Siirry pääsisältöön

Loistavaa Sunila, loistavaa!

Vuosikymmeniin ei ole tullut Kotkassa yhtä myönteisesti sykähdyttävää uutista kuin Stora Enson ilmoitus 32 miljoonan sijoituksesta Sunilan biojalostamoon. Se, jos mikä turvaa jo haudan partaalle tuomitun tehtaan tulevaisuuden. Tehtaanjohtaja Olli-Pekka Reunasen mukaan ensimmäiset sovellutukset nähdään 2015 rakennus- ja autoteollisuudessa. Bravo!

Sijoitus uuteen teknologiaan merkinnee Sunilassa tehtaan toiminta-ajan varmistumisen lisäksi kohenemista tehdasalueella olevien asuntojen hintoihin. Kenties liike-elämäkin kiinnostuu perustamaan lisää omia palveluitaan tälle alueelle. Kuljetus tuo uutta työtä. Alihankkijat ovat varmaan tyytyväisiä. Uusia toimialoja voi uudesta teknologiasta syntyä.

Muuttuminen tehtaan perustamishetkestä tähän päivään on ollut valtava. Sunila tuottaa nykyisin 370 000 tonnia sellua vuodessa ja tuotanto työllistää 230 henkeä. Tehtaan perustamisvaiheessa työtekijöiden määrä oli tuhatkunta. Tekniikaa on parannettu monessa vaiheessa ja tehdasrakennus ei enää juuri muistuta sen piirtäneenstä arkkitehdistä, Alvar Aallosta. Niin monta säiliötä, putkea ja  muhkuraa on tehtaan jo nykyisessä ulkomuodossa.

Tehdasalueena Sunila on maailmanarkkitehtuuria. Mitä alkuperäisempiä talot olivat, sitä upeampi oli niiden ulkomuoto, sivullisen silmällä katsottuna. Tehtaan taloudellinen tulos on usein ollut odottamattoman heittelevä. Joskus rankkaa tappiota, sitten taas muhkeaa voittoa. Silloin kun tulosta on tullut, sitä on kerääntynyt roppakaupalla. Monen muun sijoituskohteen ohessa Kymin lentokentän nykyinen päällyste on hyvän kannattavuuden ja tarpeellisen sijoittamisen tulos.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Carean nykytilanne on muuttumassa hallitsemattomaksi

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean