Siirry pääsisältöön

City-kansalaisia?

Valtaosa ihmisistä vastustaa muutoksia. Muutos koetaan epävarmuutena, turvattomuutena, hankalana. Siihen on otettava kantaa ja lopulta jäänee vaihtoehdoksi vain muutokseen sopeutuminen. Kasvojen väri ratkaisee, jotain on lopulta pakko sietää. Yhdyskuntien kehitys kulkee ihmisten haluista ja odotuksista täysin piittaamatta. Niin käy varmaan kaupungin johdossakin. Olemmehan juuri valitsemassa kaikille kotkalaisille eli koko tälle  kansalaisten joukolle hyvää johtajaa.

Yhdyskunta ja lopulta kaupunki heijastelevat kansalaistensa toiveita. Toiveet ja sen tukena kansalaisdemokratia ovat sellaisia ohjenuoria, joiden karttalehdellä nyt valittavan johdon on pakko edetä.Tekstaripalstoista mielipiteisiin ja kolumneihin saakka kaupunkimme asukkaat kaipaavat nyt muutosta. Haluamme elää cityssä, sen mukaisesti olemme valmiit sopeutumaan. Se taas vaatii rahaa. Saadaanko sitä, tarpeeksi? Keneltä?

Valittavat ehdokkaat ovat lupauksensa antaneet ja niistä pidämme kiinni. Minkään puolueen jäsenkirja ei enää saa olla ensisijainen vaikuttaja. Sitä hyvää on tarpeeksi jo nähty. Johtajan täytyy esiintyä, niin kuin keskisuuren teollisuus-ja satamakaupungin pääkapteeni esiintyy. Jos me haluamme sopeutua osaltamme city-kansalaisiksi, emme silloin rupea minkään tyhjiön vartijoiksi. Siksi etsimme tarpeeksi leveitä hartioita, sovintoa ja sitten - periksi antamattomuutta.

Odotusta ja jopa epävarmoja lupauksia on pakko kärsiä. Mikään tässä kiivastempoisessa maailmassa ei järjesty aina oikein ja sormia napsauttamalla. Kaikki erehtyvät, paitsi eräs ylivilkas, vanheneva poliitikko! Me siis seisomme varpaillamme valmiina odottamaan tuloksia. Mutta kun niitä kohti pyritään ja niiden pitää olla nähtävissä jo suunnittelussa. Suomen Pankin pääjohtaja antaa kultaisen esimerkin: polku marssille varmistetaan, mutta vain tietyin edellytyksin. Kulkekaa sitä - kyllä se siitä!
 .










Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla.

Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena.

Naisten rangaistusleiri Karhula…

Uutinen

Viides kierros ei tuonut ratkaisua sekavana jatkuvaan vyyhteen. Englannissa kyllä vakuutettiin, että neuvottelut olivat askel hyvään suuntaan. Pääministeri Teresa May näytti kuitenkin joutuneen sitä- vastoin aikamoiseen sekasotkuun. Se oli ainakin SK:n no 41:ssa tulkittu mielipide. Hänen asemansa oli konsrvatiivipuolueen johdossa alkanut todella horjua. Yritykset kohentaa puolueen mainetta olivat varsin kolhiintuneet.

Kaikkinainen tyytymättömyys brexitiä kohtaan kohosi huippuunsa. Siellä osa saman aatteen edustajista alkoi avoimen kapinan pääministeriä vastaan. Sama kokous oli Teresa Mayn kannalta täysi pannukakku. Linjapuhe epäonnistui ja se keskeytettiin tahattomin yskänkohtauksin. Hänelle ojennettiin jopa lomake, jolla tarjoudutaan eristäytymään koko brexit-tavoitteesta. Ja kapinaliike sen kuin vain lisääntyi. Jo 30 kansanedustajaa alkoi epäillä.

Konservatiivien äänisaalis kutistui ennenaikaisissa vaaleissa 13 paikan verran. Vastaavasti labour-puolue sai ääniosuudekseen noin 40 pro…

Molemminpuolista uhoa

Presidentti Putin pani maailman hätkähtämään Krimi-operatiollaan. Alkoiko uusi kylmä sota Euroopassa? Varmaa on, ettei kukaan sellaista toivo juuri kun Eurooppa on toipumassa viimeisestä taantumakaudestaan. Putin on saanut hyväksyviä hurraahuutoja omiltaan, mutta pääseekö tilanne vielä eskaloitumaan?  Sisältääkö lännen hyssyttely sittenkin toimia, joita Venäjän olisi odotustensa vastaisesti pakko kuunnella? Ottiko presidentti Putin huomioon, ettei vastustaja kaikkea huutamalla sano? Kyllä, sen Moskova tajusi varmasti. Kremlillä on hyvät tulkit.
Kansalaiset ovat panneet merkille USA:n presidentti Obaman puheenvuoron. Pinnallisesti se vaikutti hyttysten läpsyttelyltä. Tosiasiassa kannatti kiinnittää huomio hänen sanomansa sisimpään ytimeen. Sen mukaan - Yhdysvallat ja Eurooppa yhdessä - eivät tule antamaan noin vain anteeksi tämänkaltaisia Krimi-operaatioita. Vastavetona Amerikka alkaa aivan varmasti varautua muun muassa oman liuskekaasunsa nopeutettuihin toimituksiin Eurooppaan. Tätä …