Siirry pääsisältöön

Vain yksi rako aidassa?

Kuten kokoomuksen ratkaisijajaostoon kuuluva henkilö asian ilmaisi, olemme pakosta Kotkan kunnallisen omaisuuden myynnin edessä. Muuten emme selviä. Mistä? Ensimmäisenä kaupan kohteena tarjotaan silloin taas, nyt toki viimeisen kerran, sähköosakkeita, koska erilaisten kiinteistöjen ja muiden rahaksi vaihdettavien kuntaomaisuuksien kohdalla näyttää vaikeuksia löytyvän. Kokoomus ja demarit myyvät pakosta, kaupunginjohtajalla on toinen ilme.

Veronmaksajan on ensiksi otettava huomioon ne tähänastiset osinkomiljoonat, jotka tänne on aina otettu tervetulleina vastaan. Kaupunginjohtajan esittämässä kaupassa niitä katoaisi koko tukku - ja se tapahtuisi uudestaan joka tuleva vuosi. Ainakin jokaisen valtuutetun on tajuttava osinkojen merkitys taloudellemme. Matematiikka kun on nimittäin maailman yleisin kieli, ei englanti, espanja, portugali tai mikään muu.

Kun kaupunginjohto Kotkan kaupungin omaisuutta myy, aina on pystyttävä tai pyrittävä ainakin laskemaan, mitä pysyviä seurauksia hetkellisellä helpotuksella kassavirtaan on. Ja nimenomaan sitä, mitä tulee tapahtumaan pitemmällä jatkossa, kun tässä tapauksessa kaikki sähköä koskevat yksityiskohdat ovat vieraissa käsissä. Varmaa kuitenkin on, että kannattavaa myytävää ei loputtomasti tule riittämään. Kaupunkia kun ei yksinkertaisesti voi riisua kaikista konsernitoiminnoistaan  kokonaan alasti.

Koska päätös myydä sähkö on ilmeisesti jo sovittu, kadun tallaajan osaksi jääkin arvioida uusinta sähköoperaatiota vasta sitten, kun kauppaa seuraava sähkölasku tupsahtaa postilaatikkoon. Tilanne olisi taatusti toinen, jos kahden kaupungin yhteistä satamaa oltaisiin kauppaamassa. Käytäisiin varmasti paljon raivokkaampi mielipiteiden taistelu, jossa jokainen mediaan hyväksytty nyppisi pisteet seuraavia vaaleja varten. Tunnetaso kun eri kohteita kohtaan on kovin erilainen.

On syytä varoittaa, että kun köyhä kaupunkimme aikanaan (2015) rupeaa päästämään alueelleen lisää matkaajia suuren rahan lähteiltä Pietarista, kaikki hyvältäkin näyttävät talousarviosuunnitelmat eivät silloin välttämättä odotetulla tavalla toteudu. Fokuksena on, näkeekö esimerkiksi taiteella hemmoteltu miljoonakaupunkilainen Kotkan silloin jonkinlaisena kulttuurin keskuksena vaiko perin vaatimattomana, syrjään sijoittuneena maakuntakaupunkina omantasoisine nähtävyyksineen? 

Kannattaa huomata, että erittäin kansainvälisen Pietarin väkiluku jo 1800-luvun lopulla saavutti ensimmäisen miljoonansa. Kotkan vastaava asukasmäärä oli silloin noin 10 000 henkilöä eli Pietariin verrattuna 1 prosenttiyksikön suuruinen. Sama suhde jatkuu edelleenkin. Pohjoismaiden suurimman metropolin nyt ylpeillessä 5-6 asukasmiljoonalla, Kotka pinnistelee 55 800:ssa. Väkiluvun suhdeluku on yli vuosisadan pysytellyt jokseenkin samana yhtenä prosenttina. Sitä kehitystä Pietarin ominaisuudet hyvin tuntevat seuraavat jännittyneinä.





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa. Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana...

Nautiskellen

Venäjän suuret kaupungit ehtivät nauttia jo pitkähkön aikaa korkean öljyn hinnan luomasta elintasosta. Täälläkin alkuhankaluuksien jälkeen venäläiset matkailijat nähtiin jonkinlaisina onnen haltijoina. Tulevaisuutta kohensivat kylpyläinvestoinnit. Viereen rakentuivat hotellit ja avarat, kielitaitoa tarjoavat myymälät ja moninaiset muut palvelut. Venäläisten naapuruus nähtiin jo kansallisena rikkautena. Hallinto siinä tunnelmassa pääsi kehittymään pullukaksi. Niin vahva oli usko tulevaisuuteen, että suomalaistenkin suuryritysten tekemät suurmokat voitiin antaa anteeksi. Ei edes tarkkaan tiedetty, miten suuria pääoma-arvojen menetyksiä ikään kuin unohdettiin . Kieltäydyttiin lisäksi uskomasta, että joukko paperikoneita joudutaan tuotteen menekin puuttuessa ajamaan alas. Kuka arvasi matkapuhelitekniikan hakevan aivan uusia kehityssuuntia? Kaikesta kuitenkin selvittiin kunhan otettiin vain ronskisti velkaa. Kun nyt seisomme kuntavaaliemme edessä ja olemme käytöksessämme ottaneet kunnon...

Kiina

Tavallisen kadunpolkijan tiedot Kiinasta ovat ihan liian hatarat. Aasialaiset silmät eivät vielä kohdista ajatusta oikeaan paikkaan. Kansoja on suuressa maanosassa monta: kiinalaiset, etelä-korelaiset, japanilaiset, taiwanilaiset ja sitten vielä pohjois-korealaiset. Kaikkien silmänluomet poikeavat Euroopassa totutusta. Jo kauppakumpppanuus kuitenkin edellyttää, että maakohtaisia tilastoja tulisi edes kohtuullisesti tietää. Entä se korkea sivistystaso, jota suomalaisilla väitetään olevan? Kyllä mahtavan, nopeasti kasvavan suurvallan olisi saatava sille kuuluva paikkansa kansakuntien vertailussa. Elämisen taso ei vielä ole keskiarvoisesti Pohjolan luokkaa, eikä EU:n. Maan suuri maaseutu-pinta-ala laskee arvioita laajalti. Kasvava väkiluku,joka nyt nyt on yli 1,4 miljardia, pysyy jatkuvasti kovassa vauhdissa. Kiina on jo ohittanut mm. USA:n lihasta saatavan keskimäärän. Tiedot ovat National Geographic-julkaisusta no 2, joka vastaaa niiden oikeudesta. Myös kaupungistuminen on ripeää. K...