Siirry pääsisältöön

Millaista yhteistoimintaa Kotkan kannattaa tarjota Pietariin?

Pelkän Pietarin laskettu väestö nousee 6 miljoonaan. Lisäksi alueen väestöön kuuluu 2-3 miljoonaa asukasta ympäröivästä maakunnasta, rekisteröimätön ihmissuma siihen vielä päälle. Kyse on siis niin suuresta potentiaalista, että sellaista emme ole tottuneet tajuamaan. Pietari on hengästyttävä kohde, jonka kulttuuriset ja kaikki muutkin elämän olosuhteet suuresti poikkeavat meikäläisistä. Siksi se on niin mielenkiintoinen. 

Mutta juuri siitä erilaisuudesta onkin löydettävissä markkina-aukkoja, joita tutkimalla ja sitten niistä poimimalla löytyy voimavaroillemme sopivia yhteistyön palasia. Yhtenä tällaisena tiedämme jo, että Venäjällä koko väestön eliniän odotus jää keskiarvoiltaan jälkeen skandinaavisesta. Entäpä jos Pohjoismaat alkaisivat nyt tarjota yhteistyötä ja miksei apuakin naapurin kipuilevaan tarpeeseen nostaa nykyinen elinikäodote lähemmäksi skandinaavista tasoa?  

Samaan aikaan moottoritien E18 – Pietari – Tukholma varrelle tarvitaan jotain ennen kokeilematonta, kulkijan huomion liikkeelle ravistelevaa, mutta asiallisen vankkaa näyttöä skandinaavien erilaisesta elämäntavasta. Se ei synny esittelemällä vihreitä metsiä, merenrantanäkymiä, pikku puistoja, ruostuvia satamanostureita, tai lupaamalla rakentaa toinen toisiaan hengiltä kilpailevia kylpylöitä. Tällaisia ”houkutuksia” kauppaavat hiirenkolostrategit ja lopputuloksista kansa maksaa.

Syntyisikö näiden sijaan kansakuntien terveystavoitteeksi yhteistyöyritys, korkeatasoiseksi arvostettu Scandinavian Heathcare Center – SHC - ajan huippulääketiedettä tarjoava kansainvälisen tutkimuksen ja sairaanhoidon terveyskeidas? Keskeisen panoksen sille antaisi näytöillään vakuuttanut skandinaavinen elämäntapa, mutta sitä alettaisiin toteuttaa muista erilaisista yhteyksistä jo tutun, Pietarin lääketieteellisen Pavlov-yliopiston kanssa.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa. Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana...

Kiina

Tavallisen kadunpolkijan tiedot Kiinasta ovat ihan liian hatarat. Aasialaiset silmät eivät vielä kohdista ajatusta oikeaan paikkaan. Kansoja on suuressa maanosassa monta: kiinalaiset, etelä-korelaiset, japanilaiset, taiwanilaiset ja sitten vielä pohjois-korealaiset. Kaikkien silmänluomet poikeavat Euroopassa totutusta. Jo kauppakumpppanuus kuitenkin edellyttää, että maakohtaisia tilastoja tulisi edes kohtuullisesti tietää. Entä se korkea sivistystaso, jota suomalaisilla väitetään olevan? Kyllä mahtavan, nopeasti kasvavan suurvallan olisi saatava sille kuuluva paikkansa kansakuntien vertailussa. Elämisen taso ei vielä ole keskiarvoisesti Pohjolan luokkaa, eikä EU:n. Maan suuri maaseutu-pinta-ala laskee arvioita laajalti. Kasvava väkiluku,joka nyt nyt on yli 1,4 miljardia, pysyy jatkuvasti kovassa vauhdissa. Kiina on jo ohittanut mm. USA:n lihasta saatavan keskimäärän. Tiedot ovat National Geographic-julkaisusta no 2, joka vastaaa niiden oikeudesta. Myös kaupungistuminen on ripeää. K...

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri ...