Siirry pääsisältöön

Onko velalla ja velalla väliä?


Eilen YLE -uutiset kertoivat meille eteläisen Kymenlaakson asukkaille merkittäviä tietoja. Aalto-yliopisto yhdessä Googlen rahoituksen kanssa - Cursor Oy koordinaattorina -  tulee auttamaan alueen korjaamisessa tasapainoon. Saman tien olemme kuulleet, että Kotkan tase, jonka kumulatiivinen alijäämä on 2012 yli 30 miljoonaa, voidaan järjestelemällä laittaa kuntoon. Silloin tietysti edellytetään, että avustussummat ovat sekä riitäviä että joustavia. Suuruutta tarvitaan alijäämää kuolettamaan, joustoa tarvitaan apuajan pituuteen.

Miten velkainen, tai, vahvataseinen Kotka todella on, ja miksei tasapainottamiseen ole liu'uttu jo aikaisemmin? Se mietityttää. Muistan lukeneeni jostakin, että niin kutsuttu korjausvelka on aivan kunnon lähiajan velkaa, vaikka sitä ei taseessa näkyisikään. Tiet, kaikki kaupungin omistamat sillat, koulut, terveydenhuoltoon kuuluvat laitokset, vesivaurioiden syömät rakennukset ym. on kunnan pakko korjata ja hoitaa. Kaiken velan kun pitäisi numeroina jossakin näkyä. Joku on arvioinut karkeasti, että Kotkalla olisi lähiajan korjausvelkaa noin 30 miljoonaa.

Mitä siitä sekavasta sairaalan suurremontista maksettavaa kotkalaisille kertyy, sitä ei kukaan vielä tiedä. Sinne keskussairaalan taseeseen on tähän mennessä poliittisella päätöksellä jäänyt Kotkan kaupungilta noin 10 miljoonaa, kun ei ole sallinut annettua hoitoa laskuttaa. Uutta alijäämää on tiettävästi vuoden ensimmäisellä neljännekseltä tullut lisää. Siitä isosta remontista Kotkan vastuu kasvaa, mutta se velka selviää vasta, kun rahoitus on ratkaistu ja korjaustyöstä päästy päättämään.

Joku kertoi, että vuokrausluotto/leasingluotto tehdään lain määräyksin tulevaisuudessa aidoksi kirjanpitovelaksi. Kuntaliitto kuulemma vaatii poistamaan porsaanreiän ja silloin kirjanpitolaki muuttuu. Pankit ovat sitä käytäntöä jo soveltaneet lainaa hakevan luottokelpoisuutta arvioidessaan. Kukaan ei kuulemma ole narissut. Niin luonnollisena sitä pidetään. Kaupungilla ei tämän lajin velkaa ole kuin alle 5 miljoonaa, sillä suuri osa siitä painottuu köyhän Kotkan konserniyhtiöille, Kotkan Energia Oy suurimpana leasingvelanottajana. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Carean nykytilanne on muuttumassa hallitsemattomaksi

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean