Siirry pääsisältöön

Voivatko Tukholman tapaiset mellakat syntyä Kotkaan?

Hämmästyneinä ovat ruotsalaiset katselleet pääkaupungissaan ja muuallakin maassaan syntyneitä mellakoita. Autoja on poltettu, kouluista ja liikkeistä ikkunoita rikottu. Päällimmäisenä lienee tutkimuksissa kuitenkin hämmästely, miksi kansankodissa niin erinomaiseksi kehutusta vieraiden vastaanotosta huolimatta on voitu päätyä tällaiseen tuhotoimintaan. Kysymyksiä riittää tutkijoilla, vastauksia on on vaikeampi todistaa oikeiksi tai vääriksi. Mellakoilla voi olla vaikutuksia poliittiseen elämään.

Miten on tilanne meillä? Ruotsilla on maahantulijoita suhteessa enemmän ja niiden kansallisuuskoostumus erilainen kuin täällä. Ruotsin maahan muuttaneet ovat meitä enemmälti levottomia islamisteja, muslimeita tai  ihonväriltään muuten poikkeavia. Meillä taas venäläiset ja virolaiset muodostavat pääjoukon. Venäläiset lähinnä Cursorin tänne perustamien yhtiöitten kirjaamina, molemmat pääryhmät myös työ- tai avioliittoperäisena. Se, että Cursorin tilastot perustuvat kirjaamishetken venäläisiin lupauksiin, heikentää todellisuuden arvioitia. Toimintansa lopettaneista yrityksistä ei sitäpaitsi saa heti ajantasaista tietoa.

Suurin eroavaisuus Tukholman tapahtumiin syntyy siitä, että venäläisväestö ei ole ainakaan tähän asti ollut hanakka täällä mellakoimaan. Vain Putin voi muuttaa tilanteen, Viro sen tietää. Uho Venäjän rikkaudesta ja sen pääomien suuntaamisesta valloitusretkelle Suomeen, on heidän joukossaan aika ajoin ollut vain luonnollista. Hauiksia on mukava hyvässä tilanteessa näyttää. Rikollisuuden torjunta täällä on taas oma asiamme. Virolaisista ei tarvitse huolta kantaa. Heitä syyttömiä historia on läksyttänyt kovalla kädellä ja oppi vaikuttaa kirvelevänä edelleen. Maahanmuutajaväestö Kotkassa on tällä hetkellä viimeisen julkaistun tilastotiedon mukaisesti 3096 henkeä eli runsaat 5%. Asumisen painopisteet Karhuvuoressa ja Alahovissa. Siellä asunnot ovat huokeita ja halpenevat korjausvelan edistyessä edelleen. Kotkansaarella rotuhygienia pitää asuntoneliöt kurssissaan..

Olemme siis paljossa erilaisessa tilanteessa kuin tukholmalaiset. Tämä ei oikeuta sisäisen eikä ulkoisen turvallisuutemme laiminlyömiseen. Puolustusvoimat huolehtii ulkoisesta, taistelutaktiikkaansa vallitsevan tilanteen mukaan muuttaen. Ulkomaisten atomivoimaloiden poksahtelulle emme paljoa mahda. Siinä suhteessa olemme paljolti kohtalon armoilla. Uusi moottoritie E18 vaatii joka tapauksessa muutosta poliisitoimelle. Onnettomuuksien, kuljetusten, tarkkailun ja muiden liikennepalveluiden kohteet pakottavat sisäasiainministeriön ennen pitkää uusiin ajatuksiin ja ratkaisuihin. Siihen mennee kuitenkin aikaa monia vuosia ennen kuin paikallinen mielipide hyväksyy, ettei kaupungin keskusta voi missään olla koko alueensa mereen rajoittuvalla äärilaidalla ja kaiken lisäksi vielä pienellä, kasvun mahdollisuuksia vailla olevalla saarella.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sota

Järkyttävän pitkä ja monivaiheinen oli JR 1:n taistelutaival Kannaksella 1941, kunnes rykmentti aikanaan Lempaalassa ja Valkeasaaressa saavutti hiekkaiset asemansa. Sain loistavasti palvelevan Karhulan kirjaston kautta käsiini teoksen, joka vavahdutti. Olin itse saanut reserviupseerin kovan koulutuksen ja kurssin (68) aikana kuunnellut Ev. T.V.  Viljasen, läpimurron aikaan  JR 1:n komentajan, esitelmän taistelun raivokkaimmista, räjähtävimmistä ja murhaavimmista kohdista.

Asemasota vuosina 1942-43 yllätti kaikki. Alkoi kansan jatkuva nälkä, armeijalla ja suurimmalla osalla siviilissä.  Se ei kuulunut alupitäen sodan suunnitelmiin. Taistelut rintamilla kyllä rauhoittuivat, mutta armeijan olosuhteet eivät. Kuravesi, täit, luteet ja rotat vierailivat vuosikausia korsuissa nukkuvien luona, jopa ruoassakin. Pimeänhämärää joka paikassa. Kynttilöitä ei ollut koko aikana riittävästi. Ei tuikkinut joukottain öljylamppuja korsuissa. Radioita oli jos oli. Kansanhuollolle tehtiin halkoja, kerätti…

Polku

Uusi kaupunginjohtaja on nyt valittu. Kaikki haluavat onnitella, me mukana. Nyt pian on valittava se polku, jota koko kaupunkia aiotaan kuljettaa. Ikivanhana numeromiehenä teen ehdotuksen: Kaikki uusiksi! Olemme turhan kauan kiemurrelleet kivuliaassa rahapulassa.  On etsitty vain velansaannin mahdollisuuksia. Vaaleanpunaista tapaa on käytetty, jotta saataisiin edes näennäisesti onnistumisia.  Uusi avaus näyttäisi todellista rohkeutta. Oikeitten neuvonantajien vuoro on nyt - valtiokonttorin mustatakkisten - eikä  minkäänlaista kippurointia.

Taistelun väistäminen ei merkitse heikkoutta. Jos voimat on tuhlattu loppuun ja jatkuvasti tehdään vääriä päätöksiä, on syytä etsiä uusi polku. Kaikki tilastot, joita nyt kannattaa uskoa, julkaisevat vain tietoja huonoista tuloksista. Ne eivät osoita, että kaikki päättäjät olisivat heikkoja. Eivät  vain kyenneet vastustamaan poliittisesti reheviä lupauksia.  Terveille raiteille vievää polkua, ei siitä syystä ole löydetty. Kuunneltiin liian kauan vää…

Pelisäännöt

Kanavassa no 1/2028 (HJ) pohtii muuttaako some demokratian pelisäännöt. Ajatus sulkee näin presidenttivaalien esi-iltana monet tärkeät aiheet kultaisen sijansa. Taas kerran, kaikkien suhteiden keskiössä, näyttää olevan se mahtivoima, joka kykenee lähes kaikkeen. Valta. Tätä voimaa on tutkittu paljon. Yleisesti on tultu toteamukseen, etää valtaa käyttää se, joka kykenee saamaan asiat edistymään. Sitä on nopeasti muuttuvissa tilanteissa aina sillä, joka kykenee muutoksen suunnan havaitsemaan.

Se sääntö on tietenkin pätevä jo vanhastaan. Miten tätä periaatetta voidaan hyödyntää? Vaikeus alkaa tästä. Muutoksen sunntia on niin monen monta. Oikean valitseminen tuottaa tuskaa. Johtajille koko kenttä avautuu lottona. Agoritmitkään ole täsmällisiä, nekin voivat erehtyä. Ajatukseni suuntautuu silloin ymmärrettävästi juuri valittuun kaupunginjohtajaan. Hänen ensimmäiset linjavetonsa, joko ovat oikeita tai sitten vääriä. Tietäjiä tarvittaisiin, jos niita löytyisi. Pikaiset korjausviennit kyllä ho…