Siirry pääsisältöön

Niin kaunis on maa

Iästä riippumatta ihminen kaipaa joskus elämänsä piristeeksi uutta elämystä. Kuka rakastaa taidetta, kuka matkustamista. Joku arvostaa lukunautintoja, makuja, tai joku etsii itselleen vain rattoisaa yhdessäoloa. Luettelosta venyy mittaamaton. Omissa toiveissani oli pitkään kärkkynyt kärjessä ajatus päästä lentämään matkustajana purjekoneella.

Jostain rohkeuden puuska yhtäkkiä iski. Naapuristossa asui purjelennon kansainvälistä huippuosaamista. Kymin lentokenttä oli tuttu jo sota-ajalta. Messerschmit 109 -koneet sieltä käsin suojelivat meitä yhdessä muun ilmatorjunnan kanssa siihen aikaan. Sen jälkeen lähes kaikki muut ilmassa liikkuvat välineet olivat elämän eri vaiheissa tulleet tutuiksi. Lentovuorojen väliin naapuruus järjesti paikan purjelentoon. .

Pienen hetken epävarmuus päätöksen järkevyydestä käväisi mielessä. Irtautuminen kentän pinnasta ja hinausvaijerin ujellus kestivät jonkin aikaa. Äkkikolahdus ilmassa ilmoitti hinauksesta irtoamisen. Lokkien ja isompienkin lintujen liitely samassa korkeudessa oli minulle uutta. Vaikutti siltä, että linnuista liitely oli  nautinnollista. Olimme merituulessa.

Koneen nokan osoittaessa etelään Lupin takana Suursaari lepäsi kuin kämmenellä. Viro häämötti lankaviiruna horisontissa. Pienemmässä satamassamme tuhannet autot kiilsivät kuin paraatisotilaat tiheissä viivsuorissa riveissä. Suursatamamme lastikentällä konttikolossit korottuivat kerrostalojen suuruusluokkaan. Kun koneemme kierteli pitkin Kymenlaaksoa, mielikuvitustani hiveli ikään kuin suuri sinfoniaorkesteri olisi soittanut.

Ohjaussauvan levollinen liike ilmaisi yli tunnin kestäneen lentomme kaartavan lopuilleen. Alle kilometrin korkeudessa utelias lokki liiteli ihan ojaamon viereen ihailemaan kookkaampaa, hyväntahtoista liitokumppaniaan. Taitavan ohjaajan täsmällinen kaarto ja kenttä otti turvallisesti vastaan. Äänettömästi ilmassa liikkumisen elämys oli koettu. Kiitoksia siitä - Karhulan Ilmailukerho.

Lyhenne kirjastani SIRKUS vuodelta 2006.









Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Projekti

Kaupungilla kiertelee mehevä huhu. Se pakotti taas istumaan koneen ääreen. Sanotaan että Lindelöf jättäisi kaupunginjohtajan tehtävät, mutta siirtyisi johtamaan koko Old Port -projektia! Huhu vaikuttaa siinä määrin uskottavalta, että lankesin ajattelemaan asiaa peräti demokratian kannalta. Enemmistö lienee nyt saanut kaiken, mitä nykyinen kaupunginjohtaja pystyy antamaan. Pikaisesti eläkkeelle potkaisevia löytyy kaikista merkittävistä puolueista.

Enemmistö eläkkeelle toivottavista ainakin vannoo demokratian nimeen. Mitä seuraisi, jos kansanvaltaa karkeasti rikottaisiin? Mikä puolue rohkenisi demokratiaa rikkomaan? Valtuustoa on käännytetty ennenkin. Asetetaan ensiksi pienehkö summa kuin poliittiseksi syötiksi. Kun se suunnitteluun tai muuhun on käytetty, jatkoa seuraa: jos tämä raha on jo mennyt, vain hullu jättää koko projektin toteuttamatta. Yksinkertaisella tavalla synnytetään puolueissa hajaannusta ja riitaa.

Huhu on huhu, niin kauan kuin sen todelliset yksityiskohdat tulevat jul…

Valinta

Kaupunginjohtajan vaali on kaikille kansalaisille tärkeä. Viimeksi nimitys muutamasta tehokkaimmasta, osui nykyiseen, virkapäiviään pian lopettelevaan. Valintaryhmä neuvotteli kauan, mutta yksi monesta ehdosta kävi kaikkein kirkkaimmaksi: valitun piti olla sosiaalidemokraatti. Miten maailman myllerryksessä näillä eväillä sitten on pärjätty, sitä parhaillaan pohditaan eri puolueiden toimistoissa. Lähestyvät vaalit kun uhkaavat ja äänestäjiä aletaan taas pelätä. Tällä kerralla puolueuskollisuus ja -jäsenyys eivät ratkaisse.

Olemme sitä mitä olemme. Nyt katseemme on suunnattava tulevaisuuteen ja taaskin me tiputtelemme erilaisia punnuksia hakijoiden vaakakuppeihin. Me tiedämme koko maakuntamme tilan, mutta vain siltä alustalta meidän on pakko ponnistaa. Kouvola on jo valinnut omansa johtajaratkaisun, meillä parhaillaan pohditaan. Hakijoita ja halukkaita kyllä riittää. Tehköön valinnan ryhmä tai valtuusto, tärkeimmän alustan  koolla - silloin koko maakunta mukana. Sillä on oma merkityksen…

Kiusaajat

Numeroväkeä ei voi pitää kiusantekijöinä. Niitä ovat aivan muut: hyttyset, paarmat, hirvikärpäset ja sellaiset. Numeroväki liikkuu tänään sillä alueella, joka suorastaan kihelmöi kehumista: laivamiehistöt kokivat uutta, löysivät oikean sataman, matkustajat onnistuivat valinnoissaan, puistot  pullistelivat istujia ennätystäynnä, vaikka Kotkan lisäksi, tarjolla oli vaikka mitä kesäohjelmaa. Selänne kävi, joku tämän ihmesuomalaisen bongasi superviikonloppuna. Rentoutta oli ilmassa, terassikalja maistui.

Kyllä numeroväki jotain jäi vaille. Kun talousarvion loppusummasta ensin vähennetään kaikkein tärkein, ns. sähköraha,  riemuvoiton laatu Meripäivien kokokuvasta vasta paljastuu. Mitä isot matkustajalaivat ovat tuoneet. tulosta? Millä hinnalla laivat tyhjensivät septitankkinsa Kotkaan? Miten kauppa on käynyt.? Pasaati? Miten pääsyliput menivät eri tilaisuuksissa? Iso kuva superviikonlopusta vasta tarkoilla omilla tiedoilla . Hiukan kiusallista historian penkomista, mutta totuutta etsitään.