettaa, mutta sotaa ehkäisevän puolustuskyvyn luominen uudestaan, ei vain sormia napsauttaen, käy. Mitään aikalisää kriisitilanteissa ei sitä paitsi anneta.

Ruotsin rooli herättää tänään kriittistä keskustelua. Maan armeijan taistelunhalua ja puolustuskykyä ei pidetä enää kestävänä tosi paikan tullen. Kaikkea hyvää on jatkunut liian kauan. Ruotsin puolustusministerikin sanoi tv:ssä maan luopuneen aluepuolustuksestaan ja keskittyneen pienellä ammattiarmeijalla kansainvälisiin tehtäviin. Hämmentävä esiintyminen! Nokkalalle taas maanpuolustuksen tärkein sanoma on valtakunnallisen itsenäisyyden säilyttäminen, ei kansainvälinen näkyvyys. Yleistä asevelvollisuutta ei silloin voi hylätä.

Uuteen uhkaan, kyberrikollisuuteen voidaan varautua ja kaikki mahdollinen sitä vastaan täytyy tehdä. Huoltovarmuus pitää olla hyvin suunniteltu, puolustustahdossa ei saa horjahdella ja meihin suunnatut pelotteet täytyy median oikein suodattaa. Suomi tuskin joutuu asein puolustamaan itsenäisyyttään, ellei kriisi ole laaja-alainen. Sopivan sotamateriaalin määrä ja laatu täytyy hankkia ja säilyttää. Sotatilan henkilökohtaiseen harjoitteluun, kuten kertausharjoituksiin, täytyy löytyä varat. Yllä olevat ev.evp. Arto Nokkalan teesit on valtaosan suomalaisista helppo allekirjoittaa.

Tähän jatkoksi sopivat omatkin mielipiteet. Koko Pohjolan alueen puolustamisessa edullisinta on Norjan, Ruotsin, Tanskan ja Suomen yhteistyö. Jokaiselle maalle tulee silloin valtioitten välisen, kirjallisen sopimukseen asettama, koosta ja panostuskyvystä riippuva rooli. Karkeasti ajateltuna Norjalle yhdessä Tanskan kanssa tulee öljyrahaston pönkittämä tärkeä elintarvikkeiden huoltovastuu ja yhteys valtameren takaiseen lend and lease -tapaiseen  sotatarvikeapuun. Sitä varten, jos ulkoa uhkailu alkaa osoittaa sotilaallisen toiminnan vakavia merkkejä, meillä pitää olla valmiina lännen kanssa pitävä yhteistoimintasopimus.

Ruotsin monipuolinen aseteollisuus vankkoine, sekä valtion että yksityisine pääomineen, saa hoitaa yhteisen sotilasmateriaalin valmistamisen ja sen kehittämisen. Suomi, kaikkien Pohjolan valtioiden tukemana, ainoana taisteluun kykenevällä aluepuolustuksellaan vartioi, ettei koko pohjoisen maanosan itsenäisyyttä miltään rajalta käsin kannata uhkailla. Koska maailman maantieteelle emme voi mitään, Pohjolassa Suomen valmiudesta paljon tulee olemaan kiinni. Miten velka vastuu ja johtosuhteet sitten siitä yhteistoiminnassa jakautuvat, se on sen ajan murhe, ja siitä riidellään erillinen sopimus yhteistoiminnan hengessä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa.

Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana …

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan?

Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se stra…

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana.

Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyistä…