Siirry pääsisältöön

Energia

Kotkan Energialaitos ei enää kokeile, vaan on. Kokeilunsa se on aikanaan jo tehnyt, onnistunut tai epäonnistunut. Kaikkein useimmiten kuitenkin onnistutnut. On siis oikea paikka uudelle kaupunginjohtajalle tulla esiin mielipiteineen. Hamina-Kotkan Satama on myös onnistunut suuressa kuvassa. Siinäkin suhteessa esiintuloa voidaan perustella. Saadaan aikaan niihin liittyviä kysymyksiä. Odotellaan kuitenkin jotakin.

Varovaisesti uusi kaupunginjohtaja etenee. Se ominaisuus tuskin leimaa kaungin tulevaisuuden suunnittelua. Satama menestyy, mutta vain tietyillä ehdoin. Ennusmerkit ainakin näyttävät hyviltä. Kiertotalous nostaa päätään. Annetaan uuden kaupunginjohtajan rauhassa merkitä lempipaikkansa. Samoin aikaa käyttäen tuokoon pesueensa mukaan Kymenlaaksoon. Kavereita kaikille ja ystäviä kyllä täältä löytyy.

Se, että yhteisöllisyys on kokonaisuus ja vaatii fyysistä läsnäoloa, miellytti vahaa kymiläistä. Toivottavasti kotoutuminen Kotkaan onnistuu myös siinä suhteessa, että johtaja näkyy tällä kertaa esimiehenä kaikille kansalaisille. Asukkaat esittävät kysymyksiä, pääosin asiallisia. Niistä kaikista ei tarvitse välittää. Suuri kuva on kaikkein tärkein. Sitä vaan ei voi joka päivä muuttaa. Tulemme silloin kiinteiseen kaupunkisatrategiaan.

Onko loppulauseessa lupaus? Ovatko kaikki asukkaat tasa-arvoisia? Jos ovat, niin sen kannattaa ottaa huomioon kaupunkistrategiassa. Me ymmärrämme, että muutos on pysyvä ilmiö.  Me uskomme taas tulevaisuuteen, että uudet tuulet puhaltavat. Menneisyys on takanamme, tulevaisuutta vasta luodaan. Rohkein vedoin vain uudistamaan kaupunkia. Me uskomme. tekemisen meininki täällä on valmiiksi reimaroitu.






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Carean nykytilanne on muuttumassa hallitsemattomaksi

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean