Siirry pääsisältöön

Hieno Rouva ja Kyminlinna

Kotkalaisen naisjärjestön kutsumana arvostettu taiteilijatar oli saatu pitämään monologi-iltaa Karhulan Kyminsuuhun, paikalliseen kulttuuritaloon. Tilaisuus tuli olemaan pienimuotoinen, musiikilla säestetty ja se oli kerännyt runsaasti yleisöä, ennakkoarvioinnin mukaisesti eri puolilta Kotkaa ja muulta lähiympäristöstä. Esityksestä odotettiin paljon.

Ei tarvinnut olla edes kärpäsenä katossa, kun yleisön hillityn keskustelun yläpuolelle kohosi tyylikkäästi pukeutuneen Hienon kotkalaisen Rouvan äänekäs tokaisu: "Että tänne saakka! Vain Kotkan ydinkeskustaan kulttuuri kuuluu!". Kymmenet lähellä seisovat katsahtivat toisinsa. Kaikilla oli sama, loksahtanut ilme. 

Sammakon suustaan päästänyt Hieno Rouva ei varmaan ollut omassa itsetietoisuudessaan, tai muista syistä, ollut lukenut tilastoja, eikä siis tiennyt, että 44 000 muualla kuin Kivisillan rajoittamassa "ydinkeskustassa" asuvaa kotkalaista kuuluvat samaan, kulttuurin lähipalveluja arvostaviin kansalaisiin, kuin hän.

Taiteellisesta illasta saatiin paljon. Hienon Rouvan ehdottomasta näkemyksestä juolahtaa mieleen tänään  (Ke 11.09.2013) julkisuudessa ollut kuvitelma tulevaisuuden tarjoamista matkailuelinkeinon mahdollisuuksista. Kyminlinnan linnoitus tulee olemaan historiallisesti ainutkertaisena ja kuuluisan linnoitusarkkitehti, kenraali Suvorovin suunnittelemana, kiinnostava kohde venäläiselle ajoneuvovirralle ja miksei muillekin.

Kuvitelkaapa itsenne miljoonakaupungin kiireiseksi pietarilaiseksi, ensimatkalla, paljon  positiivista keskustelua herättäneeseen maahan - Suomeen. Tarvitsisitte virkistystä, haluaisitte keskeyttää matkanne ja alkaisitte miettiä itsellenne lähintä palvelukohdetta. Juuri kun olisitte autollanne melkein hipaisemassa muureja, tietysti lähin ja varmin ratkaisu saada haluttua palvelua olisi modernisoitu matkailukohde, linnoitus.

Mihin suuntaan silloin linnoituksen informaatiopisteessä miljoonakaupunkilaisena tuntisitte suurinta vetovoimaa? Kotkan Kantasatamaan, vai Suomen pääkaupunkiin? Kaupunkia suunnitteleva lautakunta ottakoon tämän oletetun tilanteen keskusteluaiheeksi suunnitellessaan talousarviota seuraavalle matkailuinvestoinnille. Kannattaa pohtia linnoituksen merkitystä matkailijavirroille.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa.

Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana …

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan?

Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se stra…

Kiina

Tavallisen kadunpolkijan tiedot Kiinasta ovat ihan liian hatarat. Aasialaiset silmät eivät vielä kohdista ajatusta oikeaan paikkaan. Kansoja on suuressa maanosassa monta: kiinalaiset, etelä-korelaiset, japanilaiset, taiwanilaiset ja sitten vielä pohjois-korealaiset. Kaikkien silmänluomet poikeavat Euroopassa totutusta. Jo kauppakumpppanuus kuitenkin edellyttää, että maakohtaisia tilastoja tulisi edes kohtuullisesti tietää. Entä se korkea sivistystaso, jota suomalaisilla väitetään olevan? Kyllä mahtavan, nopeasti kasvavan suurvallan olisi saatava sille kuuluva paikkansa kansakuntien vertailussa.

Elämisen taso ei vielä ole keskiarvoisesti Pohjolan luokkaa, eikä EU:n. Maan suuri maaseutu-pinta-ala laskee arvioita laajalti. Kasvava väkiluku,joka nyt nyt on yli 1,4 miljardia, pysyy jatkuvasti kovassa vauhdissa. Kiina on jo ohittanut mm. USA:n lihasta saatavan keskimäärän. Tiedot ovat National Geographic-julkaisusta no 2, joka vastaaa niiden oikeudesta. Myös kaupungistuminen on ripeää. K…