Siirry pääsisältöön

Huuto

Norjalaisen taidemaalarin Edvard Munchin ekspressionistinen teos - Huuto - herättää  filosofiseen mietiskelyyn. Maalauksen nykyistä, edelsi toinen nimi - Epätoivo. Nämä kaksi sanaa kuvaavat oikestaan kaikki ne tuskat ja tunteet, jotka taiteilija saattoi tuntea maalatessaan taulun. Tämä puolestaan johtaa huudon erittelyyn, joka saattaa syntyä ihan arkipäivänä. Huuto on aina merkki jonkin asteen epätoivosta, jomman kumman tai molempien.

Huuto merkitsee huutamista kovaäänisesti. Tehokkuus saattaa karata huulien välistä kuin tahtomatta. Syntyy kilpahuudanta, vaikka molemmat kuinka kehuisivat kuuloaan. Siihen alkaa jo sisältyä vihaa. Älä huuda... aiheuttaa yhtä kovalla äänellä - sinä se huudat! Viha alkaa silloin pursuta molemmista,  Olisiko silloin jo korkea aika siirtyä huumorin puolelle. Oven kiinnipaukahdus voidaan vielä estää. Sovitaan mieluummin.

Irrottautuminen elämästä herättää aina tunteita. Tapahtuu se sitten hoivakodissa tai omassa asunnossa.
Kuolema herättää kauhua, jokainen toivoo helppoa lähtöä, saappaat jalassa. Hämmästyttävää, vaikka lopun lähestyminen tiedetään, heräää kilpailu. Iän pituus lasketaan mm. saavutukseksi. Jotain on elämän aikana tehty oikein, se vain on tärkeää. Sen ympärille voidaan itse kutoa vaikka millainen onnistumisen verkko. Joka ihminen haluaa lähteä voittajana. Tai - vaikka parempana kuin toinen.

Edvard Munchin teos herätti siis arkipäivän. Pääasia on, että herätti. Jos taulut synnyttäisivät muutakin kun vain kylmän viileän katseen, kaikki taide palvelisi inhimillisyyttä. On kuin Kotkan merenkulussa. Satama on saanut rahansa, odotellaan siis kasvua. Asukaslukuun toivotaan lisääntymistä, mistä se lieneekin kotoisin. Areenalle toivotamme menestystä heti rakentamisvaiheesta lähtien. Samoin sen vetäjälle. Vaikka on perin vaikea uskoa koko alueen loistokkaaseen tulevaisuuteen.. 





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa. Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana...

Kiina

Tavallisen kadunpolkijan tiedot Kiinasta ovat ihan liian hatarat. Aasialaiset silmät eivät vielä kohdista ajatusta oikeaan paikkaan. Kansoja on suuressa maanosassa monta: kiinalaiset, etelä-korelaiset, japanilaiset, taiwanilaiset ja sitten vielä pohjois-korealaiset. Kaikkien silmänluomet poikeavat Euroopassa totutusta. Jo kauppakumpppanuus kuitenkin edellyttää, että maakohtaisia tilastoja tulisi edes kohtuullisesti tietää. Entä se korkea sivistystaso, jota suomalaisilla väitetään olevan? Kyllä mahtavan, nopeasti kasvavan suurvallan olisi saatava sille kuuluva paikkansa kansakuntien vertailussa. Elämisen taso ei vielä ole keskiarvoisesti Pohjolan luokkaa, eikä EU:n. Maan suuri maaseutu-pinta-ala laskee arvioita laajalti. Kasvava väkiluku,joka nyt nyt on yli 1,4 miljardia, pysyy jatkuvasti kovassa vauhdissa. Kiina on jo ohittanut mm. USA:n lihasta saatavan keskimäärän. Tiedot ovat National Geographic-julkaisusta no 2, joka vastaaa niiden oikeudesta. Myös kaupungistuminen on ripeää. K...

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri ...