Siirry pääsisältöön

Pian ne venäläiset tulevat

Venäläisten odotus moottoritie E18:n valmistumisen johdosta on päässyt mielikuvituksellisiin mittoihin. Kaikki haluavat päästä yhtäaikaa kuvittelemansa rikkauden herraksi. Helpointa ja halvinta näyttää olevan lukemattomien kauppakeskusten rakentaminen. "Kauppakeskuksia kuin kilometritolppia". Osuva ja samalla karmaiseva otsikko paikallisessa sanomalehdessä.

Venäläisistä kyllä löytyy liikkeelle panevaa potentiaalia, mutta löytyykö kauppakeskuksia kaavoittavista kunnista nykyaikaista ja taloudellisen tilanteen huomioon ottavaa ajattelua? Venäläisten jano Suomeen tuskin on sammumaton ja houkuttelua muihinkin suuntiin riittää. Eikä jokainen venäläinen jätä kauppiaalle puhtaaksi 200 euroa, niin kuin liian moni päättäjä kuvittelee. Kyseessä on pelkkä kieliopillinen, ei laskennallinen, tulkintaerehdys.

Jos liian kalliin kauppapaikan rakentaa, ollaan pakon edessä. Eihän täässä näin pitänyt käydä. Eivät kaikki veturit ainoastaan vedä, ne myös työntävät. Valmiit kauppakeskukset kyllä tietävät, mitä investointi pelkkää matkailua varten maksaa. Ne jotka ovat ajoissa rakentaneet, ymmärtävät että kaupan hajauttaminen eri kaupunginosiin, ei suinkaan merkitse koko alueen hyvinvointia. Asiakaskunnasta puhumattakaan.

Monen kauppakeskuksen rakentamisella on mahdollisuus tehdä 2000-luvun kaikkein suurin investointierehdys. Kannattako sellaisia kohteita rahoittaa, joiden kannattavuus riippuu yhteiskunnallisista vapaapäivistä, loma-ajasta ja/tai kansainvälisestä taloustilanteesta. Sitä rahoittajamaailma kaikkialla nyt pohtii. Maailman taloustilanne kun ei ole vakaa, eivätkä matkailun suunnat varmoja. Kannattaa laskea vaihtoehtoja.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tehtävä

Iso on tehtävä, se vain pitää saada valmiiksi: kaupunkistrategia. Maailma muuttuu eri kohdista nykyisin niin arvaamattomilla tavoilla. Lopulta se on kuin lottoamista. Joku onnistuu, joku ei. Onnistujalle nousevat portaat ja sen mukana palkat kuin itsestään. Comeron Sawyer ei onnistunut, eikä edellinen kaupunginjohtaja. Jos nyt menisi paremmin, kun kysytään peräti kansalta. Epäilen. Koska kansa äänestää lähes aina sitä, joka eniten antaa. Vaikka velaksi. Kaupunkistrategia ei synny itsestään, mutta sen on valmistuttuva. Ei auta, että kokoomuspuolueen kokouksessa, nyt väliaikaisesti, puheenjohtajan ja hänen haastajansa välit ovat oikeaan suuntaan kääntymässä. Taistelu taukoaa vain hetkeksi. Suhteet pääkaupunkilaisen ja nykyisen puoluejohdon välillä vaativat ainakin vielä yhden yhteenoton. On se loukkaantuminen edellisen kokouksen päättäneistä vaaleista niin syvällä. Ounastelen - vastakosto tulee. Kokoomuspuolueessa siis ainakin sauhuaa. Juha Sipilä selvitti kyllä, mitkä keskustan vaat...

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan? Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se str...

Leasing

Nykykieleen juurtunut leasing-sana on ilmeisesti peräisin sota-ajalta. Silloin nimittäin lainaaminen oli suurta ja talousarviot tuppasivat unohtumaan. Pääasiassa sitä käytettiin sotilastarvikkeiden siirtelyssä maasta toiseen. Paljon käytettyä sanaa on yritetty suomentaa vuokrausluotoksi, mutta se ei oikein ole kipinöinyt. Eräs epävirallinen selitys on, että sitä ei ole tarpeellistakaan niin syvällisesti ymmärtää. Vuokrausluotto sanoo kuitenkin mitä selvimmin, että kyse on luotosta - siis velasta. Vuokrausluottoa käytetään usein auton hankinnan yhteydessä, kenenkään kuvittelematta että omistaa vuokrauksen kohteen. Velkaa kyllä syntyy. Rakentamisessa tapaa tällaisen sopimuksen. Telineet ja suhteellisen pienet tuotteet ovat joskus kannattavampia vuokrata nopeaan käyttöön, kuin omistaa pitkäaikaisesti. Vuokrausluotto - tosin leasing-nimisenä - on vanhentuneesta lakitekstistä johtuen kuntien talouden nykykäytössä. Leasing onkin kuntatalouksissa saanut varsin keskeisen käytön. Laki ei ni...