Siirry pääsisältöön

Minun Kotkani - erilainen

Kaupunkien kehittämisessä tärkeimpiin suunnannäyttäjiin kuuluvat ristiin rastiin kulkevat rahavirrat. Siis kaikki se, mitä kaupunki itse ja sen asukkaat päivittäin yhteisesti tuottavat ja kuluttavat. Voisi ennustaa, että kuntien talouden edelleen kiristyessä syitä vaikeuksiin aletaan etsiä kaupungin varsinaisten talousarviomenojen lisäksi myös yhteiskunnan muilta alueilta.

Minun Kotkassani tiedot rahavirtojen määristä, suunnista ja siitä mihin varat lopulta päätyvät, ovat talouden tietojenkäsittelyssä arvotavaraa. Tutkimuksessa vertailu vastaavankokoisiin ja -rakenteisiin kaupunkeihin antaa tärkeitä ilmaisimia hukkaan kulutetun rahan virroista. Jos oleellisia poikkeamia löytyy, ne selittävät eroavaisuuksia kaupunkien johdon kyvyissä ja asenteissa nähdä kaupunkia uhkaavia ongelmia.

Ensimmäisenä kohteena, liikenteen uudelleen järjestelyjen ohella, minun Kotkassani tutkittaisiin kaupungin rakennuskannan säilyttämiseen ja hoitoon kuuluvat menot. Kiinteistötalous on Kotkan vuotava avohaava. Ellei valmiiksi tutkittua tietoa löydy, yhteistyössä Kuntaliiton ja Tilastokeskuksen kanssa voisi oma ammattikorkeakoulumme alkaa tehdä vertailevia havaintoja muihin vastaaviin kaupunkeihin.  

Opetuksellisesti tutkimus toisi lisää uusia näkökulmia niin tutkittaville kuin tutkijoillekin. Eri tiedeyliopistoissa ja erilaisissa korkeakouluissa opiskeleville kotkalaisille nuorille olisi hyvin suoritettu, syvällinen tutkimus, vaikka gradun tai muun päättötyön arvoinen. Siitä kertyisi ajan mittaan suuri neuvokokoelma kaupunkimme johdolle. Samalla syntyisi työkaluja arvioida, myönteisesti tai kielteisesti suunnitelmaa "Kotka lentoon!".

Tällaista ehdotin aikanaan kaupungillemme konkreettisena aloitteena. Ei sopinut. Lähdettiin mieluummin kulkemaan kalliitten konsulttien ja helsinkiläisten arkkitehtien viitoittamaa tietä. Jokainen voi tänään nähdä tuloksen. Meillä on nyt Vellamo, valtava alijäämä kassassa, suunnaton korjausvelka ja salaisina pidettyjä sopimuksia. Kaikki kuvannee johonkin mittaan erilaista arvomaailmaa.

Viimeistä lukuun ottamatta kappaleet on lyhennetty ja editoitu kirjastani
MINUN KOTKANI, ERILAINEN.  Painettu 2001.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa.

Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana …

Pelisäännöt

Kanavassa no 1/2028 (HJ) pohtii muuttaako some demokratian pelisäännöt. Ajatus sulkee näin presidenttivaalien esi-iltana monet tärkeät aiheet kultaisen sijansa. Taas kerran, kaikkien suhteiden keskiössä, näyttää olevan se mahtivoima, joka kykenee lähes kaikkeen. Valta. Tätä voimaa on tutkittu paljon. Yleisesti on tultu toteamukseen, etää valtaa käyttää se, joka kykenee saamaan asiat edistymään. Sitä on nopeasti muuttuvissa tilanteissa aina sillä, joka kykenee muutoksen suunnan havaitsemaan.

Se sääntö on tietenkin pätevä jo vanhastaan. Miten tätä periaatetta voidaan hyödyntää? Vaikeus alkaa tästä. Muutoksen sunntia on niin monen monta. Oikean valitseminen tuottaa tuskaa. Johtajille koko kenttä avautuu lottona. Agoritmitkään ole täsmällisiä, nekin voivat erehtyä. Ajatukseni suuntautuu silloin ymmärrettävästi juuri valittuun kaupunginjohtajaan. Hänen ensimmäiset linjavetonsa, joko ovat oikeita tai sitten vääriä. Tietäjiä tarvittaisiin, jos niita löytyisi. Pikaiset korjausviennit kyllä ho…

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan?

Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se stra…