Siirry pääsisältöön

Kun maakunnan koko väki kävi Kotkan Meripäivillä


Kun koko Kymenlaakson väki kävi Kotkan Meripäivillä

Koko Kymenlaakson maakunnassa, pohjoiset ja eteläiset kunnat yhteen lukien, asuu väkeä noin 175 000 henkeä. Laskelmaan sisältyvät silloin kaikki mahdolliset ikäryhmät, vastasyntyneistä mummoihin ja vaareihin. Myös sairaina vuoteissaan makaavat tai potilaina sairaaloissa potevat ja kesämökeillään viihtyvät ovat silloin luvussa mukana. Jos joku sattui samaan aikaan pistäytymään ulkomailla, hänetkin liitetään lukumääräksi tähän kuviteltuun Meripäivien satoisaan joukkoon. Näin saadaan kertymään koko Kymenlaakson väkiluku.


Miten suurta porukkaa tässä oikein käsitellään, selviää parhaiten seuraamalla jotain muuta valtavaa yleisötapahtumaa maailmalla: paavin siunaustilaisuutta Vatikaanissa, olympialaisten avajaisia Lontoossa tai Sotshissa, jalkapallo-ottelua 80 000 hengen jättiläisstadionilla tai vaikkapa vain 20 000 hengen massiivista yleisötapahtumaa Allsångia kesäisellä Skansenilla, Tukholman laululavalla. Sellaiset luvut eivät Meripäiville ole riittäneet. Pitää aina sanoa se sama 230 000. Kyllä meitä harhautetaan.


On pakko onnitella Kotkan Meripäiviä siitä valtavasta kävijämäärästä, mihin yllä kuvatut, muut maailmanluokan tilaisuudet eivät lähimainkaan pääse. Mutta kun Meripäivien ilmoittama ihmismäärää – yli 200 000 henkeä liikutetaan - monenlaisten tukipalvelujen tarvetta syntyy, väkisinkin. Niistä selviäminen edellyttää tosisuurta lisähenkilökuntaa ja kaupungin lähes lukitusta kassasta tiukattua rahoitusta, vaativia lisätoimia, ja tietenkin sitten jo lähes jumalaista järjestelykykyä. Ja ennen kaikkea, jokaiselle toimijalle sitä rahaa, jota ei ole. 


Ihme kun tuo  tuo jättijoukko tulee toimeen ilman tuhansia vessoja, puolustusvoimilta lainattuja soppatykkejä, ylimääräisiä peseytymispaikkoja ja telttatiloihin laajennettua terveydenhoitoa, kun Keskussairaalaan ei mahdu, ym, ym. Kansa liikkuu nykyisin pääasiassa henkilöautoilla ja tilastojen mukaan autokuntaan kuuluu n. 2,5 henkeä. Jokunen bussillinen ja junan vaunuryhmä voi hyvin liittyä porukkaan. Näin Kotkassa olisi noina neljänä päivänä käynyt arviolta n. 80 000 ajoneuvoa. Esiin työntyy parkkitilojen mahdottomuus.  


Vapaita parkkipaikkoja Kotkansaarella on kaiken kaikkiaan 4 500, siinä jo Toriparkki mukana. Kotkansaarella muualta työssä kävijät tarvitsevat tuosta määrästä muutaman sata parkkiruutua joka päivä. Miten kaikki nuo luvut 80 000/4500 saadaan sopimaan yhteen, se vaatii jo jumalaista organisointikykyä tai sitten median kanssa pelaamista kelvotonta teatteria.  Kotka tarvitsisi tätä nykyä vain rehellisyyttä tiedottaessaan jotain kansalaisilleen.


Pitääkseen kiinni kymmeniä vuosia jatkuneet väitteestaan ylisuurista kävijämääristä, Meripäivät antoi yhtenä vuonna enempää ja tarkemmin miettimättä, Visi-Systeman poikien rakentaa elektronisen laskijalaitteen solaan, josta valtaosa vierailijoista joltisellakin varmuudella kulkee edestakaisin läpi. Laskijalaitteen lopullinen luku näytti kävijämääräksi tyrmäävät 34 313! Laite määrättiin heti reivittäväksi pois, eikä siitä sen jälkeen ole puhuttu.


Kun ensi vuonna taas kuullaan sama mantra – ”yli 200 000 tulee!” - on jännittävää seurata millaisin ilmein poliisin ylin johto, sairaalalaitos, tapahtuman talkooväki, ravintolat, kahvilat, myymälät, tilapäiset kauppiaat, sponsorit, muut Meripäiviin uskovat ja sinne varojaan vuosikymmenien ajan satsanneet, tuleviin kävijäarvioihin suhtautuvat. Ja mihin ne valtavat voittokillingit ovat lopulta kertyneet. Mitä ajattelee Valtiokoonttori..!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa. Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana...

Kiina

Tavallisen kadunpolkijan tiedot Kiinasta ovat ihan liian hatarat. Aasialaiset silmät eivät vielä kohdista ajatusta oikeaan paikkaan. Kansoja on suuressa maanosassa monta: kiinalaiset, etelä-korelaiset, japanilaiset, taiwanilaiset ja sitten vielä pohjois-korealaiset. Kaikkien silmänluomet poikeavat Euroopassa totutusta. Jo kauppakumpppanuus kuitenkin edellyttää, että maakohtaisia tilastoja tulisi edes kohtuullisesti tietää. Entä se korkea sivistystaso, jota suomalaisilla väitetään olevan? Kyllä mahtavan, nopeasti kasvavan suurvallan olisi saatava sille kuuluva paikkansa kansakuntien vertailussa. Elämisen taso ei vielä ole keskiarvoisesti Pohjolan luokkaa, eikä EU:n. Maan suuri maaseutu-pinta-ala laskee arvioita laajalti. Kasvava väkiluku,joka nyt nyt on yli 1,4 miljardia, pysyy jatkuvasti kovassa vauhdissa. Kiina on jo ohittanut mm. USA:n lihasta saatavan keskimäärän. Tiedot ovat National Geographic-julkaisusta no 2, joka vastaaa niiden oikeudesta. Myös kaupungistuminen on ripeää. K...

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri ...