Siirry pääsisältöön

Voivatko Tukholman tapaiset mellakat syntyä Kotkaan?

Hämmästyneinä ovat ruotsalaiset katselleet pääkaupungissaan ja muuallakin maassaan syntyneitä mellakoita. Autoja on poltettu, kouluista ja liikkeistä ikkunoita rikottu. Päällimmäisenä lienee tutkimuksissa kuitenkin hämmästely, miksi kansankodissa niin erinomaiseksi kehutusta vieraiden vastaanotosta huolimatta on voitu päätyä tällaiseen tuhotoimintaan. Kysymyksiä riittää tutkijoilla, vastauksia on on vaikeampi todistaa oikeiksi tai vääriksi. Mellakoilla voi olla vaikutuksia poliittiseen elämään.

Miten on tilanne meillä? Ruotsilla on maahantulijoita suhteessa enemmän ja niiden kansallisuuskoostumus erilainen kuin täällä. Ruotsin maahan muuttaneet ovat meitä enemmälti levottomia islamisteja, muslimeita tai  ihonväriltään muuten poikkeavia. Meillä taas venäläiset ja virolaiset muodostavat pääjoukon. Venäläiset lähinnä Cursorin tänne perustamien yhtiöitten kirjaamina, molemmat pääryhmät myös työ- tai avioliittoperäisena. Se, että Cursorin tilastot perustuvat kirjaamishetken venäläisiin lupauksiin, heikentää todellisuuden arvioitia. Toimintansa lopettaneista yrityksistä ei sitäpaitsi saa heti ajantasaista tietoa.

Suurin eroavaisuus Tukholman tapahtumiin syntyy siitä, että venäläisväestö ei ole ainakaan tähän asti ollut hanakka täällä mellakoimaan. Vain Putin voi muuttaa tilanteen, Viro sen tietää. Uho Venäjän rikkaudesta ja sen pääomien suuntaamisesta valloitusretkelle Suomeen, on heidän joukossaan aika ajoin ollut vain luonnollista. Hauiksia on mukava hyvässä tilanteessa näyttää. Rikollisuuden torjunta täällä on taas oma asiamme. Virolaisista ei tarvitse huolta kantaa. Heitä syyttömiä historia on läksyttänyt kovalla kädellä ja oppi vaikuttaa kirvelevänä edelleen. Maahanmuutajaväestö Kotkassa on tällä hetkellä viimeisen julkaistun tilastotiedon mukaisesti 3096 henkeä eli runsaat 5%. Asumisen painopisteet Karhuvuoressa ja Alahovissa. Siellä asunnot ovat huokeita ja halpenevat korjausvelan edistyessä edelleen. Kotkansaarella rotuhygienia pitää asuntoneliöt kurssissaan..

Olemme siis paljossa erilaisessa tilanteessa kuin tukholmalaiset. Tämä ei oikeuta sisäisen eikä ulkoisen turvallisuutemme laiminlyömiseen. Puolustusvoimat huolehtii ulkoisesta, taistelutaktiikkaansa vallitsevan tilanteen mukaan muuttaen. Ulkomaisten atomivoimaloiden poksahtelulle emme paljoa mahda. Siinä suhteessa olemme paljolti kohtalon armoilla. Uusi moottoritie E18 vaatii joka tapauksessa muutosta poliisitoimelle. Onnettomuuksien, kuljetusten, tarkkailun ja muiden liikennepalveluiden kohteet pakottavat sisäasiainministeriön ennen pitkää uusiin ajatuksiin ja ratkaisuihin. Siihen mennee kuitenkin aikaa monia vuosia ennen kuin paikallinen mielipide hyväksyy, ettei kaupungin keskusta voi missään olla koko alueensa mereen rajoittuvalla äärilaidalla ja kaiken lisäksi vielä pienellä, kasvun mahdollisuuksia vailla olevalla saarella.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa. Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana...

Kiina

Tavallisen kadunpolkijan tiedot Kiinasta ovat ihan liian hatarat. Aasialaiset silmät eivät vielä kohdista ajatusta oikeaan paikkaan. Kansoja on suuressa maanosassa monta: kiinalaiset, etelä-korelaiset, japanilaiset, taiwanilaiset ja sitten vielä pohjois-korealaiset. Kaikkien silmänluomet poikeavat Euroopassa totutusta. Jo kauppakumpppanuus kuitenkin edellyttää, että maakohtaisia tilastoja tulisi edes kohtuullisesti tietää. Entä se korkea sivistystaso, jota suomalaisilla väitetään olevan? Kyllä mahtavan, nopeasti kasvavan suurvallan olisi saatava sille kuuluva paikkansa kansakuntien vertailussa. Elämisen taso ei vielä ole keskiarvoisesti Pohjolan luokkaa, eikä EU:n. Maan suuri maaseutu-pinta-ala laskee arvioita laajalti. Kasvava väkiluku,joka nyt nyt on yli 1,4 miljardia, pysyy jatkuvasti kovassa vauhdissa. Kiina on jo ohittanut mm. USA:n lihasta saatavan keskimäärän. Tiedot ovat National Geographic-julkaisusta no 2, joka vastaaa niiden oikeudesta. Myös kaupungistuminen on ripeää. K...

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri ...