Siirry pääsisältöön

Vertailua taloudessaan kompuroivaan Jyväskylään





Jyväskylässä on Kotkaa enemmän koulutettua väkeä, mutta myös se kamppailee talousvaikeuksissaan. Vaikka suora vertailu kaupunkien erilaisen rakenteen vuoksi voi osin johtaa harhaan, löytyy vertailukelpoista tilastotietoa kuitenkin riittävästi. Niiden syväpohdiskelu blogin yhdellä sivulla ei ole mahdollinen, mutta niihin voidaan uudessa yhteydessä palata. 

Jyväskylällä on oma yliopisto ja kansainvälinen lentokenttä. Kotkalla on satama yhdessä Haminan kanssa. Edellisen väkiluku on 132 000, Kotkan vastaava 55 000. Ero on melkoinen. Vertailuissa se otetaan huomioon. Jyväskylässä suuri kuntaliitos (2009) pakotti perusinvestointeihin. Täällä liitoskaavailuissa sama on laskettava ennalta mukaan.  

Kunnallisvero Jyväskylässä 2011 oli19,00 - täällä 19,50. Molemmat kaupungit ovat veronnoston edessä. Vertailukaupungissa 1 %:n kertymä on Kotkaan nähden ylivoimainen jo väestön terveestä kasvusta johtuen. Kotka pitää väestön kasvua tilastosyistä yllä tehostetulla maahanmuutolla, mikä ei tuota sen osalta verotuloja lähivuosina mainittavasti. 

1 %:n kuntaveron nostolla Jyväskylän kaupunki pääsee nollatulokseen. Täällä tarvittaisiin vasta talousarvion tasapainotukseen peräti 2 %-yksikköä. Huomattakoon, että Kotkassa 2011 Haminalta satamaosakkeista kirjattiin saataviin 11 milj.euroa. Tulosperusteisessa kirjanpidossa ennakoitu tulos jouduttiiin kuitenkin syömään, mutta tämä lain hyväksymä kirjaus peitti vuoden 2011 jättimäisen rökäletappion.  

Konsernitasolla Jyväskylän velkaa 7 228 e/asukas hirvitellään mediassa, Kotkassa ei vieras pääoma 12 016 e. enää herätä oikeastaan mitään. Tyydytään lauhkeasti siihen, että näillä on mentävä. Jyväskylässä kansa vaatii tiukkaa kulukuuria. Kotkassa kaikissa pyörissä liinat ovat jo kiinni. Lisää velkaantuminen näin ollen vain jatkuu. Pian Kotkan talousmyllerrystä ei kykene selvittämään muu kuin Lex Karkkila. 

Ehkä mielenkiintoisin yksityiskohta vertailussa on, että suuri kuntaliitos aiheuttaakin säästöjen sijasta tarpeita uusiin, kalliisiin perusinvestointeihin, kuten kouluihin, päiväkoteihin, hoitolaitoksiin yms. Tähänkö kuntaliitokset kaikkialla johtavat, kun väestöä muuttaa kuntakeskuksiin? Kuntaliitoksen aikaan 2009 toimi Jyväskylässä kaupunginvaltuuston puheenjohtajana nykyinen kuntaministeri Henna Virkkunen.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Keskon pääjohtaja povaa vaikeita aikoja

Keskon pääjohtaja sopeutti suomalaisia ajatukseen, että perinteinen kauppa tulee lähivuosina vähentämääm koko maassa toimipaikoistaan kymmeniä tuhansia työntekijöitä. Jos määrä todellisuudessa on tätä suuruusluokkaa, tuleeko ilmiö, jos se osoittautuu todeksi, muuttamaan yhteiskuntaa ja jos muuttaa, niin miten. Mistä tällainen tilanne voisi syntyä? Ensimmäiseksi syyksi osoitetaan verkkomarkkinoita, mikä merkitsee, että siirrymme oikein joukolla muun muassa ostamaan kaikkea mahdollista sähköisen verkon kautta. Silloin tarpeemme pitää myyntihenkilökuntaa vähenee. Verkkokauppa olisi suuren vallakumouksen ensimmäinen aiheuttaja. Kauppa kokee elintason alentuessa  muutakin vähentymistä. Jos kehitys tähän suuntaan menisi, mitä se saisi aikaan? Ensi alkuun se lisäisi tietenkin, kuten väitetään myyntiväen työttömyyttä. Osa tämänhetkisistä saisi vastaisuudessa mahdollisesti toimeentulonsa verkkokaupan markkinoijina, pakkaajina tai muussa toiminnassa verkkokaupan sisällä. Pieni osa t...

Pietari, Pietari, Venäjä!

Venäjä on kauan ollut kulttuurivaltio. Pietari oli jo 1900-luvun alussa loistokas kansainvälinen metropoli. Komeus vain oli, niin kuin on tänäänkin, keskittynyt suurkaupunkeihin Moskovaan, Pietariin ja muutamiin väestökeskuksiin. Maaseudulla näkymä ja tien kunto olivat sitten jotain muuta. Automatkailijat sen tietävät, eiväkä olosuhteet ole pian muuttumassa. Kotkassa kaupunkisuunnittelu on vuosikymmeniä keskittynyt turismin odotukseen, ja aina pettynyt. Omasta tarjonnan vajeesta on pyritty pyristelemään irti jollain yksityisellä, pompöösillä rakennuksella, kuten Merikeskus Vellamolla, jonka vetovoimaa ei ole osattu, varoituksista huolimatta, alkuunkaan arvioida. Kaupunkipoliittisen vallan ja Venäjän rakkauden sulautumana onkin sitten liu'uttu todellisuudesta epätodellisuuteen. Merikeskus Vellamon viimeiset kävijämäärät ovat jämähtäneet noin 100 000 henkilöön. Jos valtion ja kaupungin tappioksi yhteisen museon pidosta katsotaan vaikka 1 000 000 euroa, kävijämäärän tulisi ol...

Yhteismoka

Liian harvat, niin demareissa kuin oikeistossakin, tajuavat sen menetyksen suuruutta, jonka kansamme on muutamassa vuodessa kärsinyt: Jo 41 valtavaa paperikonetta on jouduttu kysynnän puutteen takia pysäyttämään.  Lisäksi ei Nokia enää valmista matkapuhelimia, jotka aikanaan toivat melkoisen veromäärän valtion kassaan. Menetys on siis suunnaton. Sitä ei millään Antti Rinteen taikasanalla takaisin saa, ei sitten missään muodossa. Maailma muuttuu, sitä ei estä mikään. Uusi maailma vaatii uudet tuotteet ja uuden järjestyksen. Mikään koulutusraha ei kykene äkkiä luomaan ihan uutta. Velkakello tikittää ja samanaikaisesti SAK.n propaganda jauhaa ja pauhaa. Järkevä osa kansasta alkaa jo tuskastua lakkouhkailuihin, joista ensimmäistä, odotellaan  metsäkonealalla 11,01.2016. Kysymyksessä olisi siis varsinaisen lakkoaallon esivaihe. Muistutus siitä voimasta ja vallasta, jota ei tässä tilanteessa kannata käyttää. Mutta taistelumuskelit ovat molemmilla puolilla olleet tarpeeksi jo näy...