Cursor Oy:n "Kakko kasvuun", seutukuntaa koskeva suunnitelma - 10 000 uutta työpaikkaa 2020 mennessä (!) - ei ole tähän mennessä herättänyt suuria hurraahuutoja. Sitä ei ole hehkutettu eri puolueiden sen enempää kuin virkahenkilöidenkään taholta. Mistä tämä voi johtua? Kyseessä täytyy olla melkoinen muutosohjelma, äärimmäisen toivottu ja tarpeellinen, mutta vastuulliset tahot vain empivät. Kyseessä on ilmiselvä epäröinti, josta läpi kajastaa, ovatko kehitysyhtiön laskelmat realistisia vai sisältyykö niihin joukko epämääisyyksiä. Riskianalyyseja kun ei ole näköpiirissä.
Miltä aloilta ja mistä suunasta lisääntyvät työpaikat ovat tulossa? Kysymys on suuresta muutoksesta. Jos työpaikassa vaaditaan kielitaitoa, kansainvälistä tietotaitoa tai vaikkapa ict-tuntemista, pääosasta nykyisistä työttömistä tuskin on työpaikkojen täyttäjiksi. Mutta Cursor Oy:n suunnitelma herättää teräviä kysymyksiä. Kaikki ne liittyvät muutokseen ja ovat ns. poikkihallinnollisia yksityiskohtia. Kaupunkia on ohjattava tuskaisesta säästämisestä kovaan kasvuun. Pitkään on itänyt epäily työpaikkojen todellisuudesta.
Miten Cursorin laskelmat kohdistuvat seutukunnan talouteen, kauppaan, uusien asuinalueiden kaavoitukseen, kouluverkkojen uudelleen suunnitteluun, panostettava liikennereitteihin ja kulttuuriin. Kaikki edellämainitut ja lisäksi paljon muuta kuuluu niihin. Sosiaali- ja terveystoimen on saatava aikaa valmistautuakseen näin suureen muutokseen. Mikä elin vastaa suunnitelman koordinoinnista? Kuka vastaa lopputuloksesta? Millainen on toteuttamisen organisaatio? Tarvitaanko suuren rahan lisäksi lisää suunnitteluvoimaa?
Kaikkei suurimapana epäselvyytenä jää kuitenkin ilmaan roikkumaan, tarkoittaako suunnitelma työpaikkojen lisäystä brutto- vai nettoperiaatteella. Lisätäänkö työpaikkoja vain paperilla ottamatta huomioon, että globalisaatio samaan aikaan hävittää "luovan tuhon" (Schumpeter) periaatteella vanhoja työtilaisuuksia koko ajan. Ilman laajoja lisäselvityksiä, suunnitelma saa osakseen niin omien hallintoviranomaisten, Kuntaliiton kuin valtion kaikkea täkäläistä suunnittelua valvovien valtion virkahenkilöiden olankohautuksen.
Miten Cursorin laskelmat kohdistuvat seutukunnan talouteen, kauppaan, uusien asuinalueiden kaavoitukseen, kouluverkkojen uudelleen suunnitteluun, panostettava liikennereitteihin ja kulttuuriin. Kaikki edellämainitut ja lisäksi paljon muuta kuuluu niihin. Sosiaali- ja terveystoimen on saatava aikaa valmistautuakseen näin suureen muutokseen. Mikä elin vastaa suunnitelman koordinoinnista? Kuka vastaa lopputuloksesta? Millainen on toteuttamisen organisaatio? Tarvitaanko suuren rahan lisäksi lisää suunnitteluvoimaa?
Kaikkei suurimapana epäselvyytenä jää kuitenkin ilmaan roikkumaan, tarkoittaako suunnitelma työpaikkojen lisäystä brutto- vai nettoperiaatteella. Lisätäänkö työpaikkoja vain paperilla ottamatta huomioon, että globalisaatio samaan aikaan hävittää "luovan tuhon" (Schumpeter) periaatteella vanhoja työtilaisuuksia koko ajan. Ilman laajoja lisäselvityksiä, suunnitelma saa osakseen niin omien hallintoviranomaisten, Kuntaliiton kuin valtion kaikkea täkäläistä suunnittelua valvovien valtion virkahenkilöiden olankohautuksen.
Kommentit