Siirry pääsisältöön

Kotkan strateginen fokus. Mikä se on?

Kotkan taloutta pyritään muuttamaan tässä kurjassa tilanteessa myymällä omaa kiinteistöomaisuutta ja/tai, joka muutenkin on pakko tehdä, rakentamalla uutta. Yleisenä tavoitteena näyttää kaikessa olevan kaupungin vastuun vähentäminen, niin toiminnassa kuin velanmaksussakin. Tällä järjestelyllä hoidetaan muun muassa oman henkilökunnan palkkamenoja pienemmäksi. Kannattiko, sen ratkaisee tulevaisuus.

Tietenkin kaikki talousarvioiden laatijat ja tilastonikkarit tästä menettelystä helpottuvat. Kirjattavat summat vähenevät lukumääräisesti, mutta lukuarvoiltaan ne samat kaupungin toiminnot voivatkin tulla kalliimmiksi. Huomaavatko veronmaksajat, mitä maksuja ja vastuita uusi järjestelmä onkin lopullisesti työntämässä heille? Muun muassa koululakkautusten takia pitenevät yksityiset koulukyydit sadepäivinä. He tulevat todennnäköisesti kyllä huomaamaan sen, kukkaroissaan.

Tämäkö on Kotkan kaupungin strateginen tavoite? Jos on, kannattaa kaupungihallitukselle ja konsernijohdolle esittää kysymys, milloin ja missä tällaisesta strategiasta on päätetty? Kuka on päättänyt? Mitä kansalaiset tulevat hyötymään siitä? Kuka omistaa kaupungin? Onko kaupungin tarkoitus tällä kikkailulla vain pelastaa maineensa, joka on kyllä alkanut jo  kriisiytyä? Vuokraus on kyllä hyvä vaihtoehto, mutta kiinteistöt vain erikoistapauksissa.

Kaikkien kuntien ydin on talousarviotoiminta. Onko kotkalaisilla vielä syyskuussa riittävää tietoa kuntansa 2013 talousarvion pitävyydestä? Ei ole. Onko valtuustolla riittävää ja ajantasaista tietoa yhteistyösatamaan kaavailluista 2 000 uudesta työpaikasta? Ei ole. Sen seurannasta ja tiedottamisesta? Ei ole. Onko laskelmissa otettu huomioon, mitä uusiin työpaikkoihin voi sisältyä kuntienkin toimintoja ja rahoitusta? Onko niihin varauduttu? Ei ole.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa.

Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana …

Pelisäännöt

Kanavassa no 1/2028 (HJ) pohtii muuttaako some demokratian pelisäännöt. Ajatus sulkee näin presidenttivaalien esi-iltana monet tärkeät aiheet kultaisen sijansa. Taas kerran, kaikkien suhteiden keskiössä, näyttää olevan se mahtivoima, joka kykenee lähes kaikkeen. Valta. Tätä voimaa on tutkittu paljon. Yleisesti on tultu toteamukseen, etää valtaa käyttää se, joka kykenee saamaan asiat edistymään. Sitä on nopeasti muuttuvissa tilanteissa aina sillä, joka kykenee muutoksen suunnan havaitsemaan.

Se sääntö on tietenkin pätevä jo vanhastaan. Miten tätä periaatetta voidaan hyödyntää? Vaikeus alkaa tästä. Muutoksen sunntia on niin monen monta. Oikean valitseminen tuottaa tuskaa. Johtajille koko kenttä avautuu lottona. Agoritmitkään ole täsmällisiä, nekin voivat erehtyä. Ajatukseni suuntautuu silloin ymmärrettävästi juuri valittuun kaupunginjohtajaan. Hänen ensimmäiset linjavetonsa, joko ovat oikeita tai sitten vääriä. Tietäjiä tarvittaisiin, jos niita löytyisi. Pikaiset korjausviennit kyllä ho…

Valheellista

Miltä maailma näyttäisi, jos kaikki puhuisivat vain totta? Voidaanko tilanne kokea todellisena ilman koetta - ei? Siis mennään kokeiluun. Aamulla heti unien loputtua ei kuviteltaisi kaikkea jäsenten kolotusta todellisuutena, vaan tyydyttäisiin valkeaan valheeseen. Toisin sanoen sievistellään eli valehdellaan. Avoin toteamus aviopuolisolle päivän aluksi on unohtaa vanhentuneet piirteet. Miten näytät pirteältä? Valhettako eikä niin valkoista. Näin eteenpäin.

Elämmekö - pelkästään - valkoisen valheen maailmassa? Eivät poliitikot ole ainoita, jotka valehtelevat. Mekin teemme sitä, kun kaikki tekevät! Toiset valkoisen, toiset hieman siitä poikkeavana. Emmekö enää kunnioita suoraan sanojia, kuten Hertta Kuusista, kommunistia? Kai niitä, omassa totuudessaan pitäytyviä, rehvastelee molemmissa vastapuolissa? Rehellistä totuutta siis ei ole olemassakaan? Kaikki valehtelevat. Alan lähestyä tavoitetta.

Kinastelu ei katso aikaa, se jatkuu aina. Porukka, johon kuuluu löytyy sen mukaan, miten sopiva…