Siirry pääsisältöön

Cursor! Työpaikkojen brutto- vai nettolisäystä?

Cursor Oy:n "Kakko kasvuun", seutukuntaa koskeva suunnitelma - 10 000 uutta työpaikkaa 2020 mennessä (!) - ei ole tähän mennessä herättänyt suuria hurraahuutoja. Sitä ei ole hehkutettu eri puolueiden sen enempää kuin virkahenkilöidenkään taholta. Mistä tämä voi johtua? Kyseessä täytyy olla melkoinen muutosohjelma, äärimmäisen toivottu ja tarpeellinen, mutta vastuulliset tahot vain empivät. Kyseessä on ilmiselvä epäröinti, josta läpi kajastaa, ovatko kehitysyhtiön laskelmat realistisia vai sisältyykö niihin joukko epämääisyyksiä. Riskianalyyseja kun ei ole näköpiirissä.

Miltä aloilta ja mistä suunasta lisääntyvät työpaikat ovat tulossa? Kysymys on suuresta muutoksesta. Jos työpaikassa vaaditaan kielitaitoa, kansainvälistä tietotaitoa tai vaikkapa ict-tuntemista, pääosasta nykyisistä työttömistä tuskin on työpaikkojen täyttäjiksi. Mutta Cursor Oy:n suunnitelma herättää teräviä kysymyksiä. Kaikki ne liittyvät muutokseen ja ovat ns. poikkihallinnollisia yksityiskohtia. Kaupunkia on ohjattava tuskaisesta säästämisestä kovaan kasvuun. Pitkään on itänyt epäily työpaikkojen todellisuudesta.

Miten Cursorin laskelmat kohdistuvat seutukunnan talouteen, kauppaan, uusien asuinalueiden kaavoitukseen, kouluverkkojen uudelleen suunnitteluun, panostettava liikennereitteihin ja kulttuuriin. Kaikki edellämainitut ja lisäksi paljon muuta kuuluu niihin. Sosiaali- ja terveystoimen on saatava aikaa valmistautuakseen näin suureen muutokseen. Mikä elin vastaa suunnitelman koordinoinnista? Kuka vastaa lopputuloksesta? Millainen on toteuttamisen organisaatio? Tarvitaanko suuren rahan lisäksi lisää suunnitteluvoimaa?

Kaikkei suurimapana epäselvyytenä jää kuitenkin ilmaan roikkumaan, tarkoittaako suunnitelma työpaikkojen lisäystä brutto- vai nettoperiaatteella. Lisätäänkö työpaikkoja vain paperilla ottamatta huomioon, että globalisaatio samaan aikaan hävittää "luovan tuhon" (Schumpeter) periaatteella vanhoja työtilaisuuksia koko ajan. Ilman laajoja lisäselvityksiä, suunnitelma saa osakseen niin omien hallintoviranomaisten, Kuntaliiton kuin valtion kaikkea täkäläistä suunnittelua valvovien valtion virkahenkilöiden olankohautuksen.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa.

Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana …

Kiina

Tavallisen kadunpolkijan tiedot Kiinasta ovat ihan liian hatarat. Aasialaiset silmät eivät vielä kohdista ajatusta oikeaan paikkaan. Kansoja on suuressa maanosassa monta: kiinalaiset, etelä-korelaiset, japanilaiset, taiwanilaiset ja sitten vielä pohjois-korealaiset. Kaikkien silmänluomet poikeavat Euroopassa totutusta. Jo kauppakumpppanuus kuitenkin edellyttää, että maakohtaisia tilastoja tulisi edes kohtuullisesti tietää. Entä se korkea sivistystaso, jota suomalaisilla väitetään olevan? Kyllä mahtavan, nopeasti kasvavan suurvallan olisi saatava sille kuuluva paikkansa kansakuntien vertailussa.

Elämisen taso ei vielä ole keskiarvoisesti Pohjolan luokkaa, eikä EU:n. Maan suuri maaseutu-pinta-ala laskee arvioita laajalti. Kasvava väkiluku,joka nyt nyt on yli 1,4 miljardia, pysyy jatkuvasti kovassa vauhdissa. Kiina on jo ohittanut mm. USA:n lihasta saatavan keskimäärän. Tiedot ovat National Geographic-julkaisusta no 2, joka vastaaa niiden oikeudesta. Myös kaupungistuminen on ripeää. K…

Vuokraus voi olla hyväkin vaihtoehto

Talouskäsitteisiin liittyy tänään yhä useammin alkuperäisesti amerikkalais-englanninkielinen sana leasing - vuokrausluotto. Jotain lainataan, mutta lainauksesta halutaan sitova sopimus. Suomalaisessa merkityksessä sana sisälsi sitoumuksen jonkin koneen tai laitteen käytöstä kausivuokraa vastaan. Vuokrauksen kohdetta ei siis asiakkaan tarvitse omistaa, eikä  kiinnittää siihen pääomaa. Tällä saadaan aikaan säästöä ja jopa tarkkuutta oman talouden arviointiin. Markkinaehtoisessa maailmassa se synnytti joukon erikoisyrityksiä, jotka omalla aktiiviteetillaan keräsivät yhteen asiakkaden tarvepiikkejä, sijoittivat näihin pääomaansa ja saivat aikaan edullista käyttöä lyhytaikaisten tarvitsijoiden keskuudessa. 
Alkuperäinen leasing käsitteenä (lend/lease US sotalainat) on tästä pitäen laajentunut moneen suuntaan. Hyvin yksinkertainen tapahtuma sai pian pankkien mielenkiinnon heräämään. Perustettiin vuokrausluottoyrityksiä. Koska ketjun viimeiset lenkit olivat ennen pitkää rahalaitoksia, synt…