Siirry pääsisältöön

Onko velalla ja velalla väliä?


Eilen YLE -uutiset kertoivat meille eteläisen Kymenlaakson asukkaille merkittäviä tietoja. Aalto-yliopisto yhdessä Googlen rahoituksen kanssa - Cursor Oy koordinaattorina -  tulee auttamaan alueen korjaamisessa tasapainoon. Saman tien olemme kuulleet, että Kotkan tase, jonka kumulatiivinen alijäämä on 2012 yli 30 miljoonaa, voidaan järjestelemällä laittaa kuntoon. Silloin tietysti edellytetään, että avustussummat ovat sekä riitäviä että joustavia. Suuruutta tarvitaan alijäämää kuolettamaan, joustoa tarvitaan apuajan pituuteen.

Miten velkainen, tai, vahvataseinen Kotka todella on, ja miksei tasapainottamiseen ole liu'uttu jo aikaisemmin? Se mietityttää. Muistan lukeneeni jostakin, että niin kutsuttu korjausvelka on aivan kunnon lähiajan velkaa, vaikka sitä ei taseessa näkyisikään. Tiet, kaikki kaupungin omistamat sillat, koulut, terveydenhuoltoon kuuluvat laitokset, vesivaurioiden syömät rakennukset ym. on kunnan pakko korjata ja hoitaa. Kaiken velan kun pitäisi numeroina jossakin näkyä. Joku on arvioinut karkeasti, että Kotkalla olisi lähiajan korjausvelkaa noin 30 miljoonaa.

Mitä siitä sekavasta sairaalan suurremontista maksettavaa kotkalaisille kertyy, sitä ei kukaan vielä tiedä. Sinne keskussairaalan taseeseen on tähän mennessä poliittisella päätöksellä jäänyt Kotkan kaupungilta noin 10 miljoonaa, kun ei ole sallinut annettua hoitoa laskuttaa. Uutta alijäämää on tiettävästi vuoden ensimmäisellä neljännekseltä tullut lisää. Siitä isosta remontista Kotkan vastuu kasvaa, mutta se velka selviää vasta, kun rahoitus on ratkaistu ja korjaustyöstä päästy päättämään.

Joku kertoi, että vuokrausluotto/leasingluotto tehdään lain määräyksin tulevaisuudessa aidoksi kirjanpitovelaksi. Kuntaliitto kuulemma vaatii poistamaan porsaanreiän ja silloin kirjanpitolaki muuttuu. Pankit ovat sitä käytäntöä jo soveltaneet lainaa hakevan luottokelpoisuutta arvioidessaan. Kukaan ei kuulemma ole narissut. Niin luonnollisena sitä pidetään. Kaupungilla ei tämän lajin velkaa ole kuin alle 5 miljoonaa, sillä suuri osa siitä painottuu köyhän Kotkan konserniyhtiöille, Kotkan Energia Oy suurimpana leasingvelanottajana. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Keskon pääjohtaja povaa vaikeita aikoja

Keskon pääjohtaja sopeutti suomalaisia ajatukseen, että perinteinen kauppa tulee lähivuosina vähentämääm koko maassa toimipaikoistaan kymmeniä tuhansia työntekijöitä. Jos määrä todellisuudessa on tätä suuruusluokkaa, tuleeko ilmiö, jos se osoittautuu todeksi, muuttamaan yhteiskuntaa ja jos muuttaa, niin miten. Mistä tällainen tilanne voisi syntyä? Ensimmäiseksi syyksi osoitetaan verkkomarkkinoita, mikä merkitsee, että siirrymme oikein joukolla muun muassa ostamaan kaikkea mahdollista sähköisen verkon kautta. Silloin tarpeemme pitää myyntihenkilökuntaa vähenee. Verkkokauppa olisi suuren vallakumouksen ensimmäinen aiheuttaja. Kauppa kokee elintason alentuessa  muutakin vähentymistä. Jos kehitys tähän suuntaan menisi, mitä se saisi aikaan? Ensi alkuun se lisäisi tietenkin, kuten väitetään myyntiväen työttömyyttä. Osa tämänhetkisistä saisi vastaisuudessa mahdollisesti toimeentulonsa verkkokaupan markkinoijina, pakkaajina tai muussa toiminnassa verkkokaupan sisällä. Pieni osa t...

Pietari, Pietari, Venäjä!

Venäjä on kauan ollut kulttuurivaltio. Pietari oli jo 1900-luvun alussa loistokas kansainvälinen metropoli. Komeus vain oli, niin kuin on tänäänkin, keskittynyt suurkaupunkeihin Moskovaan, Pietariin ja muutamiin väestökeskuksiin. Maaseudulla näkymä ja tien kunto olivat sitten jotain muuta. Automatkailijat sen tietävät, eiväkä olosuhteet ole pian muuttumassa. Kotkassa kaupunkisuunnittelu on vuosikymmeniä keskittynyt turismin odotukseen, ja aina pettynyt. Omasta tarjonnan vajeesta on pyritty pyristelemään irti jollain yksityisellä, pompöösillä rakennuksella, kuten Merikeskus Vellamolla, jonka vetovoimaa ei ole osattu, varoituksista huolimatta, alkuunkaan arvioida. Kaupunkipoliittisen vallan ja Venäjän rakkauden sulautumana onkin sitten liu'uttu todellisuudesta epätodellisuuteen. Merikeskus Vellamon viimeiset kävijämäärät ovat jämähtäneet noin 100 000 henkilöön. Jos valtion ja kaupungin tappioksi yhteisen museon pidosta katsotaan vaikka 1 000 000 euroa, kävijämäärän tulisi ol...

Tehtävä

Iso on tehtävä, se vain pitää saada valmiiksi: kaupunkistrategia. Maailma muuttuu eri kohdista nykyisin niin arvaamattomilla tavoilla. Lopulta se on kuin lottoamista. Joku onnistuu, joku ei. Onnistujalle nousevat portaat ja sen mukana palkat kuin itsestään. Comeron Sawyer ei onnistunut, eikä edellinen kaupunginjohtaja. Jos nyt menisi paremmin, kun kysytään peräti kansalta. Epäilen. Koska kansa äänestää lähes aina sitä, joka eniten antaa. Vaikka velaksi. Kaupunkistrategia ei synny itsestään, mutta sen on valmistuttuva. Ei auta, että kokoomuspuolueen kokouksessa, nyt väliaikaisesti, puheenjohtajan ja hänen haastajansa välit ovat oikeaan suuntaan kääntymässä. Taistelu taukoaa vain hetkeksi. Suhteet pääkaupunkilaisen ja nykyisen puoluejohdon välillä vaativat ainakin vielä yhden yhteenoton. On se loukkaantuminen edellisen kokouksen päättäneistä vaaleista niin syvällä. Ounastelen - vastakosto tulee. Kokoomuspuolueessa siis ainakin sauhuaa. Juha Sipilä selvitti kyllä, mitkä keskustan vaat...