Siirry pääsisältöön

Kulttuureiden kohtaaminen


Ajomatka pitkin pikavauhtia valmistuvaa moottoritietä antaa aikanaan entistä kirkaamman kuvan niistä kulttuureista, jotka metropolikaupunki Pietarissa, koko  Venäjällä ja meillä Pohjoismaissa uuden tien kulkijalle välittyvät. Pietarissa arvostetaan kultaa ja kunniaa. Pietarilaisille korostuu Pietari - Oslo -tien varrella heille itselleen kaikkein tärkein tavoitte, johon tulisi pyrkiä. Koko Venäjän kansalle paljon korkeampi elinajan odote. Heidän silmissään Pohjoismaissa on rauhallisempi liikenne, turvalliset lomamaisemat ja esimerkiksi kärkiasema julkisen hallinnon lahjomattomuudessa. 

Vaikka molemminpuoleista tietoa on, tällaisessa asetelmassa E18:lla kansat kohtaavat toisensa uusin näköaloin. Kulttuureiden erilaisuudet kirkastuvat. Pohjoismaista lääketeollisuutta ja sairaanhoitoa ihaillaan. Varallisuuden tasaisuus herättää kateutta, asuntojen arkkitehtuurissa pyritään mukaan. Toisessa päässä taas taide kokonaisuudessaan valloittaa, teatteri, baletti, musiikki, niiden kaikkien kansainvälisyys nähdään Pohjoismaissa Venäjä-ihailun kohteena. Samoin vaikuttavat suuret museokokonaisuudet. Sota ja rauha. Näitä kulttuureita yhdistelemällä voisi syntyä upea kokonaisuus.

Asuntoarkkitehtuurissa kulttuurien erilaisuus paljastuu ehkä kaikkein selvimmin. Kun pohjoismaalaiset rakentavat suurkaupungeissa avaimet-käteen periaatteella, venäläisten itse tekemät, miljoonat asunnot ovat valmistuneet omakätisesti vasta kun asukkaat ovat muutamia vuosia niissä eläneet. Koska kaupungistuminen, tilastojen mukaan, Venäjällä jatkuu tulevinakin vuosina, suomalaiset rakentajat asettavat itselleen merkittäviä tavoitteita eri puolilla itäistä naapuria. Se on puujalkansa taittaneelle Suomelle aikamoinen mahdollisuus ja taloudellinen kiihoke.

Edessä on suuri pohjoismainen, toisenlaisen elämän esittely. Sillä tulee olemaan molemmille osapuolille kaupallista merkitystä enemmän kuin pintapuolisesti otaksutaan. Siksi E18 kulttuurien kohtaamiseen on paneuduttava huolella. Siihen joko paneudutaan tai sitten ei. Koska moottoritie on jo nimeltään Kotka - Oslo, tähän on valmisteltava muut Pohjoismaat mukaan. Ministeri Haglund (?), pohjoismaisen yhteistyön merkkihenkilö, on pikaisesti liitettävä toimijoihin. Jos hän ehdottaa, että asia käsitellään pikaisena Pohjoismaiden Neuvostossa, se tapahtuu. Monet hyvät asiat syntyvät pakosta.

Suurimpana lopullisena projektin osana tulee olemaan naapurimaiden yhteinen sairaustutkimus ja sairaanhoito, korkeatasoinen uuden etsiminen ja yhteiset sijoitukset tähän projektiin. Kaavoitus moottoritien laidoilla tuleee uuteen pohdintaan. Kaikki liittyvät Kymenlaakso-ongelmaan. Asiasta täytyy tehdä ensi kädessä kattava suunnitelma ja määräaika/kustannuskaavio, jossa kaikki täsmää ja nimenomaan monikymmenvuotinen tulevaisuus näyttelee suurta osaa. Ministeri Haglund näkyvässä roolissa saa esitellä pohjoisille naapureille kaikki ne lukemattomat yhteistyön mahdollisuudet, jotka kahden kulttuurin kohtaamisessa voivat syntyä. Tässä, jos missä, luovuus tulee luomaan uutta luovuutta.

Tiedottaminen moottoritien valmistumisesta nousee keskeiseen osaan. Valtionpäämiesten ja johtavien ministerien osallistuminen vaatii projektin johtajalta paljon, kaikkea on soviteltava. Tämä on Kaakkois-Suomelle suuri tapahtuma ja ansaitsee kaiken valmistelun maksimaalisella teholla ja taidolla. Se saattaa olla merkittävä pylväs uudenlaiselle naapuruudelle ja jonkinlainen uusi väylä kaupunkäynnille. Sen on erottava hankkeena kaupungin muista taloudellisista toimista. Kun sillä on tavoite, on pakko löytää keinot, millä tavoite saavutetaan. Ne keinot löydetään, jos on asennetta ja asenne näkyy suunnitelman laadusta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa.

Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana …

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan?

Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se stra…

Kiina

Tavallisen kadunpolkijan tiedot Kiinasta ovat ihan liian hatarat. Aasialaiset silmät eivät vielä kohdista ajatusta oikeaan paikkaan. Kansoja on suuressa maanosassa monta: kiinalaiset, etelä-korelaiset, japanilaiset, taiwanilaiset ja sitten vielä pohjois-korealaiset. Kaikkien silmänluomet poikeavat Euroopassa totutusta. Jo kauppakumpppanuus kuitenkin edellyttää, että maakohtaisia tilastoja tulisi edes kohtuullisesti tietää. Entä se korkea sivistystaso, jota suomalaisilla väitetään olevan? Kyllä mahtavan, nopeasti kasvavan suurvallan olisi saatava sille kuuluva paikkansa kansakuntien vertailussa.

Elämisen taso ei vielä ole keskiarvoisesti Pohjolan luokkaa, eikä EU:n. Maan suuri maaseutu-pinta-ala laskee arvioita laajalti. Kasvava väkiluku,joka nyt nyt on yli 1,4 miljardia, pysyy jatkuvasti kovassa vauhdissa. Kiina on jo ohittanut mm. USA:n lihasta saatavan keskimäärän. Tiedot ovat National Geographic-julkaisusta no 2, joka vastaaa niiden oikeudesta. Myös kaupungistuminen on ripeää. K…