Veikko Rantamo

Korkea koulutustaso kuuluu hyvinvointivaltion kärkitunnuksiin. Koululutuksesta jopa käydään sotaa eri yliopistojen ja muiden valmistuslaitosten välillä. Näin oppilaitosten kyky ja rahavarat tuottavat muun muassa tarjontaa, joka saa potentiaalisen oppilasainekseen valintatilanteessa liikettä.   Löytyykö työpaikka valinnassa olevilta saroilta opiskelun päätteeksi? Mitä valinta tulee vaikuttamaan ansiotasooni? Koulutustason korottamisen pitäisi tuottaa erikoisosaamista. Erikoisosaamiselta taas odotetaan parempaa palkkaa. Opiskelupaikan valinnasta siis syntyy samalla elintasovalintoja. Erikoisosaaja ei ole mikään tavallinen kadulla kulkija. Syntyykö silloin vaara, että korkeampi koulutus polarisoi hänet hyväosaiseksi, tavallisiin ihmisiin verrattuna ja eikä tasa-arvo enää kuulukaan hyvinvointivaltion keskeisimpiin ominaisuuksiin? Kaikki poliitikot kehuvat puolustavansa "pientä ihmistä". Mistä löytyvät globaalisessa mailmassa ne kaikkein pienimmät? Maahanmuuttajista, sai...

Matkasta Venäjältä Suomeen, samoin kuin Suomesta Venäjälle, puhutaan ja kirjoitetaan tulevina vuosina nykyistä enemmän. Sitten kun liikenne hightec-pikitiellä alkaa kasvaa. Silloin itsestään piirtyy esiin se luonnonmukainen nauhakaupunki, johon kuuluvat kaikki lopulta hyvin toinen toisilleen kelpaavat tienvarsikunnat. Uusi liikennepotentiaali kerää - kokemuksen mukaan - ihmisiä ja toimintaa. Sinne kokoontuu ja kehittyy itsestään uutta aloitteellisuutta. Nauhakaupungiksi muotoutuu yhtenäinen ja luonnollinen alue Vaalimaalta Kotkaan, ehkä Pyhtäälle saakka. Mitä enemmän Helsinki kasvavilla nähtävyyksillään vetää puoleensa autoturisteja, sitä useampi matkailija haluaa pysäyttää ajonsa luonnollisista syistä, virkistyäkseen moderniksi rakennetussa matkailukeskus Kyminlinnassa. Siitä sitten huristelua vaatimaton tunnin pätkä ja turisti on parhaassa paikassa, missä pohjoiset kansat kykenevät omaa kulttuuriaan vierailleen esittämään, Helsingissä. Pohjoisten kansojen elintaso ja hyvinvoin...

Itsenäisyyden ja kansallisuuden arvot perustuvat kansamme vapaaseen, omaan tahtoon. Haluamme elää niin kuin me olemme lakimme laatineet. Näitä kalleimpia arvoja puolustamaan tarvitsemme puolustusvoimiamme. Armeija kuuluu kansamme arvoasteikossa korkeaan ja keskeiseen asemaan. Saadakseen aikaan keskustelua joku voi väittää, että armeijamme on esimerkiksi väärillä hankinnoilla tuhottu. Kyseessä on kova väite. Siihen on pakko ottaa kantaa. On vaikea ymmärtää, että korkeimman sotilaallisen koulutuksen tulokseksi olisi saatu vain strategian tyhmyreitä tai peräti vääriin hankintoihin syyllistyneitä maanpettureita. Uskomme on päinvastainen. Maamme puolustuslaitoksessa palvelee tänään historiamme parhaiten koulutettu, isänmaallinen ammattiupseerikunta.  Jo toisen maailmansodan johtavassa panssarikoulutuksessa tähdennettiin, että panssarivoimien arimmin haavoittuva kohta on sen huolto. Mikäli panssariyhtymän ammus- ja polttoainehuolto saatiin tuhottua, pelkkien vaunujen taistelutaival ...

Pistäydyin muutamana päivänä eräässä hyvän palvelun yrityksessä. Yrittäjä itse palveli asiakastaan, taas kerran, ja moitteettomasti. Samaan aikaan, tarmolla, pesi toimipaikan keväisiä ikkunoita työntekijä. Muutamaa hetkeä aikaisemmin oli räjähdyksenomainen uutinen Metsä Groupin uudesta sellutehtaasta Jämsänkoskelle, Keski-Suomeen, valloittanut suomalaisten mielet. Todella valloittanut, koska moneen kuukauteen eivät tiedotusvälineitten otsikot olleet osanneet kertoa muusta kuin alenevasta elintasosta ja tulevista kieltäymyksistä. Että kokonainen miljardi! Suomalaisten laskutaito rahasummista on ennenkin heilahdellut laidasta toiseen. Nyt unohdettiin oitis, että viime vuosina purettujen paperikoneiden arvo oli paperinkulutuksen syöksystä johtuen suuresti ylittänyt tuon taianomaisen miljardin. Suurelta tuntuneesta rahasummalla muutettiin saman tien koko talouselämän toimenkuvaa ja suuntaa: tästä se nousu taas alkaa, elintaso palaa ainakin entiselleeen. Ei tarvitse hyväksyä enää kielt...

Eversti evp. Arto Nokkala on käyttänyt Reserviläinen numerossa 3/2014 puheenvuoron sotilaallisesta maanpuolustuksesta. Kirjoitus ilmestyi samaan aikaan, kun yleinen keskustelu Krimin tapahtumista ja siihen liittyen Suomen maanpuolustuksesta käynnistyi vauhtiin. Ev.evp.Nokkala tunnetaan luonteeltaan isänmaallisena, mutta samalla maltillisena alan ammattihenkilönä. Hänen periaatteitaan kuullaan niin maanpuolustuksen suunnittelussa kuin aktiivisesti toimivissa reserviupseeripiireissä. Ammattipiireissä ev. Nokkala luokitellaan enemmän sotilaallisen valmiuden varaajaksi kuin kansainvälisen rauhanturvaamisen hohtoa kiillottavaksi. Hän siis kannattaa ensisijaisesti ja enemmän omaa kypärää ja maastopukua sotilaan ulkoasuna kuin töyhtöhattua ja paraativaatteita. Tähän ei sisälly vähääkään Suomen rauhanturvatoiminnan väheksymistä. Puolustusvoimat voidaan symbolisesti hetkessä kyllä lopettaa, mutta sotaa ehkäisevän puolustuskyvyn luominen uudestaan, ei vain sormia napsauttaen, käy. Mitään ai...

Presidentti Putin hätkähdytti maailmaa Krimi-operatiollaan. Alkaako uusi kylmä sota? Varmaa on, ettei kukaan sellaista toivo, juuri kun Eurooppa on toipumassa viimeisestä taantumakaudestaan. Putin on saanut hurraahuutoja omiltaan, mutta pääseekö tilanne vielä eskaloitumaan? Sisältääkö lännen hyssyttely sittenkin toimia, joita Venäjän olisi odotustensa vastaisesti pakko kuunnella? Ottiko presidentti Putin huomioon, ettei vastustaja kaikkea sano huutamalla? Kyllä, sen Moskova tajusi varmasti. Kremlillä on hyvät tulkit. Kansalaiset ovat panneet merkille USA:n presidentti Obaman puheenvuoron. Pinnallisesti se vaikutti hyttysten läpsyttelyltä. Tosiasiassa kannatti kiinnittää huomio hänen sanomansa sisimpään ytimeen. Sen mukaan - Yhdysvallat ja Eurooppa yhdessä - eivät tule antamaan noin vain anteeksi tämänkaltaisia Krimi-operaatioita. Vastavetona Amerikka alkaa aivan varmasti varautua oman liuskekaasunsa nopeutettuihin toimituksiin Eurooppaan. Tätä ei suoraan sanottu, mutta kyse on iso...

Venäläiset potevat talouskriisiä.  Tästä kertovat uusimmat kehitysarviot niin uralilaisen öljyn hinnassa, kaupassa kuin matkailussakin. Viimeisimmät tiedot ulkomaisistakin matkailukohteista viittaavat samaan. Itäinen naapurimme ei ole kyennyt kasvattamaan hyvinvoivaa ja maksukelpoista keskiluokkaa siinä mitassa, mitä komeat Sotshin olympialaiset joillekin jo ehtivät enteillä. Olivatko olympialaisten lopulliset kustannukset jotain muuta, mitä järjestäjä alkuun arveli?  Tuskinpa pietarilaisten matkustusinto talouskriisistä on mihinkään latistunut. Kyllä miljoonakaupungin jo omissaan paljon ja monenlaista nähneet kansalaiset edelleen haluavat nähdä matkailussaan, mutta jotain uutta. Kysymys on paremminkin siitä, millaisia elämyksiä matkanjärjestäjät voivat tiukentuneella rahalla vaativille asiakkailleen tarjouksiinsa saada. Kotka siitä varoittavana esimerkkinä. Uudistumista ja rahaa uudistuakseen matkailu kaipaa. Pummeilla ei pärjää. Ei matkailussakaan. Tulevathan meille...