Kotka-konsernin rahoituslaskelman 2011 mukaan tuoretta lainaa on kyseisen tilivuoden aikana jouduttu toiminnan ylläpitämiseksi ottamaan 12,5 miljoonaa. Samana aikana Kotka-konsernin vieras pääoma, siis yhteisön kokonaisvelka, oli lisääntynyt 18,4 miljoonaa. Miksi mikään ei riittänyt? Sataman osakkeitakin silloin myytiin Haminalle ja sen piti näkyä plussana kaupungin tuloksessa. Kävi päinvastoin.
Kirjanpitokielessä laina ja velka eivät merkitse samaa. Lainasta puhutaan, kun raha tulee normaalista luottolaitoksesta, pankista tai vakuutusyhtiöstä (lainaa/asukas). Velasta puhutaan, jos raha otetaan jostain muualta. Se tässä onkin mielenkiintoista, mistä se lisävelka tällä kerralla tuli? Jäikö jokin suuri velkaerä tietoisesti maksamatta? Asian tekee vielä hämärämmäksi se, että kyseisenä vuonna velkaantumiseen olisi pitänyt tulla helpottava hengähdystauko. Ei tullut.
Käsitettä lainaa/asukas käytetään julkisuudessa eniten, mutta vasta konsernin kokonaisvelka, eli vieraan pääoman täysi määrä paljastaa koko konserniyhteisön todellisen tilan. Kaupunkien tilinpäätöksissä lainaa/asukas sievistellään julkisen vertailuhäpeän vuoksi. Siksi vuoden viimeisenä päivänä kaavitaan konsernirahastosta kaikki mahdollinen emo-kaupungin kassaan ja virallisissa tilastoissa näytetään hieman paremmalta kuin todella ollaan.
Viime tilinpäätöksessä kokonaisvelan odottamaton ylipaisunta antoi syyn aavistaa, että Kotkaa kiusaa pysyvästi mittava rahoitusaukko. Sen ovat viime päivien tiedot vahvistaneet. Kuluvan vuoden aikana niin emokaupungille kuin konsernillekin lienee vielä tulossa ennalta arvaamattomia menoja. Millaisia ja miten paljon, se selvinnee elokuun lopun väliaikatiedoista ja sen jälkeen vuoden 2013 talousarviosta. Veronmaksajat eivät voi muuta kuin täristä kiukusta ja odottaa.
Kommentit