Siirry pääsisältöön

Hieno Rouva ja Kyminlinna

Kotkalaisen naisjärjestön kutsumana arvostettu taiteilijatar oli saatu pitämään monologi-iltaa Karhulan Kyminsuuhun, paikalliseen kulttuuritaloon. Tilaisuus tuli olemaan pienimuotoinen, musiikilla säestetty ja se oli kerännyt runsaasti yleisöä, ennakkoarvioinnin mukaisesti eri puolilta Kotkaa ja muulta lähiympäristöstä. Esityksestä odotettiin paljon.

Ei tarvinnut olla edes kärpäsenä katossa, kun yleisön hillityn keskustelun yläpuolelle kohosi tyylikkäästi pukeutuneen Hienon kotkalaisen Rouvan äänekäs tokaisu: "Että tänne saakka! Vain Kotkan ydinkeskustaan kulttuuri kuuluu!". Kymmenet lähellä seisovat katsahtivat toisinsa. Kaikilla oli sama, loksahtanut ilme. 

Sammakon suustaan päästänyt Hieno Rouva ei varmaan ollut omassa itsetietoisuudessaan, tai muista syistä, ollut lukenut tilastoja, eikä siis tiennyt, että 44 000 muualla kuin Kivisillan rajoittamassa "ydinkeskustassa" asuvaa kotkalaista kuuluvat samaan, kulttuurin lähipalveluja arvostaviin kansalaisiin, kuin hän.

Taiteellisesta illasta saatiin paljon. Hienon Rouvan ehdottomasta näkemyksestä juolahtaa mieleen tänään  (Ke 11.09.2013) julkisuudessa ollut kuvitelma tulevaisuuden tarjoamista matkailuelinkeinon mahdollisuuksista. Kyminlinnan linnoitus tulee olemaan historiallisesti ainutkertaisena ja kuuluisan linnoitusarkkitehti, kenraali Suvorovin suunnittelemana, kiinnostava kohde venäläiselle ajoneuvovirralle ja miksei muillekin.

Kuvitelkaapa itsenne miljoonakaupungin kiireiseksi pietarilaiseksi, ensimatkalla, paljon  positiivista keskustelua herättäneeseen maahan - Suomeen. Tarvitsisitte virkistystä, haluaisitte keskeyttää matkanne ja alkaisitte miettiä itsellenne lähintä palvelukohdetta. Juuri kun olisitte autollanne melkein hipaisemassa muureja, tietysti lähin ja varmin ratkaisu saada haluttua palvelua olisi modernisoitu matkailukohde, linnoitus.

Mihin suuntaan silloin linnoituksen informaatiopisteessä miljoonakaupunkilaisena tuntisitte suurinta vetovoimaa? Kotkan Kantasatamaan, vai Suomen pääkaupunkiin? Kaupunkia suunnitteleva lautakunta ottakoon tämän oletetun tilanteen keskusteluaiheeksi suunnitellessaan talousarviota seuraavalle matkailuinvestoinnille. Kannattaa pohtia linnoituksen merkitystä matkailijavirroille.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tehtävä

Iso on tehtävä, se vain pitää saada valmiiksi: kaupunkistrategia. Maailma muuttuu eri kohdista nykyisin niin arvaamattomilla tavoilla. Lopulta se on kuin lottoamista. Joku onnistuu, joku ei. Onnistujalle nousevat portaat ja sen mukana palkat kuin itsestään. Comeron Sawyer ei onnistunut, eikä edellinen kaupunginjohtaja. Jos nyt menisi paremmin, kun kysytään peräti kansalta. Epäilen. Koska kansa äänestää lähes aina sitä, joka eniten antaa. Vaikka velaksi. Kaupunkistrategia ei synny itsestään, mutta sen on valmistuttuva. Ei auta, että kokoomuspuolueen kokouksessa, nyt väliaikaisesti, puheenjohtajan ja hänen haastajansa välit ovat oikeaan suuntaan kääntymässä. Taistelu taukoaa vain hetkeksi. Suhteet pääkaupunkilaisen ja nykyisen puoluejohdon välillä vaativat ainakin vielä yhden yhteenoton. On se loukkaantuminen edellisen kokouksen päättäneistä vaaleista niin syvällä. Ounastelen - vastakosto tulee. Kokoomuspuolueessa siis ainakin sauhuaa. Juha Sipilä selvitti kyllä, mitkä keskustan vaat...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan? Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se str...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Leasing

Nykykieleen juurtunut leasing-sana on ilmeisesti peräisin sota-ajalta. Silloin nimittäin lainaaminen oli suurta ja talousarviot tuppasivat unohtumaan. Pääasiassa sitä käytettiin sotilastarvikkeiden siirtelyssä maasta toiseen. Paljon käytettyä sanaa on yritetty suomentaa vuokrausluotoksi, mutta se ei oikein ole kipinöinyt. Eräs epävirallinen selitys on, että sitä ei ole tarpeellistakaan niin syvällisesti ymmärtää. Vuokrausluotto sanoo kuitenkin mitä selvimmin, että kyse on luotosta - siis velasta. Vuokrausluottoa käytetään usein auton hankinnan yhteydessä, kenenkään kuvittelematta että omistaa vuokrauksen kohteen. Velkaa kyllä syntyy. Rakentamisessa tapaa tällaisen sopimuksen. Telineet ja suhteellisen pienet tuotteet ovat joskus kannattavampia vuokrata nopeaan käyttöön, kuin omistaa pitkäaikaisesti. Vuokrausluotto - tosin leasing-nimisenä - on vanhentuneesta lakitekstistä johtuen kuntien talouden nykykäytössä. Leasing onkin kuntatalouksissa saanut varsin keskeisen käytön. Laki ei ni...
Lähetä kommentti
Lue lisää