Siirry pääsisältöön

Laumnajohtaja

Esa Sirviö astuu tänään virkaansa. Kaupungin asukkaat odottavat, että hän ei johda vain Kotkansaaren, vaan koko Kotkan kehittämistä. Toivottavasti siis laumanjohtja, strategiasta se pian ilmenee. Kaikkein suurin virhe, minkä hän toimintaa kaupungille luodessaan voi tehdä, on puolueuskollisuus. Siihen emme usko, sillä uusi kaupunginjohtaja vaikuttaa terveellä tavalla uutta etsivältä. Toivotamme siis Esa Sirviön tervetulleeksi!

Comeron Sawyer näkyy edelleen kuvioissa. Kokonaan emme halua häntäkään tuomita, vaikka hermojamme on jo monesti outletllä koeteltu. Katsotaan ja tutkitaan ensin uuden kaupunginjohtajan strategia. Se avaa kaiken. Myös sen, onko Nina Brask vaatimuksissaan tyylikäs. Kantasataman outlet joko elää tai lopullisesti kuolee. Sen näyttää lähitulevaisuus, maltamme. Entistä kaunginjohtajaa emme enää kaipaa. Ihmisenä kyllä, mutta pelkästään kaakkoon katsovana, emme.

Toivomuksia meillä kyllä on. Ensimmäisenä tasapuolisuus kaikkien  ja nimenomaan kaupunginosien välillä. Miksi meidän karhulalaisten on pakko mennä elokuviin Kotkansaarelle, kun halutessa Jumalniemessäkin on tilaa. Kannattaa katsoa jo väestön jakautumista asuntojen perusteella. On ymmärrettävää, että kaupunginosilla on etunsa ja erilaisuutensa. Jäämme siis jännittämään, mitä solmiotonta kaulusspaitaa käyttävällä kaupunginjohtajalla on meille uutta kerrottavaa.

Tähänasti kokematon aika meitä kiehtoo. Tiedämme, että kaikki on sekaisin, niin sotkussa kuin vain voi olla. Kaupunki, hallitus, puolueet ja kaiken lisäksi, lait laativa eduskunta. Lähde siinä nyt laumanjohtajana strategiaa sorvaamaan! Helppoa ei tule olemaan. Mutta helppoa pestiä ei laumanjohtajalta odotettukaan. Kaikki kykenevät siis mukaan. Vanhat, jo tehtäväsä hoitaneet, voi rauhassa jättää luvusta. Uusi johtaja, uusi kaupunki, sitä me toivomme.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Carean nykytilanne on muuttumassa hallitsemattomaksi

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean