Siirry pääsisältöön

Kotkan strateginen fokus. Mikä se on?

Kotkan taloutta pyritään muuttamaan tässä kurjassa tilanteessa myymällä omaa kiinteistöomaisuutta ja/tai, joka muutenkin on pakko tehdä, rakentamalla uutta. Yleisenä tavoitteena näyttää kaikessa olevan kaupungin vastuun vähentäminen, niin toiminnassa kuin velanmaksussakin. Tällä järjestelyllä hoidetaan muun muassa oman henkilökunnan palkkamenoja pienemmäksi. Kannattiko, sen ratkaisee tulevaisuus.

Tietenkin kaikki talousarvioiden laatijat ja tilastonikkarit tästä menettelystä helpottuvat. Kirjattavat summat vähenevät lukumääräisesti, mutta lukuarvoiltaan ne samat kaupungin toiminnot voivatkin tulla kalliimmiksi. Huomaavatko veronmaksajat, mitä maksuja ja vastuita uusi järjestelmä onkin lopullisesti työntämässä heille? Muun muassa koululakkautusten takia pitenevät yksityiset koulukyydit sadepäivinä. He tulevat todennnäköisesti kyllä huomaamaan sen, kukkaroissaan.

Tämäkö on Kotkan kaupungin strateginen tavoite? Jos on, kannattaa kaupungihallitukselle ja konsernijohdolle esittää kysymys, milloin ja missä tällaisesta strategiasta on päätetty? Kuka on päättänyt? Mitä kansalaiset tulevat hyötymään siitä? Kuka omistaa kaupungin? Onko kaupungin tarkoitus tällä kikkailulla vain pelastaa maineensa, joka on kyllä alkanut jo  kriisiytyä? Vuokraus on kyllä hyvä vaihtoehto, mutta kiinteistöt vain erikoistapauksissa.

Kaikkien kuntien ydin on talousarviotoiminta. Onko kotkalaisilla vielä syyskuussa riittävää tietoa kuntansa 2013 talousarvion pitävyydestä? Ei ole. Onko valtuustolla riittävää ja ajantasaista tietoa yhteistyösatamaan kaavailluista 2 000 uudesta työpaikasta? Ei ole. Sen seurannasta ja tiedottamisesta? Ei ole. Onko laskelmissa otettu huomioon, mitä uusiin työpaikkoihin voi sisältyä kuntienkin toimintoja ja rahoitusta? Onko niihin varauduttu? Ei ole.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla.

Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena.

Naisten rangaistusleiri Karhula…

Uutinen

Viides kierros ei tuonut ratkaisua sekavana jatkuvaan vyyhteen. Englannissa kyllä vakuutettiin, että neuvottelut olivat askel hyvään suuntaan. Pääministeri Teresa May näytti kuitenkin joutuneen sitä- vastoin aikamoiseen sekasotkuun. Se oli ainakin SK:n no 41:ssa tulkittu mielipide. Hänen asemansa oli konsrvatiivipuolueen johdossa alkanut todella horjua. Yritykset kohentaa puolueen mainetta olivat varsin kolhiintuneet.

Kaikkinainen tyytymättömyys brexitiä kohtaan kohosi huippuunsa. Siellä osa saman aatteen edustajista alkoi avoimen kapinan pääministeriä vastaan. Sama kokous oli Teresa Mayn kannalta täysi pannukakku. Linjapuhe epäonnistui ja se keskeytettiin tahattomin yskänkohtauksin. Hänelle ojennettiin jopa lomake, jolla tarjoudutaan eristäytymään koko brexit-tavoitteesta. Ja kapinaliike sen kuin vain lisääntyi. Jo 30 kansanedustajaa alkoi epäillä.

Konservatiivien äänisaalis kutistui ennenaikaisissa vaaleissa 13 paikan verran. Vastaavasti labour-puolue sai ääniosuudekseen noin 40 pro…

Molemminpuolista uhoa

Presidentti Putin pani maailman hätkähtämään Krimi-operatiollaan. Alkoiko uusi kylmä sota Euroopassa? Varmaa on, ettei kukaan sellaista toivo juuri kun Eurooppa on toipumassa viimeisestä taantumakaudestaan. Putin on saanut hyväksyviä hurraahuutoja omiltaan, mutta pääseekö tilanne vielä eskaloitumaan?  Sisältääkö lännen hyssyttely sittenkin toimia, joita Venäjän olisi odotustensa vastaisesti pakko kuunnella? Ottiko presidentti Putin huomioon, ettei vastustaja kaikkea huutamalla sano? Kyllä, sen Moskova tajusi varmasti. Kremlillä on hyvät tulkit.
Kansalaiset ovat panneet merkille USA:n presidentti Obaman puheenvuoron. Pinnallisesti se vaikutti hyttysten läpsyttelyltä. Tosiasiassa kannatti kiinnittää huomio hänen sanomansa sisimpään ytimeen. Sen mukaan - Yhdysvallat ja Eurooppa yhdessä - eivät tule antamaan noin vain anteeksi tämänkaltaisia Krimi-operaatioita. Vastavetona Amerikka alkaa aivan varmasti varautua muun muassa oman liuskekaasunsa nopeutettuihin toimituksiin Eurooppaan. Tätä …