Siirry pääsisältöön

Harppi on hyvä väline selventämään ajatuksia

Pakko nähdä totuus avoimin silmin panee joskus mittaamaan arkipäivää alkeellisilla välineillä. Melko harvan mieleen tulee elektroniikan häikäisevän voittokulun aikana piirtämisen perusväline, vanhahtavan tuntuinen harppi. Merenkulussa mittavälineenä ja säännöllisen ympyrän piirtämisessä se puolustaa edelleen paikkaansa ja on tarpeellinen. Valta-asemansa menettäneen valtion lipussa se oli jopa keskeinen.

Kotkan "Elävän kaupunkikeskustan" tulevaisuutta suunniteltaessa harpin piikki kannattaa pistää saaren keskipisteeseen ja pyöräyttää välinettä 10 km:n säteellä. Kaupunkikeskustat saavat yleensä 60 - 70 % kauppansa volyymistä tuon suuruiselta, mutta tiheästi asutulta alueelta. Loppu tulee sitten kauempaa. Täällä 44 500 kotkalaista asuu Kivisillan ulkopuolella. Hovinsaarta ei silloin lueta "elävään kaupunkikeskustaan".

Pasaatia ympäröivä, samalla säteelle piirtyvä alue käyttätyy samoin prosenttiluvuin, mutta kaupan volyymille täysin päinvastaisesti. Kauppakeskuksen ympärillä valtaosin on asumatonta merialuetta. Voiko kaupan volyymi tulevaisuudessa ilman kaupungin nykyiseen taloustilanteeseen sopimattomia tukitoimia pysyä asettamassaan miljoonatavoitteessa ja ulkomainen sijoittaja saada pääomalleen vaaditun koron?

Toriparkkia tarjotaan jo kaupaksi yksityiselle rahalle. Se jos mikä on yksi hamaan tappiin saakka ulottuva Kotkan rahallinen tuki  "Elävälle kaupunkikeskustalle". Toriparkin oikaistu tappio lienee noin 150 000 euroa vuodessa. Sitäkään tukea ei kansalle kerrota. Kun ihmetellään, mistä ne tappiot oikein ovat syntyneet, kannattaa perehtyä myös paljon mainostettuun Toriparkkiin!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Carean nykytilanne on muuttumassa hallitsemattomaksi

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean