Siirry pääsisältöön

Cursor! Työpaikkojen brutto- vai nettolisäystä?

Cursor Oy:n "Kakko kasvuun", seutukuntaa koskeva suunnitelma - 10 000 uutta työpaikkaa 2020 mennessä (!) - ei ole tähän mennessä herättänyt suuria hurraahuutoja. Sitä ei ole hehkutettu eri puolueiden sen enempää kuin virkahenkilöidenkään taholta. Mistä tämä voi johtua? Kyseessä täytyy olla melkoinen muutosohjelma, äärimmäisen toivottu ja tarpeellinen, mutta vastuulliset tahot vain empivät. Kyseessä on ilmiselvä epäröinti, josta läpi kajastaa, ovatko kehitysyhtiön laskelmat realistisia vai sisältyykö niihin joukko epämääisyyksiä. Riskianalyyseja kun ei ole näköpiirissä.

Miltä aloilta ja mistä suunasta lisääntyvät työpaikat ovat tulossa? Kysymys on suuresta muutoksesta. Jos työpaikassa vaaditaan kielitaitoa, kansainvälistä tietotaitoa tai vaikkapa ict-tuntemista, pääosasta nykyisistä työttömistä tuskin on työpaikkojen täyttäjiksi. Mutta Cursor Oy:n suunnitelma herättää teräviä kysymyksiä. Kaikki ne liittyvät muutokseen ja ovat ns. poikkihallinnollisia yksityiskohtia. Kaupunkia on ohjattava tuskaisesta säästämisestä kovaan kasvuun. Pitkään on itänyt epäily työpaikkojen todellisuudesta.

Miten Cursorin laskelmat kohdistuvat seutukunnan talouteen, kauppaan, uusien asuinalueiden kaavoitukseen, kouluverkkojen uudelleen suunnitteluun, panostettava liikennereitteihin ja kulttuuriin. Kaikki edellämainitut ja lisäksi paljon muuta kuuluu niihin. Sosiaali- ja terveystoimen on saatava aikaa valmistautuakseen näin suureen muutokseen. Mikä elin vastaa suunnitelman koordinoinnista? Kuka vastaa lopputuloksesta? Millainen on toteuttamisen organisaatio? Tarvitaanko suuren rahan lisäksi lisää suunnitteluvoimaa?

Kaikkei suurimapana epäselvyytenä jää kuitenkin ilmaan roikkumaan, tarkoittaako suunnitelma työpaikkojen lisäystä brutto- vai nettoperiaatteella. Lisätäänkö työpaikkoja vain paperilla ottamatta huomioon, että globalisaatio samaan aikaan hävittää "luovan tuhon" (Schumpeter) periaatteella vanhoja työtilaisuuksia koko ajan. Ilman laajoja lisäselvityksiä, suunnitelma saa osakseen niin omien hallintoviranomaisten, Kuntaliiton kuin valtion kaikkea täkäläistä suunnittelua valvovien valtion virkahenkilöiden olankohautuksen.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla.

Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena.

Naisten rangaistusleiri Karhula…

Uutinen

Viides kierros ei tuonut ratkaisua sekavana jatkuvaan vyyhteen. Englannissa kyllä vakuutettiin, että neuvottelut olivat askel hyvään suuntaan. Pääministeri Teresa May näytti kuitenkin joutuneen sitä- vastoin aikamoiseen sekasotkuun. Se oli ainakin SK:n no 41:ssa tulkittu mielipide. Hänen asemansa oli konsrvatiivipuolueen johdossa alkanut todella horjua. Yritykset kohentaa puolueen mainetta olivat varsin kolhiintuneet.

Kaikkinainen tyytymättömyys brexitiä kohtaan kohosi huippuunsa. Siellä osa saman aatteen edustajista alkoi avoimen kapinan pääministeriä vastaan. Sama kokous oli Teresa Mayn kannalta täysi pannukakku. Linjapuhe epäonnistui ja se keskeytettiin tahattomin yskänkohtauksin. Hänelle ojennettiin jopa lomake, jolla tarjoudutaan eristäytymään koko brexit-tavoitteesta. Ja kapinaliike sen kuin vain lisääntyi. Jo 30 kansanedustajaa alkoi epäillä.

Konservatiivien äänisaalis kutistui ennenaikaisissa vaaleissa 13 paikan verran. Vastaavasti labour-puolue sai ääniosuudekseen noin 40 pro…

Molemminpuolista uhoa

Presidentti Putin pani maailman hätkähtämään Krimi-operatiollaan. Alkoiko uusi kylmä sota Euroopassa? Varmaa on, ettei kukaan sellaista toivo juuri kun Eurooppa on toipumassa viimeisestä taantumakaudestaan. Putin on saanut hyväksyviä hurraahuutoja omiltaan, mutta pääseekö tilanne vielä eskaloitumaan?  Sisältääkö lännen hyssyttely sittenkin toimia, joita Venäjän olisi odotustensa vastaisesti pakko kuunnella? Ottiko presidentti Putin huomioon, ettei vastustaja kaikkea huutamalla sano? Kyllä, sen Moskova tajusi varmasti. Kremlillä on hyvät tulkit.
Kansalaiset ovat panneet merkille USA:n presidentti Obaman puheenvuoron. Pinnallisesti se vaikutti hyttysten läpsyttelyltä. Tosiasiassa kannatti kiinnittää huomio hänen sanomansa sisimpään ytimeen. Sen mukaan - Yhdysvallat ja Eurooppa yhdessä - eivät tule antamaan noin vain anteeksi tämänkaltaisia Krimi-operaatioita. Vastavetona Amerikka alkaa aivan varmasti varautua muun muassa oman liuskekaasunsa nopeutettuihin toimituksiin Eurooppaan. Tätä …