Siirry pääsisältöön

Nollat nipussa

Kaupungin virallinen edustaja väitti puheenvuorossaan Kotkan Seniorit ry:n kokouksessa, suurten purjelaivojen vierailun tuovan kantakaupunkiin niin järjettömän katsojamäärän, että panee kiukusta punastumaan. Ihan 300 000 vierailijaa, valtaosa Pietarista.  Hullunrohkea lukumäärä vastaa koko Kaakkois-Suomen väestöä ihan Ruokolahden leijonapitäjää myöten. Leikitäänpä ajatuksella, että näin suuri ihmismäärä todella saapuisi.

Jättimäiselle vierailijamäärälle pitäisi matkailujohdon tehdä ennakoiva huoltosuunnitelma. Ensimmäiseksi silloin kannattaisi kääntyä Puolustusvoimain puoleen. Vain sieltä löytyy kykyä huoltaa suuria ihmismasoja. Koska ihmisillä tuppaa olemaan kaikenlaisia inhimillisiä tarpeita, huoltoon varautuminen olisi osa ennakkosuunnittelua. Ruokailu- ja hygieniatilat tulevat mieleen ensimmäisinä: kenttäkeittiöitä ja kuivavessoja pitäisi tilata heti, koska saaminen viimetingassa ei onnistu muiden kesätapahtumien takia.

Ylimääräisiä potilaskäyntejä Kymenlaakson Keskussairaalaan tulisi satoja, ellei tuhansia. Erikoisen täsmällisesti tulee pöytäkirjoista löytyä kuka henkilökohtaisesti takaa vierailukulujen riittävyyden. Asuntomessut aikanaan tilastoi, että vieraat suurtapahtumiin tulevat yleensä omilla autoilla. Autokuntaan kuuluu keskimääräin 2,3 - 2,5 henkeä. Tästä seuraa, että jos ne 300 000 vierasta tulisivat 4 - 5 päivän aikana, Kotkansarelle pitäisi, nykyisten 5 000 lisäksi vielä lisää raivata 25 000 uutta parkkiruutua!

Yksinkertaisin ratkaisu tälle numerosopalle tietenkin on, että odotuksista pyyhkäistään turhat nollat pois. Tyly todellisuus tulee sen kuitenkin tekemään. Ihmettelemään vain jää, kuka vastuullinen kaupungin organisaatiossa näin suurta järjettömyyttä käskee pitämään yllä. Kuka tällaista tragikomiikkaa visioi Kotkassa vetäen median siihen mukaan? Millaisissa tunnelmissa hän elää? Onko hän se tuntematon aprillimies?

Kesäiseen tapaan - uusintana, tämäkin kappale on editoitu ja lyhennelty teoksestani SIRKUS vuodelta 2006. Ensimmäinen kirjani: MINUN KOTKANI - ERILAINEN, ilmestyi vuonna 2001.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Carean nykytilanne on muuttumassa hallitsemattomaksi

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean