Siirry pääsisältöön

Kotka hylkäsi Kyminlinnan ja samalla mahdollisuutensa

Samaan aikaan, kun yhtä oman historiamme mahtavimmista linnoitusluomusta - kenraali Aleksandr Suvorovin suunnittelemaa Kyminlinnaa - järjestelmällisesti ruvettiin repimään irti julkisuudesta, media alkoi korostaa keskikaupungin sijaintia asutuksen äärilaidalla. Pitkään harmaana matkailun kaupunkina tunnettu Kotka rupesi luomaan kuvaa, jossa venäläisten turistien kantama kaupunkimme välkkyi vähintäänkin kirkkaana. 

Kaupunkia lähes sata vuotta hallinnut johto ratkesi nyt hurraamaan. Kehitettiin visioita koko maailman matkailumagneetiksi ja niiden tulevista kävijämääristä kirjoitettiin ihastelevia lukuja. Toisin kävi. Nyt ovat autoruuhkat, kaiken kaikkiaan 60 miljoonaa maksaneen Vellamon parkkipaikalla huvenneet ja jättimäinen vuositappio muhii ja kumuloituu vuosi vuodelta. Erillisillä pikkunäyttelyillä yritetään vuotoja tilkitä. Tappion suuruus hirvittää.

Mitä reilusti yli 100 miljoonalla eurolla uutta velkaa, minkä kaupungin hallinto uskomaansa "elävään kaupunkikeskustaan" upotti, on saatu aikaan? Sitä mittaa parhaiten seuraava ulkopuolinen matkailututkimus. Se tuskin vilkuttelee Kotkalle nyt sen parempaa sijoitusta kuin ennenkään. Suuria purjelaivoja on anottu ilman viimekertaisia sponsoreita. Satamasopimus Haminan kanssa ei nimittäin salli hinaus- ja muita sataman toimia yksin Kotkan eduksi.

Kotka hylkäsi Kyminlinnan mahdollisuudet. Koko alueen matkailukeskus olisi saanut sieltä paljon huokeammalla nykyaikaistetun kotinsa ja monenlaista muuta olisi ollut, niin oman väestön kuin turistienkin käsillä. Tunnustautumalla reilusti entiseksi venäläiseksi linnoitukseksi, olisi itänaapurit matkallaan Helsinkiin saatu pistäytymään kahvilla ennemmin Kyminlinnassa kuin kaukana Kantasatamassa. Kyminlinna tänään huokaa tyhjyyttään. Lappeenranassa juhlitaan.




Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pietari, Pietari, Venäjä!

Venäjä on kauan ollut kulttuurivaltio. Pietari oli jo 1900-luvun alussa loistokas kansainvälinen metropoli. Komeus vain oli, niin kuin on tänäänkin, keskittynyt suurkaupunkeihin Moskovaan, Pietariin ja muutamiin väestökeskuksiin. Maaseudulla näkymä ja tien kunto olivat sitten jotain muuta. Automatkailijat sen tietävät, eiväkä olosuhteet ole pian muuttumassa. Kotkassa kaupunkisuunnittelu on vuosikymmeniä keskittynyt turismin odotukseen, ja aina pettynyt. Omasta tarjonnan vajeesta on pyritty pyristelemään irti jollain yksityisellä, pompöösillä rakennuksella, kuten Merikeskus Vellamolla, jonka vetovoimaa ei ole osattu, varoituksista huolimatta, alkuunkaan arvioida. Kaupunkipoliittisen vallan ja Venäjän rakkauden sulautumana onkin sitten liu'uttu todellisuudesta epätodellisuuteen. Merikeskus Vellamon viimeiset kävijämäärät ovat jämähtäneet noin 100 000 henkilöön. Jos valtion ja kaupungin tappioksi yhteisen museon pidosta katsotaan vaikka 1 000 000 euroa, kävijämäärän tulisi ol...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Keskon pääjohtaja povaa vaikeita aikoja

Keskon pääjohtaja sopeutti suomalaisia ajatukseen, että perinteinen kauppa tulee lähivuosina vähentämääm koko maassa toimipaikoistaan kymmeniä tuhansia työntekijöitä. Jos määrä todellisuudessa on tätä suuruusluokkaa, tuleeko ilmiö, jos se osoittautuu todeksi, muuttamaan yhteiskuntaa ja jos muuttaa, niin miten. Mistä tällainen tilanne voisi syntyä? Ensimmäiseksi syyksi osoitetaan verkkomarkkinoita, mikä merkitsee, että siirrymme oikein joukolla muun muassa ostamaan kaikkea mahdollista sähköisen verkon kautta. Silloin tarpeemme pitää myyntihenkilökuntaa vähenee. Verkkokauppa olisi suuren vallakumouksen ensimmäinen aiheuttaja. Kauppa kokee elintason alentuessa  muutakin vähentymistä. Jos kehitys tähän suuntaan menisi, mitä se saisi aikaan? Ensi alkuun se lisäisi tietenkin, kuten väitetään myyntiväen työttömyyttä. Osa tämänhetkisistä saisi vastaisuudessa mahdollisesti toimeentulonsa verkkokaupan markkinoijina, pakkaajina tai muussa toiminnassa verkkokaupan sisällä. Pieni osa t...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteismoka

Liian harvat, niin demareissa kuin oikeistossakin, tajuavat sen menetyksen suuruutta, jonka kansamme on muutamassa vuodessa kärsinyt: Jo 41 valtavaa paperikonetta on jouduttu kysynnän puutteen takia pysäyttämään.  Lisäksi ei Nokia enää valmista matkapuhelimia, jotka aikanaan toivat melkoisen veromäärän valtion kassaan. Menetys on siis suunnaton. Sitä ei millään Antti Rinteen taikasanalla takaisin saa, ei sitten missään muodossa. Maailma muuttuu, sitä ei estä mikään. Uusi maailma vaatii uudet tuotteet ja uuden järjestyksen. Mikään koulutusraha ei kykene äkkiä luomaan ihan uutta. Velkakello tikittää ja samanaikaisesti SAK.n propaganda jauhaa ja pauhaa. Järkevä osa kansasta alkaa jo tuskastua lakkouhkailuihin, joista ensimmäistä, odotellaan  metsäkonealalla 11,01.2016. Kysymyksessä olisi siis varsinaisen lakkoaallon esivaihe. Muistutus siitä voimasta ja vallasta, jota ei tässä tilanteessa kannata käyttää. Mutta taistelumuskelit ovat molemmilla puolilla olleet tarpeeksi jo näy...
Lähetä kommentti
Lue lisää