Siirry pääsisältöön

Vertailua taloudessaan kompuroivaan Jyväskylään





Jyväskylässä on Kotkaa enemmän koulutettua väkeä, mutta myös se kamppailee talousvaikeuksissaan. Vaikka suora vertailu kaupunkien erilaisen rakenteen vuoksi voi osin johtaa harhaan, löytyy vertailukelpoista tilastotietoa kuitenkin riittävästi. Niiden syväpohdiskelu blogin yhdellä sivulla ei ole mahdollinen, mutta niihin voidaan uudessa yhteydessä palata. 

Jyväskylällä on oma yliopisto ja kansainvälinen lentokenttä. Kotkalla on satama yhdessä Haminan kanssa. Edellisen väkiluku on 132 000, Kotkan vastaava 55 000. Ero on melkoinen. Vertailuissa se otetaan huomioon. Jyväskylässä suuri kuntaliitos (2009) pakotti perusinvestointeihin. Täällä liitoskaavailuissa sama on laskettava ennalta mukaan.  

Kunnallisvero Jyväskylässä 2011 oli19,00 - täällä 19,50. Molemmat kaupungit ovat veronnoston edessä. Vertailukaupungissa 1 %:n kertymä on Kotkaan nähden ylivoimainen jo väestön terveestä kasvusta johtuen. Kotka pitää väestön kasvua tilastosyistä yllä tehostetulla maahanmuutolla, mikä ei tuota sen osalta verotuloja lähivuosina mainittavasti. 

1 %:n kuntaveron nostolla Jyväskylän kaupunki pääsee nollatulokseen. Täällä tarvittaisiin vasta talousarvion tasapainotukseen peräti 2 %-yksikköä. Huomattakoon, että Kotkassa 2011 Haminalta satamaosakkeista kirjattiin saataviin 11 milj.euroa. Tulosperusteisessa kirjanpidossa ennakoitu tulos jouduttiiin kuitenkin syömään, mutta tämä lain hyväksymä kirjaus peitti vuoden 2011 jättimäisen rökäletappion.  

Konsernitasolla Jyväskylän velkaa 7 228 e/asukas hirvitellään mediassa, Kotkassa ei vieras pääoma 12 016 e. enää herätä oikeastaan mitään. Tyydytään lauhkeasti siihen, että näillä on mentävä. Jyväskylässä kansa vaatii tiukkaa kulukuuria. Kotkassa kaikissa pyörissä liinat ovat jo kiinni. Lisää velkaantuminen näin ollen vain jatkuu. Pian Kotkan talousmyllerrystä ei kykene selvittämään muu kuin Lex Karkkila. 

Ehkä mielenkiintoisin yksityiskohta vertailussa on, että suuri kuntaliitos aiheuttaakin säästöjen sijasta tarpeita uusiin, kalliisiin perusinvestointeihin, kuten kouluihin, päiväkoteihin, hoitolaitoksiin yms. Tähänkö kuntaliitokset kaikkialla johtavat, kun väestöä muuttaa kuntakeskuksiin? Kuntaliitoksen aikaan 2009 toimi Jyväskylässä kaupunginvaltuuston puheenjohtajana nykyinen kuntaministeri Henna Virkkunen.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Carean nykytilanne on muuttumassa hallitsemattomaksi

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean