Siirry pääsisältöön

Kun maakunnan koko väki kävi Kotkan Meripäivillä


Kun koko Kymenlaakson väki kävi Kotkan Meripäivillä

Koko Kymenlaakson maakunnassa, pohjoiset ja eteläiset kunnat yhteen lukien, asuu väkeä noin 175 000 henkeä. Laskelmaan sisältyvät silloin kaikki mahdolliset ikäryhmät, vastasyntyneistä mummoihin ja vaareihin. Myös sairaina vuoteissaan makaavat tai potilaina sairaaloissa potevat ja kesämökeillään viihtyvät ovat silloin luvussa mukana. Jos joku sattui samaan aikaan pistäytymään ulkomailla, hänetkin liitetään lukumääräksi tähän kuviteltuun Meripäivien satoisaan joukkoon. Näin saadaan kertymään koko Kymenlaakson väkiluku.


Miten suurta porukkaa tässä oikein käsitellään, selviää parhaiten seuraamalla jotain muuta valtavaa yleisötapahtumaa maailmalla: paavin siunaustilaisuutta Vatikaanissa, olympialaisten avajaisia Lontoossa tai Sotshissa, jalkapallo-ottelua 80 000 hengen jättiläisstadionilla tai vaikkapa vain 20 000 hengen massiivista yleisötapahtumaa Allsångia kesäisellä Skansenilla, Tukholman laululavalla. Sellaiset luvut eivät Meripäiville ole riittäneet. Pitää aina sanoa se sama 230 000. Kyllä meitä harhautetaan.


On pakko onnitella Kotkan Meripäiviä siitä valtavasta kävijämäärästä, mihin yllä kuvatut, muut maailmanluokan tilaisuudet eivät lähimainkaan pääse. Mutta kun Meripäivien ilmoittama ihmismäärää – yli 200 000 henkeä liikutetaan - monenlaisten tukipalvelujen tarvetta syntyy, väkisinkin. Niistä selviäminen edellyttää tosisuurta lisähenkilökuntaa ja kaupungin lähes lukitusta kassasta tiukattua rahoitusta, vaativia lisätoimia, ja tietenkin sitten jo lähes jumalaista järjestelykykyä. Ja ennen kaikkea, jokaiselle toimijalle sitä rahaa, jota ei ole. 


Ihme kun tuo  tuo jättijoukko tulee toimeen ilman tuhansia vessoja, puolustusvoimilta lainattuja soppatykkejä, ylimääräisiä peseytymispaikkoja ja telttatiloihin laajennettua terveydenhoitoa, kun Keskussairaalaan ei mahdu, ym, ym. Kansa liikkuu nykyisin pääasiassa henkilöautoilla ja tilastojen mukaan autokuntaan kuuluu n. 2,5 henkeä. Jokunen bussillinen ja junan vaunuryhmä voi hyvin liittyä porukkaan. Näin Kotkassa olisi noina neljänä päivänä käynyt arviolta n. 80 000 ajoneuvoa. Esiin työntyy parkkitilojen mahdottomuus.  


Vapaita parkkipaikkoja Kotkansaarella on kaiken kaikkiaan 4 500, siinä jo Toriparkki mukana. Kotkansaarella muualta työssä kävijät tarvitsevat tuosta määrästä muutaman sata parkkiruutua joka päivä. Miten kaikki nuo luvut 80 000/4500 saadaan sopimaan yhteen, se vaatii jo jumalaista organisointikykyä tai sitten median kanssa pelaamista kelvotonta teatteria.  Kotka tarvitsisi tätä nykyä vain rehellisyyttä tiedottaessaan jotain kansalaisilleen.


Pitääkseen kiinni kymmeniä vuosia jatkuneet väitteestaan ylisuurista kävijämääristä, Meripäivät antoi yhtenä vuonna enempää ja tarkemmin miettimättä, Visi-Systeman poikien rakentaa elektronisen laskijalaitteen solaan, josta valtaosa vierailijoista joltisellakin varmuudella kulkee edestakaisin läpi. Laskijalaitteen lopullinen luku näytti kävijämääräksi tyrmäävät 34 313! Laite määrättiin heti reivittäväksi pois, eikä siitä sen jälkeen ole puhuttu.


Kun ensi vuonna taas kuullaan sama mantra – ”yli 200 000 tulee!” - on jännittävää seurata millaisin ilmein poliisin ylin johto, sairaalalaitos, tapahtuman talkooväki, ravintolat, kahvilat, myymälät, tilapäiset kauppiaat, sponsorit, muut Meripäiviin uskovat ja sinne varojaan vuosikymmenien ajan satsanneet, tuleviin kävijäarvioihin suhtautuvat. Ja mihin ne valtavat voittokillingit ovat lopulta kertyneet. Mitä ajattelee Valtiokoonttori..!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Keskon pääjohtaja povaa vaikeita aikoja

Keskon pääjohtaja sopeutti suomalaisia ajatukseen, että perinteinen kauppa tulee lähivuosina vähentämääm koko maassa toimipaikoistaan kymmeniä tuhansia työntekijöitä. Jos määrä todellisuudessa on tätä suuruusluokkaa, tuleeko ilmiö, jos se osoittautuu todeksi, muuttamaan yhteiskuntaa ja jos muuttaa, niin miten. Mistä tällainen tilanne voisi syntyä? Ensimmäiseksi syyksi osoitetaan verkkomarkkinoita, mikä merkitsee, että siirrymme oikein joukolla muun muassa ostamaan kaikkea mahdollista sähköisen verkon kautta. Silloin tarpeemme pitää myyntihenkilökuntaa vähenee. Verkkokauppa olisi suuren vallakumouksen ensimmäinen aiheuttaja. Kauppa kokee elintason alentuessa  muutakin vähentymistä. Jos kehitys tähän suuntaan menisi, mitä se saisi aikaan? Ensi alkuun se lisäisi tietenkin, kuten väitetään myyntiväen työttömyyttä. Osa tämänhetkisistä saisi vastaisuudessa mahdollisesti toimeentulonsa verkkokaupan markkinoijina, pakkaajina tai muussa toiminnassa verkkokaupan sisällä. Pieni osa t...

Pietari, Pietari, Venäjä!

Venäjä on kauan ollut kulttuurivaltio. Pietari oli jo 1900-luvun alussa loistokas kansainvälinen metropoli. Komeus vain oli, niin kuin on tänäänkin, keskittynyt suurkaupunkeihin Moskovaan, Pietariin ja muutamiin väestökeskuksiin. Maaseudulla näkymä ja tien kunto olivat sitten jotain muuta. Automatkailijat sen tietävät, eiväkä olosuhteet ole pian muuttumassa. Kotkassa kaupunkisuunnittelu on vuosikymmeniä keskittynyt turismin odotukseen, ja aina pettynyt. Omasta tarjonnan vajeesta on pyritty pyristelemään irti jollain yksityisellä, pompöösillä rakennuksella, kuten Merikeskus Vellamolla, jonka vetovoimaa ei ole osattu, varoituksista huolimatta, alkuunkaan arvioida. Kaupunkipoliittisen vallan ja Venäjän rakkauden sulautumana onkin sitten liu'uttu todellisuudesta epätodellisuuteen. Merikeskus Vellamon viimeiset kävijämäärät ovat jämähtäneet noin 100 000 henkilöön. Jos valtion ja kaupungin tappioksi yhteisen museon pidosta katsotaan vaikka 1 000 000 euroa, kävijämäärän tulisi ol...

Yhteismoka

Liian harvat, niin demareissa kuin oikeistossakin, tajuavat sen menetyksen suuruutta, jonka kansamme on muutamassa vuodessa kärsinyt: Jo 41 valtavaa paperikonetta on jouduttu kysynnän puutteen takia pysäyttämään.  Lisäksi ei Nokia enää valmista matkapuhelimia, jotka aikanaan toivat melkoisen veromäärän valtion kassaan. Menetys on siis suunnaton. Sitä ei millään Antti Rinteen taikasanalla takaisin saa, ei sitten missään muodossa. Maailma muuttuu, sitä ei estä mikään. Uusi maailma vaatii uudet tuotteet ja uuden järjestyksen. Mikään koulutusraha ei kykene äkkiä luomaan ihan uutta. Velkakello tikittää ja samanaikaisesti SAK.n propaganda jauhaa ja pauhaa. Järkevä osa kansasta alkaa jo tuskastua lakkouhkailuihin, joista ensimmäistä, odotellaan  metsäkonealalla 11,01.2016. Kysymyksessä olisi siis varsinaisen lakkoaallon esivaihe. Muistutus siitä voimasta ja vallasta, jota ei tässä tilanteessa kannata käyttää. Mutta taistelumuskelit ovat molemmilla puolilla olleet tarpeeksi jo näy...