Siirry pääsisältöön

Paimenportin risteys on tarkkailupaikka

Vuosikymmeniä sitten  Kotkan ympäristökeskus kiinnitti huomion niihin tuhansiin liikoihin ajoneuvoihin, jotka aamuisin ajoivat eri syistä Kotkansaarelle, useimmat sinne ahdetun työpaikkansa takia. Herätettiin samalla kysymys, oliko kaupungille taloudellista ajattaa turhaan jonoissa - keskeltä kaupunkia - poliiseja, kaupungin omia virkahenkilöitä, myyntiväkeä, asiakkaita ja kaikkia muita autojonoon pakotettuja. Vain tosiharvat tästä kiistämättömästä kiinnostuivat.

Saatiin selville, että kaupungissa oli enemmän autoja kuin asukkaiden varallisuus edellytti. Miksi? Kaavoituksessa on kyllä määritelty erilaisia pisteitä maantieteellisestä keskustasta, mutta laajempi pohtiminen siitä, miten paljon laitakaupungille sijoitettu "Elävä kaupunkikeskusta" sai aikaan yhteisten varojen tuhlausta, jäi vain harvojen laskelmiin. Kotkansaarta alettiin kaupunkia hallitsevan poliittisen ideologian toimesta päinvastoin korottaa "ydinkeskustaksi". Ei näy otsikoissa enää tänään.

Tarkkailija Paimenportilla saattoi laskea, kuinka varoja tuhottiin autoajeluun suunnattomia määriä. Kukaan ei rohjennut tehdä tarkkaa arviota ohi vilahtavista autojen määristä, koska yhden puolueen (sd) valta-asema näytti jatkuvan ikuisuuteen. Automatkaan käytetyt tunnit ja kilometrit vähensivät mm. kaupan mahdollisuuksia palkata uusia työntekijöitä ja työttömien prosenttiluku sen kuin vain nousi. Vaikutus muuhun yrittäjyyteen oli myös ilmeinen.

Huolimatta oikeuslaitoksen todellisten asiantuntijoiden mielipiteestä ja E18 tulevista tarpeista, käräjäoikeus istuu nyt tyytyväisenä Suomen Pankin graniittilinnassa suojautuneena muutaman kesäkuukaukauden kyseenalaista hellettä vastaan. Sen seurauksena polisitalon sijoittaminen Kotkasaarelle näyttää enemän kuin todennäköiseltä. Jännittävää on myös todeta, saako uuden moottoritien lisääntyvä valvonnan tarve mitään merkitystä järjestyspalvelun sijoituspäätöksessä. Ellei saa, asianomaisessa ministeriössä ollaan joko asiaa tuntemattomia tai sokeita.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Carean nykytilanne on muuttumassa hallitsemattomaksi

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean