Siirry pääsisältöön

Onko velalla ja velalla väliä?


Eilen YLE -uutiset kertoivat meille eteläisen Kymenlaakson asukkaille merkittäviä tietoja. Aalto-yliopisto yhdessä Googlen rahoituksen kanssa - Cursor Oy koordinaattorina -  tulee auttamaan alueen korjaamisessa tasapainoon. Saman tien olemme kuulleet, että Kotkan tase, jonka kumulatiivinen alijäämä on 2012 yli 30 miljoonaa, voidaan järjestelemällä laittaa kuntoon. Silloin tietysti edellytetään, että avustussummat ovat sekä riitäviä että joustavia. Suuruutta tarvitaan alijäämää kuolettamaan, joustoa tarvitaan apuajan pituuteen.

Miten velkainen, tai, vahvataseinen Kotka todella on, ja miksei tasapainottamiseen ole liu'uttu jo aikaisemmin? Se mietityttää. Muistan lukeneeni jostakin, että niin kutsuttu korjausvelka on aivan kunnon lähiajan velkaa, vaikka sitä ei taseessa näkyisikään. Tiet, kaikki kaupungin omistamat sillat, koulut, terveydenhuoltoon kuuluvat laitokset, vesivaurioiden syömät rakennukset ym. on kunnan pakko korjata ja hoitaa. Kaiken velan kun pitäisi numeroina jossakin näkyä. Joku on arvioinut karkeasti, että Kotkalla olisi lähiajan korjausvelkaa noin 30 miljoonaa.

Mitä siitä sekavasta sairaalan suurremontista maksettavaa kotkalaisille kertyy, sitä ei kukaan vielä tiedä. Sinne keskussairaalan taseeseen on tähän mennessä poliittisella päätöksellä jäänyt Kotkan kaupungilta noin 10 miljoonaa, kun ei ole sallinut annettua hoitoa laskuttaa. Uutta alijäämää on tiettävästi vuoden ensimmäisellä neljännekseltä tullut lisää. Siitä isosta remontista Kotkan vastuu kasvaa, mutta se velka selviää vasta, kun rahoitus on ratkaistu ja korjaustyöstä päästy päättämään.

Joku kertoi, että vuokrausluotto/leasingluotto tehdään lain määräyksin tulevaisuudessa aidoksi kirjanpitovelaksi. Kuntaliitto kuulemma vaatii poistamaan porsaanreiän ja silloin kirjanpitolaki muuttuu. Pankit ovat sitä käytäntöä jo soveltaneet lainaa hakevan luottokelpoisuutta arvioidessaan. Kukaan ei kuulemma ole narissut. Niin luonnollisena sitä pidetään. Kaupungilla ei tämän lajin velkaa ole kuin alle 5 miljoonaa, sillä suuri osa siitä painottuu köyhän Kotkan konserniyhtiöille, Kotkan Energia Oy suurimpana leasingvelanottajana. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla.

Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena.

Naisten rangaistusleiri Karhula…

Uutinen

Viides kierros ei tuonut ratkaisua sekavana jatkuvaan vyyhteen. Englannissa kyllä vakuutettiin, että neuvottelut olivat askel hyvään suuntaan. Pääministeri Teresa May näytti kuitenkin joutuneen sitä- vastoin aikamoiseen sekasotkuun. Se oli ainakin SK:n no 41:ssa tulkittu mielipide. Hänen asemansa oli konsrvatiivipuolueen johdossa alkanut todella horjua. Yritykset kohentaa puolueen mainetta olivat varsin kolhiintuneet.

Kaikkinainen tyytymättömyys brexitiä kohtaan kohosi huippuunsa. Siellä osa saman aatteen edustajista alkoi avoimen kapinan pääministeriä vastaan. Sama kokous oli Teresa Mayn kannalta täysi pannukakku. Linjapuhe epäonnistui ja se keskeytettiin tahattomin yskänkohtauksin. Hänelle ojennettiin jopa lomake, jolla tarjoudutaan eristäytymään koko brexit-tavoitteesta. Ja kapinaliike sen kuin vain lisääntyi. Jo 30 kansanedustajaa alkoi epäillä.

Konservatiivien äänisaalis kutistui ennenaikaisissa vaaleissa 13 paikan verran. Vastaavasti labour-puolue sai ääniosuudekseen noin 40 pro…

Molemminpuolista uhoa

Presidentti Putin pani maailman hätkähtämään Krimi-operatiollaan. Alkoiko uusi kylmä sota Euroopassa? Varmaa on, ettei kukaan sellaista toivo juuri kun Eurooppa on toipumassa viimeisestä taantumakaudestaan. Putin on saanut hyväksyviä hurraahuutoja omiltaan, mutta pääseekö tilanne vielä eskaloitumaan?  Sisältääkö lännen hyssyttely sittenkin toimia, joita Venäjän olisi odotustensa vastaisesti pakko kuunnella? Ottiko presidentti Putin huomioon, ettei vastustaja kaikkea huutamalla sano? Kyllä, sen Moskova tajusi varmasti. Kremlillä on hyvät tulkit.
Kansalaiset ovat panneet merkille USA:n presidentti Obaman puheenvuoron. Pinnallisesti se vaikutti hyttysten läpsyttelyltä. Tosiasiassa kannatti kiinnittää huomio hänen sanomansa sisimpään ytimeen. Sen mukaan - Yhdysvallat ja Eurooppa yhdessä - eivät tule antamaan noin vain anteeksi tämänkaltaisia Krimi-operaatioita. Vastavetona Amerikka alkaa aivan varmasti varautua muun muassa oman liuskekaasunsa nopeutettuihin toimituksiin Eurooppaan. Tätä …