Siirry pääsisältöön

Alempaan elintasoon

Yhä vähemmät ihmiset kykenevät sähköisellä viestinnällä, robotiikalla ja muilla keinoin tuottamaan palveluita ja tavaraa entistä enemmän. Meidän oma työvoimamme on sopeuduttava siihen. Työttömyytemme tuskin nopeasti paranee. Nouseva palkkataso ja sen mukanaan tuoma hyvinvointi eivät silloin voi toteutua. Syntyy ongelmia ja siitä edelleen velkaa. On vain luonnollista, että tuottaminen siirtyy silloin halvemman työvoiman suuntaan. Halvempaa kaikki on siellä, missä ihminen ja hänen ympäristönsä tyytyvät vähempään.

Ulkopoliittiset kriisit muuttavat tuotantoa. Muun muassa Venäjän markkinat näyttävät juuri nyt sulkeutuvan. Ulkomaiset sijoittajat pakenevat Venäjältä. Venäläiset vetävät pääomansa länsimaisista pankeista. Heilahtelevat valuuttojen arvot muokkaavat kenttää. Kaikille tuotteille, olipa sitten kyseessä sanomalehti, tekstiili, kodinkone, auto tai mikä hyvänsä tuote. joudumme kaikessa uudelleen järjestelyn pakkoon. Suuret alennusmyynnit kertovat vaikeuksista. Niitä ei pidetä ellei ole pakko. Yhteiskunta siirtyy yhä useammissa tapauksissa tasa-arvosta tarvehakintaan. Hauisten pullistelu tuskin johtaa mihinkään hyvään.

Kiukuttelu perinteisten elinkeinojemme häviämisestä on turhaa. Kyse ei silloin, kun paperikoneita puretaan, ole pelkästä johtoportaan ilkeydestä. Paperin kysyntä heikkenee mailmalla ja sen se tekee vauhdilla. Uusia innovaatioita syntyy, mutta yleensä ne tuottavat vasta hitaasti tai monelle niistä niiden matka maailman markkinoille pysähtyy saman toimialan kilpailuun. Sekä kotimaiset että kansainväliset patenttiriidat kohtaavat niihin tottumattomia. Maailman kaupassa täytyy tänään tietää mieletön määrä yksityiskohtia, jotta siinä sodassa menestyminen ylipäätään olisi mahdollista.

Monet lähihistorian yksityiskohdat viittavat siihen, että joudumme tinkimään vielä lisää nykyisestä elitasostamme, vaikka velkamme jonkin verran vielä lisääntyisi. Uusia hyvinvointimme jakajia on tänne pakko ottaa. Samanaikaisesti meidän on pyrittävä myymään tietotaitoamme, joka meille on syntynyt vuosikymmenien aikana kovan ponnistelun, jopa riitelynkin ohella. Vanhat perinteemme muuttuvat, sille emme mitään voi. Joudumme vastaisuudessa hyväksymään uuden ja vielä huokeamman tavan elää. Kaikki sodat päättyvät joskus.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa.

Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana …

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan?

Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se stra…

Kiina

Tavallisen kadunpolkijan tiedot Kiinasta ovat ihan liian hatarat. Aasialaiset silmät eivät vielä kohdista ajatusta oikeaan paikkaan. Kansoja on suuressa maanosassa monta: kiinalaiset, etelä-korelaiset, japanilaiset, taiwanilaiset ja sitten vielä pohjois-korealaiset. Kaikkien silmänluomet poikeavat Euroopassa totutusta. Jo kauppakumpppanuus kuitenkin edellyttää, että maakohtaisia tilastoja tulisi edes kohtuullisesti tietää. Entä se korkea sivistystaso, jota suomalaisilla väitetään olevan? Kyllä mahtavan, nopeasti kasvavan suurvallan olisi saatava sille kuuluva paikkansa kansakuntien vertailussa.

Elämisen taso ei vielä ole keskiarvoisesti Pohjolan luokkaa, eikä EU:n. Maan suuri maaseutu-pinta-ala laskee arvioita laajalti. Kasvava väkiluku,joka nyt nyt on yli 1,4 miljardia, pysyy jatkuvasti kovassa vauhdissa. Kiina on jo ohittanut mm. USA:n lihasta saatavan keskimäärän. Tiedot ovat National Geographic-julkaisusta no 2, joka vastaaa niiden oikeudesta. Myös kaupungistuminen on ripeää. K…