Siirry pääsisältöön

Hyvinvointivaltio

Kun finanssikriisiä edeltävänä vuonna 2007 Suomen bruttokansantuote -  nykyrahaksi muutettuna, kohosi 221,9 miljardiin euroon niin 10 vuotta eteenpäin, vuonna 2016 se oli vähemmän eli 221,1 miljardia. Miten meillä on eri hallitusten hoidossa mennyt? Edes välttävästi ei riitä, meillä on  mennyt huonosti. Tietysti poliittisesti väritellen voidaan väittää, että toki monet muut maat ovat kärsineet EU:n yleisestä kysynnän tai, nimenomaan investointien vähäisyydestä, mutta onko jotain, mikä olisi toisin ymmärrettynä antaa meille paremman aseman.

Vaikka bkt-käsitteenä antaisi jonkin verran väärän kuvan näyttää se, että emme ole täysin pysyneet hyvinvointivaltioitten kelkassa. Eräs selitys on se, että kun toiset pyysivät 2008 liikaa ja toiset  jakoivat ääniä kerätkseen poliittisia lahjuksia. Moka on siis molemminpuoleinen ja yhteisesti se on joskus korjattava. Tähän antaa tilaisuuden tapahtuma, missä voidaan oikaista tehty virhe. Tehdään nyt syksyllä maltillinen palkkaratkaisu, kuitenkin niin ottaen huomioon, että tehty yhteinen moka aiheuttaa joillekin tällä matkalla kipeitäkin ratkaisuja.

Että kaikki ovat mukana maksamassa aiheuttaa selkokielisen selityksen. Maksaminen takaisin ansaitsemattomia saanteja kirpaisee tietysti, eikä sitä jakseta aina ymmrtää. Investoinnit lähtevät liikkeelle yritysten omista lähtökohdista. Ne juuri ovat ongelmiinsä parhaimpia asiantuntijoita. Vain osaaminen ja siihen liittyvä toimitusaikojen pitäminen ovat se strategia, jolla takamatka jo edistynempiin voidaan saavuttaa. Tasarvon kärkitilat ovat juuri edistyneimpien hallussa. Hyvä strategia toteuu vain, jos koko kansan katse on suunnattu tavoitteeseen.

Ay-kansa väittää, etteivät suurituloiset osallistu talkoisiin maan saattamiseksi kuntoon. Kysymys on kuitenkin perimmältään vallan säilyttämisestä tai, sen menettämisestä. On ainakin taisteltava, jotta nahkaa ei liian halvalla myytäisi. Suomella on mahdollisuuksia vaikka kuinka paljon, jos vain yhdessä toimitaan. Hiilamolaiset hehkuttavat veronkorotuksia. Vastapuoli taas numero-osoituksin pyrkii vastarannalle, Jos osaaminen on korkeatasoista ja talkoitten periaatteita halutaan jopa korostetusti mainostaa, pysyviä työpaikkoja syntyy ja maamme rikastuu. Optimismia kansalaiset!








Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Carean nykytilanne on muuttumassa hallitsemattomaksi

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean