Siirry pääsisältöön

Kulttuureiden kohtaaminen


Ajomatka pitkin pikavauhtia valmistuvaa moottoritietä antaa aikanaan entistä kirkaamman kuvan niistä kulttuureista, jotka metropolikaupunki Pietarissa, koko  Venäjällä ja meillä Pohjoismaissa uuden tien kulkijalle välittyvät. Pietarissa arvostetaan kultaa ja kunniaa. Pietarilaisille korostuu Pietari - Oslo -tien varrella heille itselleen kaikkein tärkein tavoitte, johon tulisi pyrkiä. Koko Venäjän kansalle paljon korkeampi elinajan odote. Heidän silmissään Pohjoismaissa on rauhallisempi liikenne, turvalliset lomamaisemat ja esimerkiksi kärkiasema julkisen hallinnon lahjomattomuudessa. 

Vaikka molemminpuoleista tietoa on, tällaisessa asetelmassa E18:lla kansat kohtaavat toisensa uusin näköaloin. Kulttuureiden erilaisuudet kirkastuvat. Pohjoismaista lääketeollisuutta ja sairaanhoitoa ihaillaan. Varallisuuden tasaisuus herättää kateutta, asuntojen arkkitehtuurissa pyritään mukaan. Toisessa päässä taas taide kokonaisuudessaan valloittaa, teatteri, baletti, musiikki, niiden kaikkien kansainvälisyys nähdään Pohjoismaissa Venäjä-ihailun kohteena. Samoin vaikuttavat suuret museokokonaisuudet. Sota ja rauha. Näitä kulttuureita yhdistelemällä voisi syntyä upea kokonaisuus.

Asuntoarkkitehtuurissa kulttuurien erilaisuus paljastuu ehkä kaikkein selvimmin. Kun pohjoismaalaiset rakentavat suurkaupungeissa avaimet-käteen periaatteella, venäläisten itse tekemät, miljoonat asunnot ovat valmistuneet omakätisesti vasta kun asukkaat ovat muutamia vuosia niissä eläneet. Koska kaupungistuminen, tilastojen mukaan, Venäjällä jatkuu tulevinakin vuosina, suomalaiset rakentajat asettavat itselleen merkittäviä tavoitteita eri puolilla itäistä naapuria. Se on puujalkansa taittaneelle Suomelle aikamoinen mahdollisuus ja taloudellinen kiihoke.

Edessä on suuri pohjoismainen, toisenlaisen elämän esittely. Sillä tulee olemaan molemmille osapuolille kaupallista merkitystä enemmän kuin pintapuolisesti otaksutaan. Siksi E18 kulttuurien kohtaamiseen on paneuduttava huolella. Siihen joko paneudutaan tai sitten ei. Koska moottoritie on jo nimeltään Kotka - Oslo, tähän on valmisteltava muut Pohjoismaat mukaan. Ministeri Haglund (?), pohjoismaisen yhteistyön merkkihenkilö, on pikaisesti liitettävä toimijoihin. Jos hän ehdottaa, että asia käsitellään pikaisena Pohjoismaiden Neuvostossa, se tapahtuu. Monet hyvät asiat syntyvät pakosta.

Suurimpana lopullisena projektin osana tulee olemaan naapurimaiden yhteinen sairaustutkimus ja sairaanhoito, korkeatasoinen uuden etsiminen ja yhteiset sijoitukset tähän projektiin. Kaavoitus moottoritien laidoilla tuleee uuteen pohdintaan. Kaikki liittyvät Kymenlaakso-ongelmaan. Asiasta täytyy tehdä ensi kädessä kattava suunnitelma ja määräaika/kustannuskaavio, jossa kaikki täsmää ja nimenomaan monikymmenvuotinen tulevaisuus näyttelee suurta osaa. Ministeri Haglund näkyvässä roolissa saa esitellä pohjoisille naapureille kaikki ne lukemattomat yhteistyön mahdollisuudet, jotka kahden kulttuurin kohtaamisessa voivat syntyä. Tässä, jos missä, luovuus tulee luomaan uutta luovuutta.

Tiedottaminen moottoritien valmistumisesta nousee keskeiseen osaan. Valtionpäämiesten ja johtavien ministerien osallistuminen vaatii projektin johtajalta paljon, kaikkea on soviteltava. Tämä on Kaakkois-Suomelle suuri tapahtuma ja ansaitsee kaiken valmistelun maksimaalisella teholla ja taidolla. Se saattaa olla merkittävä pylväs uudenlaiselle naapuruudelle ja jonkinlainen uusi väylä kaupunkäynnille. Sen on erottava hankkeena kaupungin muista taloudellisista toimista. Kun sillä on tavoite, on pakko löytää keinot, millä tavoite saavutetaan. Ne keinot löydetään, jos on asennetta ja asenne näkyy suunnitelman laadusta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Carean nykytilanne on muuttumassa hallitsemattomaksi

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean