Siirry pääsisältöön

Nollat nipussa

Kaupungin virallinen edustaja väitti puheenvuorossaan Kotkan Seniorit ry:n kokouksessa, suurten purjelaivojen vierailun tuovan kantakaupunkiin niin järjettömän katsojamäärän, että panee kiukusta punastumaan. Ihan 300 000 vierailijaa, valtaosa Pietarista.  Hullunrohkea lukumäärä vastaa koko Kaakkois-Suomen väestöä ihan Ruokolahden leijonapitäjää myöten. Leikitäänpä ajatuksella, että näin suuri ihmismäärä todella saapuisi.

Jättimäiselle vierailijamäärälle pitäisi matkailujohdon tehdä ennakoiva huoltosuunnitelma. Ensimmäiseksi silloin kannattaisi kääntyä Puolustusvoimain puoleen. Vain sieltä löytyy kykyä huoltaa suuria ihmismasoja. Koska ihmisillä tuppaa olemaan kaikenlaisia inhimillisiä tarpeita, huoltoon varautuminen olisi osa ennakkosuunnittelua. Ruokailu- ja hygieniatilat tulevat mieleen ensimmäisinä: kenttäkeittiöitä ja kuivavessoja pitäisi tilata heti, koska saaminen viimetingassa ei onnistu muiden kesätapahtumien takia.

Ylimääräisiä potilaskäyntejä Kymenlaakson Keskussairaalaan tulisi satoja, ellei tuhansia. Erikoisen täsmällisesti tulee pöytäkirjoista löytyä kuka henkilökohtaisesti takaa vierailukulujen riittävyyden. Asuntomessut aikanaan tilastoi, että vieraat suurtapahtumiin tulevat yleensä omilla autoilla. Autokuntaan kuuluu keskimääräin 2,3 - 2,5 henkeä. Tästä seuraa, että jos ne 300 000 vierasta tulisivat 4 - 5 päivän aikana, Kotkansarelle pitäisi, nykyisten 5 000 lisäksi vielä lisää raivata 25 000 uutta parkkiruutua!

Yksinkertaisin ratkaisu tälle numerosopalle tietenkin on, että odotuksista pyyhkäistään turhat nollat pois. Tyly todellisuus tulee sen kuitenkin tekemään. Ihmettelemään vain jää, kuka vastuullinen kaupungin organisaatiossa näin suurta järjettömyyttä käskee pitämään yllä. Kuka tällaista tragikomiikkaa visioi Kotkassa vetäen median siihen mukaan? Millaisissa tunnelmissa hän elää? Onko hän se tuntematon aprillimies?

Kesäiseen tapaan - uusintana, tämäkin kappale on editoitu ja lyhennelty teoksestani SIRKUS vuodelta 2006. Ensimmäinen kirjani: MINUN KOTKANI - ERILAINEN, ilmestyi vuonna 2001.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tehtävä

Iso on tehtävä, se vain pitää saada valmiiksi: kaupunkistrategia. Maailma muuttuu eri kohdista nykyisin niin arvaamattomilla tavoilla. Lopulta se on kuin lottoamista. Joku onnistuu, joku ei. Onnistujalle nousevat portaat ja sen mukana palkat kuin itsestään. Comeron Sawyer ei onnistunut, eikä edellinen kaupunginjohtaja. Jos nyt menisi paremmin, kun kysytään peräti kansalta. Epäilen. Koska kansa äänestää lähes aina sitä, joka eniten antaa. Vaikka velaksi. Kaupunkistrategia ei synny itsestään, mutta sen on valmistuttuva. Ei auta, että kokoomuspuolueen kokouksessa, nyt väliaikaisesti, puheenjohtajan ja hänen haastajansa välit ovat oikeaan suuntaan kääntymässä. Taistelu taukoaa vain hetkeksi. Suhteet pääkaupunkilaisen ja nykyisen puoluejohdon välillä vaativat ainakin vielä yhden yhteenoton. On se loukkaantuminen edellisen kokouksen päättäneistä vaaleista niin syvällä. Ounastelen - vastakosto tulee. Kokoomuspuolueessa siis ainakin sauhuaa. Juha Sipilä selvitti kyllä, mitkä keskustan vaat...

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan? Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se str...

Leasing

Nykykieleen juurtunut leasing-sana on ilmeisesti peräisin sota-ajalta. Silloin nimittäin lainaaminen oli suurta ja talousarviot tuppasivat unohtumaan. Pääasiassa sitä käytettiin sotilastarvikkeiden siirtelyssä maasta toiseen. Paljon käytettyä sanaa on yritetty suomentaa vuokrausluotoksi, mutta se ei oikein ole kipinöinyt. Eräs epävirallinen selitys on, että sitä ei ole tarpeellistakaan niin syvällisesti ymmärtää. Vuokrausluotto sanoo kuitenkin mitä selvimmin, että kyse on luotosta - siis velasta. Vuokrausluottoa käytetään usein auton hankinnan yhteydessä, kenenkään kuvittelematta että omistaa vuokrauksen kohteen. Velkaa kyllä syntyy. Rakentamisessa tapaa tällaisen sopimuksen. Telineet ja suhteellisen pienet tuotteet ovat joskus kannattavampia vuokrata nopeaan käyttöön, kuin omistaa pitkäaikaisesti. Vuokrausluotto - tosin leasing-nimisenä - on vanhentuneesta lakitekstistä johtuen kuntien talouden nykykäytössä. Leasing onkin kuntatalouksissa saanut varsin keskeisen käytön. Laki ei ni...