Siirry pääsisältöön

Heittäkää pyyhe kehään

Sanomalehden linja pääkirjoitusta ja kolumneja myöten alkaa kirkastua. Meidän ei kannata erilaisilla kikkailuilla enää hämätä veronmaksajaa? Heitetään reilusti pyyhe kehään niin kuin urheilussa. Otetaan vastaan karkkilat. Ei kaupunkimme taloutta millään kimppayhtiöillä enää saada kuntoon. Siellä nimittäin  kiusaavat vanhat ongelmat. Uusi yhtiö kyllä voi saada uutta lainaa, mutta köyhimpienkin kuntien on omat velkansa maksettava.

"Kaikkihan on maksettava eikös juu, minkä tässä maailmassa velkaantuu". Niin sanottiin iskelmässä silloin vanhaan aikaan. Maksettava on nytkin. Vaikka aika on paljon muuttunut, tämä totuus makaa paikallaan. Sen karvauden ovat kokeneet muun muassa kaikki pikavippiläiset. Niin käy Kotkankin. Sadan vuoden aikana kaupungille hankittu omaisuus ei tahdo mennä kaupaksi, Kotkan Energia Oy:n osakkeita lukuunottamatta.

Ne myymällä kunnan kitulias kamppailu kyllä pitkittyy, mutta Huittinen ja Damokleen miekka vilahtelevat jatkuvasti palstoilla. Johto suoltaa valtuustolle ja lautakunnille paperi- ja tietotulvaa, jolla heille ei ole käytännön merkitystä ja jota merkittävä osa  päätöksentekijöistä ei edes ymmärrä. Ymmärtämättömyydellä heidät kyllä saadaan pysymään nöyrinä, kun eivät tiedä, mitä päättävät. Suodattakaa tarpeettomuudet pois ja lähestykää totuutta selvin sanoin.

Entäpä jos puisto-osasto olisi saanut vaikkapa 1 miljoonan lisää jokaiseen talousarvioon esimerkiksi 20 vuoden aikana? Millaisen Kotkan näkisimme tänään? Tapahtumassa, jossa kaupunkimme sai vastaanottaa asiaan kuuluvan plakaatin, kaupunginjohtaja paljasti: "Olemme sijoittaneet reilusti 100 miljoonaa Elävään Kaupunkikeskustaan". Rahaa on siis palanut. Olisiko sillä summalla voinut luoda erinäköinen ja erilainen Kotka? Muitakin vaihtohtoja riittää.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Keskon pääjohtaja povaa vaikeita aikoja

Keskon pääjohtaja sopeutti suomalaisia ajatukseen, että perinteinen kauppa tulee lähivuosina vähentämääm koko maassa toimipaikoistaan kymmeniä tuhansia työntekijöitä. Jos määrä todellisuudessa on tätä suuruusluokkaa, tuleeko ilmiö, jos se osoittautuu todeksi, muuttamaan yhteiskuntaa ja jos muuttaa, niin miten. Mistä tällainen tilanne voisi syntyä? Ensimmäiseksi syyksi osoitetaan verkkomarkkinoita, mikä merkitsee, että siirrymme oikein joukolla muun muassa ostamaan kaikkea mahdollista sähköisen verkon kautta. Silloin tarpeemme pitää myyntihenkilökuntaa vähenee. Verkkokauppa olisi suuren vallakumouksen ensimmäinen aiheuttaja. Kauppa kokee elintason alentuessa  muutakin vähentymistä. Jos kehitys tähän suuntaan menisi, mitä se saisi aikaan? Ensi alkuun se lisäisi tietenkin, kuten väitetään myyntiväen työttömyyttä. Osa tämänhetkisistä saisi vastaisuudessa mahdollisesti toimeentulonsa verkkokaupan markkinoijina, pakkaajina tai muussa toiminnassa verkkokaupan sisällä. Pieni osa t...

Tehtävä

Iso on tehtävä, se vain pitää saada valmiiksi: kaupunkistrategia. Maailma muuttuu eri kohdista nykyisin niin arvaamattomilla tavoilla. Lopulta se on kuin lottoamista. Joku onnistuu, joku ei. Onnistujalle nousevat portaat ja sen mukana palkat kuin itsestään. Comeron Sawyer ei onnistunut, eikä edellinen kaupunginjohtaja. Jos nyt menisi paremmin, kun kysytään peräti kansalta. Epäilen. Koska kansa äänestää lähes aina sitä, joka eniten antaa. Vaikka velaksi. Kaupunkistrategia ei synny itsestään, mutta sen on valmistuttuva. Ei auta, että kokoomuspuolueen kokouksessa, nyt väliaikaisesti, puheenjohtajan ja hänen haastajansa välit ovat oikeaan suuntaan kääntymässä. Taistelu taukoaa vain hetkeksi. Suhteet pääkaupunkilaisen ja nykyisen puoluejohdon välillä vaativat ainakin vielä yhden yhteenoton. On se loukkaantuminen edellisen kokouksen päättäneistä vaaleista niin syvällä. Ounastelen - vastakosto tulee. Kokoomuspuolueessa siis ainakin sauhuaa. Juha Sipilä selvitti kyllä, mitkä keskustan vaat...

Pietari, Pietari, Venäjä!

Venäjä on kauan ollut kulttuurivaltio. Pietari oli jo 1900-luvun alussa loistokas kansainvälinen metropoli. Komeus vain oli, niin kuin on tänäänkin, keskittynyt suurkaupunkeihin Moskovaan, Pietariin ja muutamiin väestökeskuksiin. Maaseudulla näkymä ja tien kunto olivat sitten jotain muuta. Automatkailijat sen tietävät, eiväkä olosuhteet ole pian muuttumassa. Kotkassa kaupunkisuunnittelu on vuosikymmeniä keskittynyt turismin odotukseen, ja aina pettynyt. Omasta tarjonnan vajeesta on pyritty pyristelemään irti jollain yksityisellä, pompöösillä rakennuksella, kuten Merikeskus Vellamolla, jonka vetovoimaa ei ole osattu, varoituksista huolimatta, alkuunkaan arvioida. Kaupunkipoliittisen vallan ja Venäjän rakkauden sulautumana onkin sitten liu'uttu todellisuudesta epätodellisuuteen. Merikeskus Vellamon viimeiset kävijämäärät ovat jämähtäneet noin 100 000 henkilöön. Jos valtion ja kaupungin tappioksi yhteisen museon pidosta katsotaan vaikka 1 000 000 euroa, kävijämäärän tulisi ol...