Siirry pääsisältöön

Voivatko Tukholman tapaiset mellakat syntyä Kotkaan?

Hämmästyneinä ovat ruotsalaiset katselleet pääkaupungissaan ja muuallakin maassaan syntyneitä mellakoita. Autoja on poltettu, kouluista ja liikkeistä ikkunoita rikottu. Päällimmäisenä lienee tutkimuksissa kuitenkin hämmästely, miksi kansankodissa niin erinomaiseksi kehutusta vieraiden vastaanotosta huolimatta on voitu päätyä tällaiseen tuhotoimintaan. Kysymyksiä riittää tutkijoilla, vastauksia on on vaikeampi todistaa oikeiksi tai vääriksi. Mellakoilla voi olla vaikutuksia poliittiseen elämään.

Miten on tilanne meillä? Ruotsilla on maahantulijoita suhteessa enemmän ja niiden kansallisuuskoostumus erilainen kuin täällä. Ruotsin maahan muuttaneet ovat meitä enemmälti levottomia islamisteja, muslimeita tai  ihonväriltään muuten poikkeavia. Meillä taas venäläiset ja virolaiset muodostavat pääjoukon. Venäläiset lähinnä Cursorin tänne perustamien yhtiöitten kirjaamina, molemmat pääryhmät myös työ- tai avioliittoperäisena. Se, että Cursorin tilastot perustuvat kirjaamishetken venäläisiin lupauksiin, heikentää todellisuuden arvioitia. Toimintansa lopettaneista yrityksistä ei sitäpaitsi saa heti ajantasaista tietoa.

Suurin eroavaisuus Tukholman tapahtumiin syntyy siitä, että venäläisväestö ei ole ainakaan tähän asti ollut hanakka täällä mellakoimaan. Vain Putin voi muuttaa tilanteen, Viro sen tietää. Uho Venäjän rikkaudesta ja sen pääomien suuntaamisesta valloitusretkelle Suomeen, on heidän joukossaan aika ajoin ollut vain luonnollista. Hauiksia on mukava hyvässä tilanteessa näyttää. Rikollisuuden torjunta täällä on taas oma asiamme. Virolaisista ei tarvitse huolta kantaa. Heitä syyttömiä historia on läksyttänyt kovalla kädellä ja oppi vaikuttaa kirvelevänä edelleen. Maahanmuutajaväestö Kotkassa on tällä hetkellä viimeisen julkaistun tilastotiedon mukaisesti 3096 henkeä eli runsaat 5%. Asumisen painopisteet Karhuvuoressa ja Alahovissa. Siellä asunnot ovat huokeita ja halpenevat korjausvelan edistyessä edelleen. Kotkansaarella rotuhygienia pitää asuntoneliöt kurssissaan..

Olemme siis paljossa erilaisessa tilanteessa kuin tukholmalaiset. Tämä ei oikeuta sisäisen eikä ulkoisen turvallisuutemme laiminlyömiseen. Puolustusvoimat huolehtii ulkoisesta, taistelutaktiikkaansa vallitsevan tilanteen mukaan muuttaen. Ulkomaisten atomivoimaloiden poksahtelulle emme paljoa mahda. Siinä suhteessa olemme paljolti kohtalon armoilla. Uusi moottoritie E18 vaatii joka tapauksessa muutosta poliisitoimelle. Onnettomuuksien, kuljetusten, tarkkailun ja muiden liikennepalveluiden kohteet pakottavat sisäasiainministeriön ennen pitkää uusiin ajatuksiin ja ratkaisuihin. Siihen mennee kuitenkin aikaa monia vuosia ennen kuin paikallinen mielipide hyväksyy, ettei kaupungin keskusta voi missään olla koko alueensa mereen rajoittuvalla äärilaidalla ja kaiken lisäksi vielä pienellä, kasvun mahdollisuuksia vailla olevalla saarella.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla.

Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena.

Naisten rangaistusleiri Karhula…

Molemminpuolista uhoa

Presidentti Putin pani maailman hätkähtämään Krimi-operatiollaan. Alkoiko uusi kylmä sota Euroopassa? Varmaa on, ettei kukaan sellaista toivo juuri kun Eurooppa on toipumassa viimeisestä taantumakaudestaan. Putin on saanut hyväksyviä hurraahuutoja omiltaan, mutta pääseekö tilanne vielä eskaloitumaan?  Sisältääkö lännen hyssyttely sittenkin toimia, joita Venäjän olisi odotustensa vastaisesti pakko kuunnella? Ottiko presidentti Putin huomioon, ettei vastustaja kaikkea huutamalla sano? Kyllä, sen Moskova tajusi varmasti. Kremlillä on hyvät tulkit.
Kansalaiset ovat panneet merkille USA:n presidentti Obaman puheenvuoron. Pinnallisesti se vaikutti hyttysten läpsyttelyltä. Tosiasiassa kannatti kiinnittää huomio hänen sanomansa sisimpään ytimeen. Sen mukaan - Yhdysvallat ja Eurooppa yhdessä - eivät tule antamaan noin vain anteeksi tämänkaltaisia Krimi-operaatioita. Vastavetona Amerikka alkaa aivan varmasti varautua muun muassa oman liuskekaasunsa nopeutettuihin toimituksiin Eurooppaan. Tätä …

Uutinen

Viides kierros ei tuonut ratkaisua sekavana jatkuvaan vyyhteen. Englannissa kyllä vakuutettiin, että neuvottelut olivat askel hyvään suuntaan. Pääministeri Teresa May näytti kuitenkin joutuneen sitä- vastoin aikamoiseen sekasotkuun. Se oli ainakin SK:n no 41:ssa tulkittu mielipide. Hänen asemansa oli konsrvatiivipuolueen johdossa alkanut todella horjua. Yritykset kohentaa puolueen mainetta olivat varsin kolhiintuneet.

Kaikkinainen tyytymättömyys brexitiä kohtaan kohosi huippuunsa. Siellä osa saman aatteen edustajista alkoi avoimen kapinan pääministeriä vastaan. Sama kokous oli Teresa Mayn kannalta täysi pannukakku. Linjapuhe epäonnistui ja se keskeytettiin tahattomin yskänkohtauksin. Hänelle ojennettiin jopa lomake, jolla tarjoudutaan eristäytymään koko brexit-tavoitteesta. Ja kapinaliike sen kuin vain lisääntyi. Jo 30 kansanedustajaa alkoi epäillä.

Konservatiivien äänisaalis kutistui ennenaikaisissa vaaleissa 13 paikan verran. Vastaavasti labour-puolue sai ääniosuudekseen noin 40 pro…