Siirry pääsisältöön

Kustannukset

Kansainvälisen LIDL:n kannattavuus heikkeni 2016 neljättä vuotta peräkkäin. Se voi johtua monesta eri syystä, mutta kertonee kuitenkin, että hintakilpailu vaikuttaa myös laajalti Eurooppaan  levinneeseen tavaraketjuun. Kotkalaiset ovat saamassa toisen saman nimisen marketin alueelleen ja ihan Prisman viereen. On jännittävää katsoa, miten myynti jakautuu tulevaisuudessa näitten isojen kesken. Työvoiman lisäkoulutus ja työpaikan siirtyminen nimestä toiseen ainakin ovat tarpeellisia.

LIDL avaa uuden, sata miljoonaa maksavan logistiikkakeskuksen Järvenpäähän. Ennestään sillä  on modernit tavarakeskukset jo Janakkalassa ja Laukaassa. Yhtiön kasvutavotteista kuitenkin kertonee modernein, uusin ja suurin logistiikkakeskus. Sieltä tavara tulee rahtautumaan nopeasti muutamaan kymmeneen Etelä-Suomen jakelupaikkaan. Investoinnin suuruus, yhdessä uusien myymälöiden kanssa, tarkoittanee tulevaisuuden suunnitelmia ja tehokkuuden parantumista LIDL:n taseissa.

Suuren tavaraketjun kannattavuus kytkeytyy koko Kotkan alueen järjestelyihin. Myynnin kannattavuus on aina yhteydessä sekä tavaramääriin että -laatuun. LIDL on tuonut markkinoille uutuutena vaatemuodin. Mallisto on jo muotinäytöksen ensiesittelyssä. Nimen vaatteille on antanut Heidi Klum, Suomessakin jonkun kansanosan hyvin tuntema suunnittelija. Mainostoimistona on toiminut Folk, jonka idea Elä kuin viimeistä kesäpäivää... sopi hyvin kuluneen kesän säihin.

Suomen satavuotisen taipaleen kunniaksi LIDL tulee etsimään uusia elintarviketeollisuuden vientihittejä. Tiedetään jo nyt. että yksi voittajista on tämä ulkomainen tavaraketju. Se tullaan julistamaan lokakuussa Finlandia-talossa. Saako LIDL karistettua iskelmällään ulkomaalaisuuttaan, sen tulemme myöhemmin näkemään? Joka tapauksessa tavaraketju jatkaa samassa tarkoituksessa vastavetoaan: vientikauppaan solahtavat aika näppärästi mm. ruis- ja kauraleipä proteiinijuomineen.


 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tehtävä

Iso on tehtävä, se vain pitää saada valmiiksi: kaupunkistrategia. Maailma muuttuu eri kohdista nykyisin niin arvaamattomilla tavoilla. Lopulta se on kuin lottoamista. Joku onnistuu, joku ei. Onnistujalle nousevat portaat ja sen mukana palkat kuin itsestään. Comeron Sawyer ei onnistunut, eikä edellinen kaupunginjohtaja. Jos nyt menisi paremmin, kun kysytään peräti kansalta. Epäilen. Koska kansa äänestää lähes aina sitä, joka eniten antaa. Vaikka velaksi. Kaupunkistrategia ei synny itsestään, mutta sen on valmistuttuva. Ei auta, että kokoomuspuolueen kokouksessa, nyt väliaikaisesti, puheenjohtajan ja hänen haastajansa välit ovat oikeaan suuntaan kääntymässä. Taistelu taukoaa vain hetkeksi. Suhteet pääkaupunkilaisen ja nykyisen puoluejohdon välillä vaativat ainakin vielä yhden yhteenoton. On se loukkaantuminen edellisen kokouksen päättäneistä vaaleista niin syvällä. Ounastelen - vastakosto tulee. Kokoomuspuolueessa siis ainakin sauhuaa. Juha Sipilä selvitti kyllä, mitkä keskustan vaat...

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan? Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se str...

Leasing

Nykykieleen juurtunut leasing-sana on ilmeisesti peräisin sota-ajalta. Silloin nimittäin lainaaminen oli suurta ja talousarviot tuppasivat unohtumaan. Pääasiassa sitä käytettiin sotilastarvikkeiden siirtelyssä maasta toiseen. Paljon käytettyä sanaa on yritetty suomentaa vuokrausluotoksi, mutta se ei oikein ole kipinöinyt. Eräs epävirallinen selitys on, että sitä ei ole tarpeellistakaan niin syvällisesti ymmärtää. Vuokrausluotto sanoo kuitenkin mitä selvimmin, että kyse on luotosta - siis velasta. Vuokrausluottoa käytetään usein auton hankinnan yhteydessä, kenenkään kuvittelematta että omistaa vuokrauksen kohteen. Velkaa kyllä syntyy. Rakentamisessa tapaa tällaisen sopimuksen. Telineet ja suhteellisen pienet tuotteet ovat joskus kannattavampia vuokrata nopeaan käyttöön, kuin omistaa pitkäaikaisesti. Vuokrausluotto - tosin leasing-nimisenä - on vanhentuneesta lakitekstistä johtuen kuntien talouden nykykäytössä. Leasing onkin kuntatalouksissa saanut varsin keskeisen käytön. Laki ei ni...