Siirry pääsisältöön

Tuntuu oudolta kirjoittaa Kyminlinnasta

Näinä päivinä on sanomalehdessä lähestytty historian meille lahjaksi antamaa Kyminlinnaa. Paikkaa, joka maantieteellisesti olisi sijainiltaan kaikkein sopivin ottamaan syliinsä koko sen matkailijavirran, joka tulee kasvamaan uuden moottoritien E18 ansiosta. Näin arvokkaasta Kyminlinnasta koko kaakkoinen alue voisi saada uutta sykettä ja matkailuvirikettä.

On ikävästi totta, ettei suurteollisuutta valtaa käyttävine pääkonttoreineen enää voida tänne saada. Täytyy siis tarttua kaikkeen siihen, millä voidaan lisätä alueen mielenkiintoisuutta, kun valuuttaa tuovat matkailijavirrat sitä kuitenkin edellyttävät. Aika paljon siinä ovat silloin vastakkain, nyt syrjäinen museokeskus ja pääasiallisen reitin varrelle osuva Kyminlinna. 

Linnoituksen palvelun on silloin kyettävä tarjoamaan kansainvälisen tason virkistymistä, levähtämistä, moniulotteisesti uusiutuvaa informaatiota ja matkialijoiden huoltoon kuuluvaa inhimillistä huoltoa. Niihin raameihin se kaikki mahdollista saada mahtumaan ja niitä matkailu edellyttää. Hyvä taidekin voisi olla houkutin vierailla jännittävässä linnoituksessa.

Aika vaatii varmasti kymmeniä vuosia ennen kuin suunnitelma voisi toteutua. Sen verran asennevammojen  laastarointi, huolellinen suunnittelu ja pääasiallinen rakentaminen turistikeskukseksi kestäisivät. Eräänä mahdollisuutena olisi ulkomainen laina, mutta sen allekirjoittajaksi ei velkainen Kotka sovi, eivätkä sen satelliitit.

Ne kaksi nuorta arkkitehtiä, jotka 30-35 vuotta sitten tekivät suunnitelmaa Kyminlinnan modernisoimiseksi matkailulle, ovat jo hallapartoja ja harmaapäitä. En tiedä ovatko heidän tekemät piirustukset tallessa kaupungintalon vintillä, paljon muun joukossa, mutta runsaasti ajatustyötä nämä paikan kehittämisestä innostuneet - silloin ne nuoret miehet - kyllä aikanaan tekivät.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa. Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana...

Kiina

Tavallisen kadunpolkijan tiedot Kiinasta ovat ihan liian hatarat. Aasialaiset silmät eivät vielä kohdista ajatusta oikeaan paikkaan. Kansoja on suuressa maanosassa monta: kiinalaiset, etelä-korelaiset, japanilaiset, taiwanilaiset ja sitten vielä pohjois-korealaiset. Kaikkien silmänluomet poikeavat Euroopassa totutusta. Jo kauppakumpppanuus kuitenkin edellyttää, että maakohtaisia tilastoja tulisi edes kohtuullisesti tietää. Entä se korkea sivistystaso, jota suomalaisilla väitetään olevan? Kyllä mahtavan, nopeasti kasvavan suurvallan olisi saatava sille kuuluva paikkansa kansakuntien vertailussa. Elämisen taso ei vielä ole keskiarvoisesti Pohjolan luokkaa, eikä EU:n. Maan suuri maaseutu-pinta-ala laskee arvioita laajalti. Kasvava väkiluku,joka nyt nyt on yli 1,4 miljardia, pysyy jatkuvasti kovassa vauhdissa. Kiina on jo ohittanut mm. USA:n lihasta saatavan keskimäärän. Tiedot ovat National Geographic-julkaisusta no 2, joka vastaaa niiden oikeudesta. Myös kaupungistuminen on ripeää. K...

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri ...