Siirry pääsisältöön

Pummeilla ei pärjää

Venäläiset potevat talouskriisiä.  Tästä kertovat uusimmat kehitysarviot niin uralilaisen öljyn hinnassa, kaupassa kuin matkailussakin. Viimeisimmät tiedot ulkomaisistakin matkailukohteista viittaavat samaan. Itäinen naapurimme ei ole kyennyt kasvattamaan hyvinvoivaa ja maksukelpoista keskiluokkaa siinä mitassa, mitä komeat Sotshin olympialaiset joillekin jo ehtivät enteillä. Olivatko olympialaisten lopulliset kustannukset jotain muuta, mitä järjestäjä alkuun arveli? 

Tuskinpa pietarilaisten matkustusinto talouskriisistä on mihinkään latistunut. Kyllä miljoonakaupungin jo omissaan paljon ja monenlaista nähneet kansalaiset edelleen haluavat nähdä matkailussaan, mutta jotain uutta. Kysymys on paremminkin siitä, millaisia elämyksiä matkanjärjestäjät voivat tiukentuneella rahalla vaativille asiakkailleen tarjouksiinsa saada. Kotka siitä varoittavana esimerkkinä. Uudistumista ja rahaa uudistuakseen matkailu kaipaa. Pummeilla ei pärjää. Ei matkailussakaan.

Tulevathan meille toki kesätapahtumat Tall Ship Races ja Meripäivät. Tapahtuuko niiden osanottajamäärissä muuttuneen tilanteen takia oleellista muutosta? Niissä valhe vallitsee, eikä muutosta näy. Erään kaupan keskusliikkeen johtaja arvioi silloin, kun venäläisten ostajien merkitys oli nousussa, itänaapureiden osuudeksi peräti 30 %. Nyt kun suhteet ovat haalenneet ja venäläiset melkein kadonneet, menetys onkin vain 10 %:n luokkaa. Kauneus on siis vain katsojan silmässä?

Mitä suurimmalla mielenkiinnolla seurataan ensi kesänä, jo valtakunnallisesti "Suomen vilkkaimman kesäviihdekaupungin" - Kotkan Meripäivien - menestymistä mahtavilla menestysluvuillaan. Mistä suunnasta nyt tulevat ne 230 000 vierasta Meripäiville ja melkein sama määrä suurille purjelaivoille. Ainakin kävijämäärät idästä tarkentuvat Schengen-tilastoista. Matkailu alkakoon jo tässä vaiheessa varatua kertomaan veromaksajille, paljonko jokainen ostaja jätti euroja omien hankintakustannustensa katteeksi.


 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla.

Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena.

Naisten rangaistusleiri Karhula…

Uutinen

Viides kierros ei tuonut ratkaisua sekavana jatkuvaan vyyhteen. Englannissa kyllä vakuutettiin, että neuvottelut olivat askel hyvään suuntaan. Pääministeri Teresa May näytti kuitenkin joutuneen sitä- vastoin aikamoiseen sekasotkuun. Se oli ainakin SK:n no 41:ssa tulkittu mielipide. Hänen asemansa oli konsrvatiivipuolueen johdossa alkanut todella horjua. Yritykset kohentaa puolueen mainetta olivat varsin kolhiintuneet.

Kaikkinainen tyytymättömyys brexitiä kohtaan kohosi huippuunsa. Siellä osa saman aatteen edustajista alkoi avoimen kapinan pääministeriä vastaan. Sama kokous oli Teresa Mayn kannalta täysi pannukakku. Linjapuhe epäonnistui ja se keskeytettiin tahattomin yskänkohtauksin. Hänelle ojennettiin jopa lomake, jolla tarjoudutaan eristäytymään koko brexit-tavoitteesta. Ja kapinaliike sen kuin vain lisääntyi. Jo 30 kansanedustajaa alkoi epäillä.

Konservatiivien äänisaalis kutistui ennenaikaisissa vaaleissa 13 paikan verran. Vastaavasti labour-puolue sai ääniosuudekseen noin 40 pro…

Molemminpuolista uhoa

Presidentti Putin pani maailman hätkähtämään Krimi-operatiollaan. Alkoiko uusi kylmä sota Euroopassa? Varmaa on, ettei kukaan sellaista toivo juuri kun Eurooppa on toipumassa viimeisestä taantumakaudestaan. Putin on saanut hyväksyviä hurraahuutoja omiltaan, mutta pääseekö tilanne vielä eskaloitumaan?  Sisältääkö lännen hyssyttely sittenkin toimia, joita Venäjän olisi odotustensa vastaisesti pakko kuunnella? Ottiko presidentti Putin huomioon, ettei vastustaja kaikkea huutamalla sano? Kyllä, sen Moskova tajusi varmasti. Kremlillä on hyvät tulkit.
Kansalaiset ovat panneet merkille USA:n presidentti Obaman puheenvuoron. Pinnallisesti se vaikutti hyttysten läpsyttelyltä. Tosiasiassa kannatti kiinnittää huomio hänen sanomansa sisimpään ytimeen. Sen mukaan - Yhdysvallat ja Eurooppa yhdessä - eivät tule antamaan noin vain anteeksi tämänkaltaisia Krimi-operaatioita. Vastavetona Amerikka alkaa aivan varmasti varautua muun muassa oman liuskekaasunsa nopeutettuihin toimituksiin Eurooppaan. Tätä …