Siirry pääsisältöön

Kustannukset

Kansainvälisen LIDL:n kannattavuus heikkeni 2016 neljättä vuotta peräkkäin. Se voi johtua monesta eri syystä, mutta kertonee kuitenkin, että hintakilpailu vaikuttaa myös laajalti Eurooppaan  levinneeseen tavaraketjuun. Kotkalaiset ovat saamassa toisen saman nimisen marketin alueelleen ja ihan Prisman viereen. On jännittävää katsoa, miten myynti jakautuu tulevaisuudessa näitten isojen kesken. Työvoiman lisäkoulutus ja työpaikan siirtyminen nimestä toiseen ainakin ovat tarpeellisia.

LIDL avaa uuden, sata miljoonaa maksavan logistiikkakeskuksen Järvenpäähän. Ennestään sillä  on modernit tavarakeskukset jo Janakkalassa ja Laukaassa. Yhtiön kasvutavotteista kuitenkin kertonee modernein, uusin ja suurin logistiikkakeskus. Sieltä tavara tulee rahtautumaan nopeasti muutamaan kymmeneen Etelä-Suomen jakelupaikkaan. Investoinnin suuruus, yhdessä uusien myymälöiden kanssa, tarkoittanee tulevaisuuden suunnitelmia ja tehokkuuden parantumista LIDL:n taseissa.

Suuren tavaraketjun kannattavuus kytkeytyy koko Kotkan alueen järjestelyihin. Myynnin kannattavuus on aina yhteydessä sekä tavaramääriin että -laatuun. LIDL on tuonut markkinoille uutuutena vaatemuodin. Mallisto on jo muotinäytöksen ensiesittelyssä. Nimen vaatteille on antanut Heidi Klum, Suomessakin jonkun kansanosan hyvin tuntema suunnittelija. Mainostoimistona on toiminut Folk, jonka idea Elä kuin viimeistä kesäpäivää... sopi hyvin kuluneen kesän säihin.

Suomen satavuotisen taipaleen kunniaksi LIDL tulee etsimään uusia elintarviketeollisuuden vientihittejä. Tiedetään jo nyt. että yksi voittajista on tämä ulkomainen tavaraketju. Se tullaan julistamaan lokakuussa Finlandia-talossa. Saako LIDL karistettua iskelmällään ulkomaalaisuuttaan, sen tulemme myöhemmin näkemään? Joka tapauksessa tavaraketju jatkaa samassa tarkoituksessa vastavetoaan: vientikauppaan solahtavat aika näppärästi mm. ruis- ja kauraleipä proteiinijuomineen.


 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa.

Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana …

Pelisäännöt

Kanavassa no 1/2028 (HJ) pohtii muuttaako some demokratian pelisäännöt. Ajatus sulkee näin presidenttivaalien esi-iltana monet tärkeät aiheet kultaisen sijansa. Taas kerran, kaikkien suhteiden keskiössä, näyttää olevan se mahtivoima, joka kykenee lähes kaikkeen. Valta. Tätä voimaa on tutkittu paljon. Yleisesti on tultu toteamukseen, etää valtaa käyttää se, joka kykenee saamaan asiat edistymään. Sitä on nopeasti muuttuvissa tilanteissa aina sillä, joka kykenee muutoksen suunnan havaitsemaan.

Se sääntö on tietenkin pätevä jo vanhastaan. Miten tätä periaatetta voidaan hyödyntää? Vaikeus alkaa tästä. Muutoksen sunntia on niin monen monta. Oikean valitseminen tuottaa tuskaa. Johtajille koko kenttä avautuu lottona. Agoritmitkään ole täsmällisiä, nekin voivat erehtyä. Ajatukseni suuntautuu silloin ymmärrettävästi juuri valittuun kaupunginjohtajaan. Hänen ensimmäiset linjavetonsa, joko ovat oikeita tai sitten vääriä. Tietäjiä tarvittaisiin, jos niita löytyisi. Pikaiset korjausviennit kyllä ho…

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan?

Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se stra…