Siirry pääsisältöön

Vain yksi rako aidassa?

Kuten kokoomuksen ratkaisijajaostoon kuuluva henkilö asian ilmaisi, olemme pakosta Kotkan kunnallisen omaisuuden myynnin edessä. Muuten emme selviä. Mistä? Ensimmäisenä kaupan kohteena tarjotaan silloin taas, nyt toki viimeisen kerran, sähköosakkeita, koska erilaisten kiinteistöjen ja muiden rahaksi vaihdettavien kuntaomaisuuksien kohdalla näyttää vaikeuksia löytyvän. Kokoomus ja demarit myyvät pakosta, kaupunginjohtajalla on toinen ilme.

Veronmaksajan on ensiksi otettava huomioon ne tähänastiset osinkomiljoonat, jotka tänne on aina otettu tervetulleina vastaan. Kaupunginjohtajan esittämässä kaupassa niitä katoaisi koko tukku - ja se tapahtuisi uudestaan joka tuleva vuosi. Ainakin jokaisen valtuutetun on tajuttava osinkojen merkitys taloudellemme. Matematiikka kun on nimittäin maailman yleisin kieli, ei englanti, espanja, portugali tai mikään muu.

Kun kaupunginjohto Kotkan kaupungin omaisuutta myy, aina on pystyttävä tai pyrittävä ainakin laskemaan, mitä pysyviä seurauksia hetkellisellä helpotuksella kassavirtaan on. Ja nimenomaan sitä, mitä tulee tapahtumaan pitemmällä jatkossa, kun tässä tapauksessa kaikki sähköä koskevat yksityiskohdat ovat vieraissa käsissä. Varmaa kuitenkin on, että kannattavaa myytävää ei loputtomasti tule riittämään. Kaupunkia kun ei yksinkertaisesti voi riisua kaikista konsernitoiminnoistaan  kokonaan alasti.

Koska päätös myydä sähkö on ilmeisesti jo sovittu, kadun tallaajan osaksi jääkin arvioida uusinta sähköoperaatiota vasta sitten, kun kauppaa seuraava sähkölasku tupsahtaa postilaatikkoon. Tilanne olisi taatusti toinen, jos kahden kaupungin yhteistä satamaa oltaisiin kauppaamassa. Käytäisiin varmasti paljon raivokkaampi mielipiteiden taistelu, jossa jokainen mediaan hyväksytty nyppisi pisteet seuraavia vaaleja varten. Tunnetaso kun eri kohteita kohtaan on kovin erilainen.

On syytä varoittaa, että kun köyhä kaupunkimme aikanaan (2015) rupeaa päästämään alueelleen lisää matkaajia suuren rahan lähteiltä Pietarista, kaikki hyvältäkin näyttävät talousarviosuunnitelmat eivät silloin välttämättä odotetulla tavalla toteudu. Fokuksena on, näkeekö esimerkiksi taiteella hemmoteltu miljoonakaupunkilainen Kotkan silloin jonkinlaisena kulttuurin keskuksena vaiko perin vaatimattomana, syrjään sijoittuneena maakuntakaupunkina omantasoisine nähtävyyksineen? 

Kannattaa huomata, että erittäin kansainvälisen Pietarin väkiluku jo 1800-luvun lopulla saavutti ensimmäisen miljoonansa. Kotkan vastaava asukasmäärä oli silloin noin 10 000 henkilöä eli Pietariin verrattuna 1 prosenttiyksikön suuruinen. Sama suhde jatkuu edelleenkin. Pohjoismaiden suurimman metropolin nyt ylpeillessä 5-6 asukasmiljoonalla, Kotka pinnistelee 55 800:ssa. Väkiluvun suhdeluku on yli vuosisadan pysytellyt jokseenkin samana yhtenä prosenttina. Sitä kehitystä Pietarin ominaisuudet hyvin tuntevat seuraavat jännittyneinä.





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Carean nykytilanne on muuttumassa hallitsemattomaksi

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean