Siirry pääsisältöön

Talousjohtomme repeytyy

Jos Carealle vyörytetty noin 10 miljoonaa laskutuskieltoon joutunut, Kotkalle kuuluva meno, sijoitetaan kirjanpitolain mukaan, kaupunkimme on kriisikunta siinä missä muutkin kurjat kunnat. Siinä vaikeassa tilanteessa talousjohtaja Jaana Kuuvan siirtyminen Suonenjoelle saa  kaiken lisäksi aikaan hetkellisen hengityskatkon. Täytyy Valtiokonttorin kanssa sopia nopeasti kuka tilanteissa alkaa määrätä. Laskenta-apulaisilla (Kotkassa controller) ei ole sellaista arvovaltaa, joka kelpaisi isoissa talousratkaisuissa. 

Seurantakokous 13.6.13 saa aina vain vaikeampia ongelmia ratkaistakseen. Kun tieto talousjohtajan lähdöstä kaikkine syineen tosittuu, valtuusto saa unohtaa pikkuriitansa, vaikkapa koulu- ja tuulimyllytaistelunsa. On pakko tehdä suurempia ratkaisuja. Talousjohdon keskeistä asemaa ei kukaan voi väheksyä. Se olisi pitänyt olla selvää jo vuosikymmeniä sitten. Talousjohtaja Jaana Kuuvassa näki moni kotkalainen kaupunginjohtaja-ainesta.

Kaupungilla oli kyllä virkamiehissään tulevasta talouden tilanteesta tietoisia asiantuntijoita, mutta Vellamon rakentamisen  harhavisiot maistuivat kaupungin johdolle vielä 2005 paremmalta kuin kireä realiteetti. Verratkaapa vuotta 2005 ja tämän vuoden 2013 loppua, miten velkatilanne kehittyy. Operatiivinen johto määrää suunnan ja talousjohto joutuu kikkakonstein liukastelemaan vaikealla polulla. Vuokrausluotot (leasing) on siinä vain yhtenä tekijänä. Kiinteistöjen takaisinvuokrauksessa on maksajilleen vielä paljon selvitettävää.

Valtiovalta ei voi jättää kriisikuntiaan heitteille. Siinä ei paljoa auta, jos kerrotaan, että menihän autokaupunki Detroitkin velkarikkaassa USA:ssa konkursiin. Kaakkois-Suomen sote-kysymyksiin on valtiovallan pakko tuimin ilmein puuttua. Kaiken todennäköisyyden mukaan saamme tämän kesän aikana kokea vielä lisäyllätyksiä. Koska talousjohdon repeytyminen aiheuttaa henkilömuutoksia ja tehtävien siirtoja, kaupunginhallituksen kannattaisi selvittää harkinnassa olleet suunnitelmat yhtäaikaa ja pyyhkiä pöytä puhtaaksi.












Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Carean nykytilanne on muuttumassa hallitsemattomaksi

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean