Siirry pääsisältöön

Millaista yhteistoimintaa Kotkan kannattaa tarjota Pietariin?

Pelkän Pietarin laskettu väestö nousee 6 miljoonaan. Lisäksi alueen väestöön kuuluu 2-3 miljoonaa asukasta ympäröivästä maakunnasta, rekisteröimätön ihmissuma siihen vielä päälle. Kyse on siis niin suuresta potentiaalista, että sellaista emme ole tottuneet tajuamaan. Pietari on hengästyttävä kohde, jonka kulttuuriset ja kaikki muutkin elämän olosuhteet suuresti poikkeavat meikäläisistä. Siksi se on niin mielenkiintoinen. 

Mutta juuri siitä erilaisuudesta onkin löydettävissä markkina-aukkoja, joita tutkimalla ja sitten niistä poimimalla löytyy voimavaroillemme sopivia yhteistyön palasia. Yhtenä tällaisena tiedämme jo, että Venäjällä koko väestön eliniän odotus jää keskiarvoiltaan jälkeen skandinaavisesta. Entäpä jos Pohjoismaat alkaisivat nyt tarjota yhteistyötä ja miksei apuakin naapurin kipuilevaan tarpeeseen nostaa nykyinen elinikäodote lähemmäksi skandinaavista tasoa?  

Samaan aikaan moottoritien E18 – Pietari – Tukholma varrelle tarvitaan jotain ennen kokeilematonta, kulkijan huomion liikkeelle ravistelevaa, mutta asiallisen vankkaa näyttöä skandinaavien erilaisesta elämäntavasta. Se ei synny esittelemällä vihreitä metsiä, merenrantanäkymiä, pikku puistoja, ruostuvia satamanostureita, tai lupaamalla rakentaa toinen toisiaan hengiltä kilpailevia kylpylöitä. Tällaisia ”houkutuksia” kauppaavat hiirenkolostrategit ja lopputuloksista kansa maksaa.

Syntyisikö näiden sijaan kansakuntien terveystavoitteeksi yhteistyöyritys, korkeatasoiseksi arvostettu Scandinavian Heathcare Center – SHC - ajan huippulääketiedettä tarjoava kansainvälisen tutkimuksen ja sairaanhoidon terveyskeidas? Keskeisen panoksen sille antaisi näytöillään vakuuttanut skandinaavinen elämäntapa, mutta sitä alettaisiin toteuttaa muista erilaisista yhteyksistä jo tutun, Pietarin lääketieteellisen Pavlov-yliopiston kanssa.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Mielenilmaus

Koko moniselkoinen hässäkkä näyttää lopulta viittovan tiettyyn tavoitteeseen: tuleviin eduskuntavaaleihin ja pelkoon puoluen kannatuksessa niissä. Parhaiten se näkyy änkeimpien demareiden ajatusharhailussa ja välikysymyskeskusteluissa.  Entisen valtionvarainministerin Antti Rinteen luulisi olevan selvillä maan talouden nykyisestä tilasta ja toimivan sen mukaan. Mutta ei. Puolueen etu sivuuttaa kirkkaasti valtakunnan edun. Niin paljon oman puolueen gallup-kannatus suistaa puoluepomon politiikkaa. Viimeisin ponnistus on sitten tuonut pinnalle, vanhan - toki omalla tavallaan arvostetun Ihalaisen - selvittämään uudestaan yhdyskuntasopimusta. Tämä todistaa, että sosiaalidemokraattien hätä on todellinen. Aikanaan SAK veti takaisin julkisuudesta Lohtander-mainoksen. Nyt olisi samanlaiseen aihetta, kun melkein koko kansa tietää eletyn jo liian kauan velaksi. Katkaisu on nyt pakko tehdä, Mitä sitten, jos kansa kääntyykin ns. mielenilmaisijoita vastaan. Varsinkin kun ensi vuonna - näilläkin ha

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist