Siirry pääsisältöön

Voivatko Tukholman tapaiset mellakat syntyä Kotkaan?

Hämmästyneinä ovat ruotsalaiset katselleet pääkaupungissaan ja muuallakin maassaan syntyneitä mellakoita. Autoja on poltettu, kouluista ja liikkeistä ikkunoita rikottu. Päällimmäisenä lienee tutkimuksissa kuitenkin hämmästely, miksi kansankodissa niin erinomaiseksi kehutusta vieraiden vastaanotosta huolimatta on voitu päätyä tällaiseen tuhotoimintaan. Kysymyksiä riittää tutkijoilla, vastauksia on on vaikeampi todistaa oikeiksi tai vääriksi. Mellakoilla voi olla vaikutuksia poliittiseen elämään.

Miten on tilanne meillä? Ruotsilla on maahantulijoita suhteessa enemmän ja niiden kansallisuuskoostumus erilainen kuin täällä. Ruotsin maahan muuttaneet ovat meitä enemmälti levottomia islamisteja, muslimeita tai  ihonväriltään muuten poikkeavia. Meillä taas venäläiset ja virolaiset muodostavat pääjoukon. Venäläiset lähinnä Cursorin tänne perustamien yhtiöitten kirjaamina, molemmat pääryhmät myös työ- tai avioliittoperäisena. Se, että Cursorin tilastot perustuvat kirjaamishetken venäläisiin lupauksiin, heikentää todellisuuden arvioitia. Toimintansa lopettaneista yrityksistä ei sitäpaitsi saa heti ajantasaista tietoa.

Suurin eroavaisuus Tukholman tapahtumiin syntyy siitä, että venäläisväestö ei ole ainakaan tähän asti ollut hanakka täällä mellakoimaan. Vain Putin voi muuttaa tilanteen, Viro sen tietää. Uho Venäjän rikkaudesta ja sen pääomien suuntaamisesta valloitusretkelle Suomeen, on heidän joukossaan aika ajoin ollut vain luonnollista. Hauiksia on mukava hyvässä tilanteessa näyttää. Rikollisuuden torjunta täällä on taas oma asiamme. Virolaisista ei tarvitse huolta kantaa. Heitä syyttömiä historia on läksyttänyt kovalla kädellä ja oppi vaikuttaa kirvelevänä edelleen. Maahanmuutajaväestö Kotkassa on tällä hetkellä viimeisen julkaistun tilastotiedon mukaisesti 3096 henkeä eli runsaat 5%. Asumisen painopisteet Karhuvuoressa ja Alahovissa. Siellä asunnot ovat huokeita ja halpenevat korjausvelan edistyessä edelleen. Kotkansaarella rotuhygienia pitää asuntoneliöt kurssissaan..

Olemme siis paljossa erilaisessa tilanteessa kuin tukholmalaiset. Tämä ei oikeuta sisäisen eikä ulkoisen turvallisuutemme laiminlyömiseen. Puolustusvoimat huolehtii ulkoisesta, taistelutaktiikkaansa vallitsevan tilanteen mukaan muuttaen. Ulkomaisten atomivoimaloiden poksahtelulle emme paljoa mahda. Siinä suhteessa olemme paljolti kohtalon armoilla. Uusi moottoritie E18 vaatii joka tapauksessa muutosta poliisitoimelle. Onnettomuuksien, kuljetusten, tarkkailun ja muiden liikennepalveluiden kohteet pakottavat sisäasiainministeriön ennen pitkää uusiin ajatuksiin ja ratkaisuihin. Siihen mennee kuitenkin aikaa monia vuosia ennen kuin paikallinen mielipide hyväksyy, ettei kaupungin keskusta voi missään olla koko alueensa mereen rajoittuvalla äärilaidalla ja kaiken lisäksi vielä pienellä, kasvun mahdollisuuksia vailla olevalla saarella.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa.

Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana …

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan?

Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se stra…

Tehtävä

Iso on tehtävä, se vain pitää saada valmiiksi: kaupunkistrategia. Maailma muuttuu eri kohdista nykyisin niin arvaamattomilla tavoilla. Lopulta se on kuin lottoamista. Joku onnistuu, joku ei. Onnistujalle nousevat portaat ja sen mukana palkat kuin itsestään. Comeron Sawyer ei onnistunut, eikä edellinen kaupunginjohtaja. Jos nyt menisi paremmin, kun kysytään peräti kansalta. Epäilen. Koska kansa äänestää lähes aina sitä, joka eniten antaa. Vaikka velaksi.

Kaupunkistrategia ei synny itsestään, mutta sen on valmistuttuva. Ei auta, että kokoomuspuolueen kokouksessa, nyt väliaikaisesti, puheenjohtajan ja hänen haastajansa välit ovat oikeaan suuntaan kääntymässä. Taistelu taukoaa vain hetkeksi. Suhteet pääkaupunkilaisen ja nykyisen puoluejohdon välillä vaativat ainakin vielä yhden yhteenoton. On se loukkaantuminen edellisen kokouksen päättäneistä vaaleista niin syvällä. Ounastelen - vastakosto tulee.

Kokoomuspuolueessa siis ainakin sauhuaa. Juha Sipilä selvitti kyllä, mitkä keskustan vaatimu…