Siirry pääsisältöön

Kaupunkimme kelluu velkakierteen ristiaallokossa


Kotka-konsernin rahoituslaskelman 2011 mukaan tuoretta lainaa on kyseisen tilivuoden aikana jouduttu toiminnan ylläpitämiseksi ottamaan 12,5 miljoonaa. Samana aikana Kotka-konsernin vieras pääoma, siis yhteisön kokonaisvelka, oli lisääntynyt 18,4 miljoonaa. Miksi mikään ei riittänyt? Sataman osakkeitakin silloin myytiin Haminalle ja sen piti näkyä plussana kaupungin tuloksessa. Kävi päinvastoin.


Kirjanpitokielessä laina ja velka eivät merkitse samaa. Lainasta puhutaan, kun raha tulee normaalista luottolaitoksesta, pankista tai vakuutusyhtiöstä (lainaa/asukas). Velasta puhutaan, jos raha otetaan jostain muualta. Se tässä onkin mielenkiintoista, mistä se lisävelka tällä kerralla tuli? Jäikö jokin suuri velkaerä tietoisesti maksamatta? Asian tekee vielä hämärämmäksi se, että kyseisenä vuonna velkaantumiseen olisi pitänyt tulla helpottava hengähdystauko. Ei tullut.


Käsitettä lainaa/asukas käytetään julkisuudessa eniten, mutta vasta konsernin kokonaisvelka, eli vieraan pääoman täysi määrä paljastaa koko konserniyhteisön todellisen tilan. Kaupunkien tilinpäätöksissä lainaa/asukas sievistellään julkisen vertailuhäpeän vuoksi. Siksi vuoden viimeisenä päivänä kaavitaan konsernirahastosta kaikki mahdollinen emo-kaupungin kassaan ja virallisissa tilastoissa näytetään hieman paremmalta kuin todella ollaan.


Viime tilinpäätöksessä kokonaisvelan odottamaton ylipaisunta antoi syyn aavistaa, että Kotkaa kiusaa pysyvästi mittava rahoitusaukko. Sen ovat viime päivien tiedot vahvistaneet. Kuluvan vuoden aikana niin emokaupungille kuin konsernillekin lienee vielä tulossa ennalta arvaamattomia menoja. Millaisia ja miten paljon, se selvinnee elokuun lopun väliaikatiedoista ja sen jälkeen vuoden 2013 talousarviosta. Veronmaksajat eivät voi muuta kuin täristä kiukusta ja odottaa.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa. Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana...

Nautiskellen

Venäjän suuret kaupungit ehtivät nauttia jo pitkähkön aikaa korkean öljyn hinnan luomasta elintasosta. Täälläkin alkuhankaluuksien jälkeen venäläiset matkailijat nähtiin jonkinlaisina onnen haltijoina. Tulevaisuutta kohensivat kylpyläinvestoinnit. Viereen rakentuivat hotellit ja avarat, kielitaitoa tarjoavat myymälät ja moninaiset muut palvelut. Venäläisten naapuruus nähtiin jo kansallisena rikkautena. Hallinto siinä tunnelmassa pääsi kehittymään pullukaksi. Niin vahva oli usko tulevaisuuteen, että suomalaistenkin suuryritysten tekemät suurmokat voitiin antaa anteeksi. Ei edes tarkkaan tiedetty, miten suuria pääoma-arvojen menetyksiä ikään kuin unohdettiin . Kieltäydyttiin lisäksi uskomasta, että joukko paperikoneita joudutaan tuotteen menekin puuttuessa ajamaan alas. Kuka arvasi matkapuhelitekniikan hakevan aivan uusia kehityssuuntia? Kaikesta kuitenkin selvittiin kunhan otettiin vain ronskisti velkaa. Kun nyt seisomme kuntavaaliemme edessä ja olemme käytöksessämme ottaneet kunnon...

Kiina

Tavallisen kadunpolkijan tiedot Kiinasta ovat ihan liian hatarat. Aasialaiset silmät eivät vielä kohdista ajatusta oikeaan paikkaan. Kansoja on suuressa maanosassa monta: kiinalaiset, etelä-korelaiset, japanilaiset, taiwanilaiset ja sitten vielä pohjois-korealaiset. Kaikkien silmänluomet poikeavat Euroopassa totutusta. Jo kauppakumpppanuus kuitenkin edellyttää, että maakohtaisia tilastoja tulisi edes kohtuullisesti tietää. Entä se korkea sivistystaso, jota suomalaisilla väitetään olevan? Kyllä mahtavan, nopeasti kasvavan suurvallan olisi saatava sille kuuluva paikkansa kansakuntien vertailussa. Elämisen taso ei vielä ole keskiarvoisesti Pohjolan luokkaa, eikä EU:n. Maan suuri maaseutu-pinta-ala laskee arvioita laajalti. Kasvava väkiluku,joka nyt nyt on yli 1,4 miljardia, pysyy jatkuvasti kovassa vauhdissa. Kiina on jo ohittanut mm. USA:n lihasta saatavan keskimäärän. Tiedot ovat National Geographic-julkaisusta no 2, joka vastaaa niiden oikeudesta. Myös kaupungistuminen on ripeää. K...