Siirry pääsisältöön

Maakunnan yhteisinterventio

Pohdin pitkään maallikon oikeutta osallistua keskusteluun vaikkapa Kymenlaakson keskussairaalan tulevaisuudesta. Päätin liittyä mukaan. Mielipiteeni olen muokannut lukemalla tarkkaan kahden konsulttiyrityksen Nordic Healthcare Groupin ja KPMG:n skenaariot ja kustannuslaskelmat todeten, että arvokkaiden tahojen mielikuvista löytyy kyllä eroja.  

Esimerkiksi Lastensairaala Helsingissä on niin ränsistynyt, ettei vanhan korjaaminen enää kannata. Tulee edullisemmaksi rakentaa kokonaan uusi. Kymenlaakson tilanne on lähes samanlainen. Vanhan sairaalakiinteistön ylläpito ja kehittäminen ovat sitä paitsi lietsoneet Kouvolan ja Kotkan välille kustannusriidan, jonka vastavetona Kouvola valmistelee omaa erikoissairaanhoidon laitosta. Kymenlaakso saa varautua yhteensä n. 200 miljoonan menoerään. Järkyttävää!  

Tuntematta uusimpia suunnitelmia jatkosta, mieleeni työntyy jatkuvasti, että uusi moottoritie Pietari-Tukholma tarjoaa Kymenlaaksolle muista maakunnista täysin poikkeavaa mahdollisuutta tarjota monikulttuurisille ja merkittävästi varakkaille pietarilaisille arvostettua, pohjoismaista tutkimusta ja terveydenhoitoa. Kansainvälinen (Scandinavian) Klinikka syntyisi E18:n varteen maakunnan yhteisinterventiolla ja ENPI- ja EU-rahastojen, valtion sekä pohjoismaisten säätiöiden tuella.  

Kouvola ja Hamina voisivat hyväksyä Kotkan kanssa valitsemansa paikan moottoritien varrelta, Kouvola peruuttaisi Ratamo-suunnitelmansa ja Kotka rakentaisi vain omat tarpeensa vanhaan sairaalaan. Kotka saisi anteeksi väitetyt laskutusvirheensä hyväksymällä uuden sairaalan muita kuntia läheisemmälle paikalle. Alue- ja moduulirakentamisella siitä syntyisi kohde, jolle tippuisi tarjouksia.  

Miten ja millaisella voimalla interventio - kentän haltuunotto - tulee toteuttaa ja mitä se onnistuessaan tarjoaa? Sen ulkonäön tulee olla Pohjoismaisuuteen vetoava, arkkitehtonisesti edustava. Sijoituksen tarve sille täytyy nopeasti laskea, rakentaa toimintaskenaario, ottaa kiinteistön moduulirakentaminen vakavasti huomioon ja kuvantaa arkkitehtuuritaso, jotta se heti alkaa herättää Pietarin ”piireissä” mielenkiintoa..  

Klinikka laskuttaisi kansainvälisin taksoin ja kykenisi näin tulouttamaan pysyvästi varoja viereen kohonneelle emolaitokselleen, Kymenlaakson Keskussairaalalle. Totta kait se on pakko pikapikaa esitellä ja hyväksyttää sairaalatoimen nykyisellä toimijatasolla, vaikka eivät ihan heti haluaisikaan romuttaa vuosikausien inttämistään.  

Osakaskuntien on nyt nopeasti kerättävä suunnitteluvoimia kuvittamaan kuntien päättäville uutta kansainvälisen lääketieteen ja turismin yhteistä kohdetta. Alkunäkemys on tärkein. Sitä voidaan muuttaa ja kehittää sitten ajan myötä. Nämä päätelmät ovat itse rakennettuja, tarkkaan luetuista Nordic Healthcare Groupin ja KPMG:n ajatuksista ja laskelmista.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa. Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana...

Nautiskellen

Venäjän suuret kaupungit ehtivät nauttia jo pitkähkön aikaa korkean öljyn hinnan luomasta elintasosta. Täälläkin alkuhankaluuksien jälkeen venäläiset matkailijat nähtiin jonkinlaisina onnen haltijoina. Tulevaisuutta kohensivat kylpyläinvestoinnit. Viereen rakentuivat hotellit ja avarat, kielitaitoa tarjoavat myymälät ja moninaiset muut palvelut. Venäläisten naapuruus nähtiin jo kansallisena rikkautena. Hallinto siinä tunnelmassa pääsi kehittymään pullukaksi. Niin vahva oli usko tulevaisuuteen, että suomalaistenkin suuryritysten tekemät suurmokat voitiin antaa anteeksi. Ei edes tarkkaan tiedetty, miten suuria pääoma-arvojen menetyksiä ikään kuin unohdettiin . Kieltäydyttiin lisäksi uskomasta, että joukko paperikoneita joudutaan tuotteen menekin puuttuessa ajamaan alas. Kuka arvasi matkapuhelitekniikan hakevan aivan uusia kehityssuuntia? Kaikesta kuitenkin selvittiin kunhan otettiin vain ronskisti velkaa. Kun nyt seisomme kuntavaaliemme edessä ja olemme käytöksessämme ottaneet kunnon...

Kiina

Tavallisen kadunpolkijan tiedot Kiinasta ovat ihan liian hatarat. Aasialaiset silmät eivät vielä kohdista ajatusta oikeaan paikkaan. Kansoja on suuressa maanosassa monta: kiinalaiset, etelä-korelaiset, japanilaiset, taiwanilaiset ja sitten vielä pohjois-korealaiset. Kaikkien silmänluomet poikeavat Euroopassa totutusta. Jo kauppakumpppanuus kuitenkin edellyttää, että maakohtaisia tilastoja tulisi edes kohtuullisesti tietää. Entä se korkea sivistystaso, jota suomalaisilla väitetään olevan? Kyllä mahtavan, nopeasti kasvavan suurvallan olisi saatava sille kuuluva paikkansa kansakuntien vertailussa. Elämisen taso ei vielä ole keskiarvoisesti Pohjolan luokkaa, eikä EU:n. Maan suuri maaseutu-pinta-ala laskee arvioita laajalti. Kasvava väkiluku,joka nyt nyt on yli 1,4 miljardia, pysyy jatkuvasti kovassa vauhdissa. Kiina on jo ohittanut mm. USA:n lihasta saatavan keskimäärän. Tiedot ovat National Geographic-julkaisusta no 2, joka vastaaa niiden oikeudesta. Myös kaupungistuminen on ripeää. K...